Siirry sisältöön

Meteli on Temen verkkolehti

Antti Saijets musta työasu päällä konehuoneessa.
EKH:n puheenjohtaja Antti Saijetsin mukaan elokuvakoneenhoitajana pärjää tarkka ja kylmähermoinen. Kuva: Amanda Pesonen

EKH:n Antti Saijets: Jokaisen pitäisi kuulua liittoon

Temen jäsenjärjestöjen puheenjohtajat tutuiksi, osa 1

Temen pienimmän jäsenliiton, EKH:n puheenjohtaja toivoo, että myös nuoret liittyisivät ammattijärjestöön. – Pääasia on, että työntekijä kuuluisi johonkin liittoon, Saijets sanoo.

Elokuvakoneenhoitajien yhdistys EKH:n puheenjohtaja Antti Saijets ryhtyi luottamustehtäväänsä, kun sitä hänelle ehdotettiin.

– Arastelin ensin arvokasta vapaa-aikaa vievää lisätyötä, mutta edeltäjäni sai minut vakuutetuksi, ettei lisätyötä nyt niin paljon ole, joten suostuin. Vastaehdokkaitakaan ei ollut, Saijets kertoo.

EKH on järjestänyt jäsenilleen muun muassa tutustumiskäyntejä uusiin elokuvateattereihin, mutta korona-ajaksi vierailut menivät jäihin. Saijets toivoo, että yhteisiä tapahtumia päästäisiin taas pian toteuttamaan.

Mukavassa työssä 20 vuotta

Saijets on työskennellyt elokuvakoneenhoitajana runsaat 20 vuotta. Ura käynnistyi Finnkinon omistamassa Tennispalatsin elokuvateatterikeskuksessa heti sen valmistuttua. Kolmen kuukauden harjoittelujakso suoriutui seitsemän salin Forum-elokuvateatterissa Mannerheimintien varrella.

– Nykyään harjoitteluaika on paljon lyhyempi, koska tekniikka on muuttunut niistä ajoista. Työnimikekin on muuttunut elokuvateatterityöntekijäksi, Saijets toteaa.

Nimikemuutos kuvaa työnkuvan laajentumista teknisistä töistä asiakaspalveluun.

– Työ on mukavaa. Asiakkaat tulevat vapaa-aikanaan viihtymään elokuviin ja ovat pääsääntöisesti hyvällä tuulella, Saijets kuvailee.

Teknistä ja tarkkaa

Seuraavan näytösviikon kokoaminen alkaa tiistaina, kun tieto perjantaina ohjelmistoon tulevista elokuvista tiedetään. Suuren osan työajasta vie playlistien, eli esitettävien näytösten kokoaminen ja niihin tarvittavan sisällön, kuten elokuvien, trailereiden, mainosten ja salausavainten lataaminen. Jos sisältöä tai salausavaimet puuttuvat, Saijets ottaa yhteyttä elokuvalevittäjiin.

– Elokuvatiedosto on muodoltaan DCP eli Digital Cinema Package. Se sisältää useampia tiedostoja, kuten näytettävän filmin osat, sen kuvatiedostot, tekstitiedostot ja äänitiedostot, Saijets selventää.

Useimmiten paketti on salattu. Elokuvalevittäjä myöntää salausavaimen elokuvan esittämiseen tietyssä salissa ja tietyssä aikaikkunassa.

Toisinaan mainostiedostot eivät ole aivan DCP-standardin mukaisia, tai ovat muuten viallisia. Silloin materiaalin toimittajaa on pyydettävä tekemään uusi versio.

– On käynyt sellaisiakin tapauksia, että koko näytös on pysähtynyt playlistissä olevan viallisen mainoksen vuoksi. Se on hyvin harvinaista, mutta näin voi tapahtua.

Ongelmatapauksissa koneenkäyttäjältä vaaditaan Saijetsin mukaan kylmäpäistä rauhallisuutta. Vaikka täysi salillinen yleisöä olisi odottamassa elokuvan jatkumista, koneenkäyttäjän on pystyttävä työssään tarkkuuteen ja ongelmanratkaisuun.

Ajot tehdään yksin

Muutama vuosi sitten Finnkino avasi yhdeksän salin elokuvateatterin Helsingin Itäkeskukseen, Itiksen kauppakeskukseen. Sinne Saijets siirtyi. Hän hoitaa kaikkien salien näytökset yksin, ellei vuoronvaihto osu iltaan siten, että paikalle tulee toinen koneenkäyttäjä.

Yleisölle koneenkäyttäjä ei näy eikä kuulu, ellei tekniikka sattumalta petä. Näytökseen liittyvät toimet tehdään pitkälti ennalta valmiiksi.

– Elokuvien alkaminen ajastetaan etukäteen. Toki jokainen näytös käydään tarkistamassa, että se lähtee kunnolla pyörimään, kuvasuhde on oikein ja äänet kuuluvat niin kuin pitääkin, Saijets kertoo.

Korona-aika on edistänyt yhteiskunnan digiloikkaa, mutta toistaiseksi Finnkinon esittämät elokuvat työstetään ja ohjataan paikan päällä.

– Moni asia olisi mahdollista tehdä etänä. Yhdessä firmassa oli koneenhoitaja, joka hoiti työtään jopa eri maasta. Monet hommat pystytään tekemään etänä, mutta visuaalista tarkkailua ei.

Saijets arvioi, ettei hänen työnantajallaan ole ollut halua teettää töitä etänä, sillä työssä pitää olla tarvittaessa valmius myös asiakaspalveluun.

PAMista Temeen

EKH:n jäsenet siirtyivät Temeen alun perin Palvelualojen ammattiliitto PAMista. Koneenhoitajien työn luonne ilta- ja viikonlopputöineen koettiin samankaltaiseksi esimerkiksi teatterityön kanssa. EKH:n jäsenet edustavat lähes kaikkia kaupunkeja, joissa on elokuvateatteri. Elokuvateattereilla on oma työehtosopimus, jossa työntekijäosapuolen  neuvottelijana on PAM.

Elokuvateattereissa on töissä paljon nuoria ja opiskelijoita. Saijets arvioi, että muut kuin elokuvakoneenkäyttäjät ovat jääneet edelleen PAMiin.

– Tänä päivänä lisääntyvä ongelma on, ettei nuoria ihmisiä kiinnosta minkäänlainen ammattiyhdistystoiminta. Pääasia on, että työntekijä kuuluisi johonkin liittoon.

Liittoon ja työttömyyskassaan kuuluminen oli tarpeellista erityisesti koronan aikaan. Ensimmäinen lomautus Finnkinon elokuvateattereissa kesti 3 kuukautta. Töihin palattiin puoleksi vuodeksi, kunnes joulukuussa alkoi 6 kuukauden lomautus.

– Tiedän, että meidän alalla on paljon heitä, jotka eivät ole minkään liiton jäseniä. He sinnittelivät lomautuskaudet peruspäivärahalla.

– Luulen, että jatkamme samaan malliin Temen pienimpänä jäsenjärjestönä. Toivotamme tervetulleiksi ne elokuvateattereiden työntekijät, jotka eivät vielä ole liittyneet liittoon!

Tiina Tenkanen

Kirjoittaja on Temen viestintäkoordinaattori.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..