Siirry sisältöön
Mikko eduskunnassa.
Mikko Alatalo. Kuva: Ville Virkkunen

Meteli päättäjien pakeilla, osa 3: Mikko Alatalo (kesk)

Teatteriohjaaja Ville Virkkunen tekee Metelille juttusarjaa ”Meteli päättäjien pakeilla”. Juttusarjassa haastatellaan eri puolueiden kansanedustajia ja tentataan heidän suhdettaan taiteeseen, kulttuuriin ja Temeen. Tähän mennessä on haastateltu kansanedustajat Sari Tanusta (kd) ja Sanna Lauslahtea (kok).

Tarvittaisiin lisää sellaista ajattelua, että kaikkien ei tarvitse olla tehokkaita.

Tämän kertainen juttusarjan kolmas haastattelu tehtiin torstaina ennen puolueiden ryhmäkokouksia ja televisioitavaa kyselytuntia eduskunnan kuppilassa. Tunnelma kuppilassa on sähköinen, kun edessä on taas viikon tiukin mittelö hallituksen ja opposition välillä.

Sähköinen tunnelma leikkaantuu kerta heitolla positiiviseen ja rentoon tunnelmaan, kun istun kansanedustaja Mikko Alatalon (kesk) pöytään ja alamme puhua taiteesta ja kulttuurista. Mikko Alatalo on neljännen kauden kansanedustaja, pitkän linjan laulaja ja lauluntekijä, toimittaja ja laskettelun opettaja Pirkanmaalta. Hänen musiikkinsa pohjalta on tehty yhteensä yhdeksän näytelmää, niin lapsille kuin aikuisille. Itselläni on ollut ilo tutustua kansanedustaja Alataloon 90-luvun puolivälin jälkeen, kun olin mukana kahdessa Tampereen Komediateatterin tuottamassa Känkkäränkkä näytelmässä. Täytyy todeta, että politiikka ja eduskunta ei ole kyllä muuttanut Alatalo mihinkään suuntaan.

Mikä on taiteen rooli yhteiskunnassa?

”Taide toimii sivistyneessä yhteiskunnassa kulttuuriperimän välittäjänä ja uudistusvoimana. Taide antaa kansalaisille henkistä perusvoimaa. Taidetta ei voi suorittaa ja siksi sen merkitystä nykyisessä hektisessä, tehokkuutta korostavassa maailmassa ei voi liikaa korostaa. Taiteen kautta kehittyvät ajattelun välineet, kieli ja mielikuvat. Ajatellaan, vaikka Chaplinin Diktaattori elokuvaa, niin kuinka yhden ihmisen taideteos voi muuttaa yhteiskuntaa ja miljoonia ihmisiä.

Mitä poliitikot voisivat oppia taiteilijoilta?

Poliitikot tarvitsevat lisää luovuutta tehdä päätöksiä, rohkeutta, suvaitsevaisuutta. Tarvittaisiin myös lisää sellaista ajattelua, että kaikkien ei tarvitse olla tehokkaita ja asioita voidaan mitata muutenkin kuin rahassa. Itse olen puhunut eduskunnassa siitä mistä olen laulanut Siirtomaasuomen lauluissa eli puolustanut maaseutua ja niin teen edelleenkin. Olen ikuinen maalaispoika.

Luovien tekijöiden asema sosiaaliturvapalveluiden asiakkaina on tällä hetkellä järjestetty epätasa-arvoisesti.

Miten parantaisit taiteilijoiden asemaa?

Nuorilla luovan alan tekijöillä on oikeutettu odotus siitä, ettei heidän ammatinvalintansa saa heikentää mahdollisuuksia turvautua yhteiskunnan takaamiin peruspalveluihin. Esimerkiksi vanhemmuus, sairastuminen tai työttömyys koskettaa musiikin- tai teatterintekijää samalla tavoin, kuin työsuhteessa olevia palkansaajia. Luovien tekijöiden asema sosiaaliturvapalveluiden asiakkaina on tällä hetkellä järjestetty epätasa-arvoisesti. Esimerkiksi tekijänoikeustulojen merkitys etuuksien laskemisessa ei ole johdonmukaista eivätkä luovan alan työeläkejärjestelyt vastaa yhteiskunnan yleistä työeläketurvaa. Sosiaaliturvalainsäädäntöä on muutettava niin, että luovien tekijöiden työtulon erityisluonne huomioidaan esim. työeläketurvaa järjestettäessä.

Miltä VOS-työryhmän ehdotus näyttää?

Pirkanmaalaisena kansanedustajana siihen ei voi olla tyytyväinen. Ehdotuksessa esitetään leikattavaksi Pirkanmaan suurimman kulttuurilaitoksen Tampereen Työväenteatterin rahoituksesta kaksi miljoonaa euroa vuodessa, niin se olisi kova isku teatterille, mutta myös koko seutukunnalle. Täytyy muistaa, että Tampereen työväenteatteri on katsojalukujen perusteella Suomen kolmanneksi suurin teatteri ja sen katsojista 40% tulee Pirkanmaan ulkopuolelta, joiden vaikutus alueen muille yrittäjille on suuri. Yksi kansallisnäyttämö täytyisi olla kehä kolmosen ulkopuolella.

Yksi kansallisnäyttämö täytyisi olla kehä kolmosen ulkopuolella.

Miten turvataan suomalaisten taiteilijoiden tekijänoikeudet?

Tämän päivän yksi haaste on ohjelmantekijöiden tekijänoikeuskorvaukset, jotka liittyvät ohjelmien uudelleen lähettämiseen erilaisissa jakelukanavissa. Hyvä että epäselvän tilanteen ratkaisemiseksi Kopiosto on jättänyt markkinaoikeuteen 24.1.2018 haastehakemuksen kaapelioperaattori Telialle. Haastehakemuksen tavoitteena on saada ennakkotapaus tekijänoikeuslain tulkinnasta koskien tv-ohjelmien edelleen lähettämisestä kaapeliverkoissa. Toivotaan, että samalla saadaan ratkaisu sisältöjen käytöstä maksettavista tekijänoikeuskorvauksista tv-ohjelmien tekijöille.

Suurella osalla suomalaisista ammattimaisista musiikintekijöistä on musiikkiin liittyvää yritystoimintaa.  Tekijänoikeuskorvausten verokohtelu haittaa tällä hetkellä tekijän yritystoiminnan harjoittamista, ja moni menestyvä tekijä onkin siirtänyt toimintaansa ulkomaille. Tällä hetkellä Teoston maksamat tekijänoikeuskorvaukset ovat tekijän ansiotuloa, eikä tulouttaminen yritykselle ole mahdollista. Verotusta on uudistettava siten, että tekijä voi ohjata tekijänoikeusjärjestöltä saamansa henkilökohtaiset korvaukset määräysvallassaan olevan yhtiön elinkeinotuloksi. Meidän suomalaisten on oltava aktiivisia kansainvälisten tekijänoikeuksien turvaamisessa.

Terveiset Temen jäsenille?

Olkaa yhteydessä.

Kasvokuva Villestä.

Ville Virkkunen

Kirjoittaja on teatteriohjaaja ja STOD:n hallituksen jäsen.

Tilaa uutiskirje

Saat Temen ajankohtaiset asiat sähköpostiisi neljästi vuodessa.