Siirry sisältöön
Kaksi tanssijaa nojaa toisiinsa näyttämöllä. Näyttää kuin he painisivat.
Nti Julie (2010). Koreografi Isto Turpeinen. Kuvassa Saku Mäkelä, Kaisa Launis ja Mikko Niemistö. Kuvaaja Karina Kurz.

Isto Turpeinen toivottaa hyvää Kansainvälistä tanssin päivää 29.4.

Taike on valinnut tanssitaiteen tohtori Isto Turpeisen taideasiantuntijan viisivuotiseen pestiin. Viime vuodet hän on toiminut Taideyliopiston lehtorina ja tutkijana mm. ArtsEqual -hankkeessa. Turpeinen toimi kahdessa tutkimusryhmässä: kouluryhmä (Arts@School) ja taiteen perusopetus (Basic Arts Education for All). Hankkeessa selvitettiin laajasti, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa.

 Tanssijalla on olemisessaan kaikki mitä tarvitaan.

Paljon onnea uudelle työllesi ja hyvää Kansainvälistä tanssin päivää 29.4.

Kiitos ja hyvää Kansainvälistä tanssin päivää! Tänä vuonna, näissä olosuhteissa, nostan esiin kaksi asiaa. Tanssin päivän julistuksessa Gregory Vuyani Maqoma toteaa tiivistetysti: ”Jokainen päivä elämässä tuo mukanaan uuden haasteen, joka täytyy kohdata, ja tanssin avulla yritän löytää sen merkityksen ja ymmärtää elämää”.

Tämä koskee minua sekä olemisessani että tutkijana toimiessani. Toinen asia on ihmisten (taitelijoiden) solidaarisuus toisia (kollegoita) kohtaan.

Voit lukea vuoden 2020 Kansainvälisen tanssin päivän julistuksen täältä… 

Millainen tiimi teillä on Taikessa ja koska sinä aloitat?

Taike on asiantuntijavirasto, jossa on monia taideasiantuntijoita. Esimerkiksi erityisasiantuntija Henri Terho vetää ”Julkisen taiteen asiantuntijapalvelua”, jossa on hänen lisäkseen kaksi taideasiantuntijaa, Maija Kaskinen ja Mari Kemppinen, edistämässä julkisen taiteen kehittämishankkeita ja uusia taideprojekteja.

Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalvelua vetää Taiken erityisasiantuntija Johanna Vuolasto Kouvolasta. Hänellä on tiimissään ennestään kolme läänintaitelijaa (pelitaide, outsider-taide ja korutaide) ja jatkossa kaksi asiantuntijaa, minä sekä teatteritaiteen tohtori Pia Houni. Taiken uutinen asiasta täällä.

Aloitan Taikessa syksyyn mennessä. Olen kesään asti töissä Teatterikorkeakoulussa Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksessa. Minulla on vielä kirjoittamistyötä, mm. tutkimusraportti ”Tanssin hyvän jäljillä” tutkijakollega Marja-Liisa Trux’in kanssa ja artikkeli opettajien kollaboraatiosta (taideopettaja / luokanopettaja).

Mitä taideasiantuntija tekee? Kerro työstä ja tavoitteista.

En ole vielä Taiken työntekijä, joten tältä osin vastaan ulkopuolisena. Kanssakäyminen ja yhteistyö tulee varmasti olemaan hyvin keskeistä taiteen toimijoiden ja instituutioiden välillä. Kun hain tehtävään, maailma oli erilaisessa tilanteessa. Oletan, että aloitamme palvelun suunnittelulla, koska moni asia kulttuurisen hyvinvoinnin ajattelussa on muuttumassa. Edellisen hallitusohjelman kautta toteutetut hankkeet, kuntia koskeva kulttuuritoimilaki ja tieto taiteen merkityksestä meidän hyvinvoinnissamme ovat hyvänä lähtökohtana. Toisaalta vaikka nykytilanne asettaa epäselvän näkymän, taiteen merkitys on yhä vain korostunut. Se merkitys tuntuu tällä hetkellä arjessa.

Tutkijan työssäni olen tavannut nuoria taitelijoita, jotka toteavat, että rakenteet eivät tue heidän työllistymistään. Työmarkkinoilla on tyypillistyneenä prekaariluokka, jossa nuoret ovat noviiseina välitilassa. Yksittäisen taiteilijan kehittyvä taito ja toimeentulo ovat erillään. Pahimmillaan on ”vaikeaa nousta sängystä”.

Koulutus on yksi vastaus. Se antaa taidolle ja sisällölle nojan. Prekaariluokkaisuus vaatii markkinoilla toisenlaista osaamista ja työvoimapolitiikka ajaa heitä y-tunnuksien alle (näennäis)yrittäjyyteen. Toisaalta yksittäinen taiteilija tarvitsee kollegaansa, jos ei rakenteeksi, niin ainakin työtoveriksi. Nämä asiat resonoivat myös Cuporen viimeisimmässä taitelijan työtä koskevassa barometrissä.

Suurella osalla taitelijoista on kiinnostusta sektoreita ylittäviin työtehtäviin. Kokeneemmat, joilla on esim. pidempiaikaista kokemusta taitelijana toimimisesta hoivayksiköissä, pohtivat jatkuvuuden ongelmia. Tutkijalle tämä on näyttäytynyt lyhytjänteisenä yksisuuntaisen ”taitelija itse hankkii rahoituksen” -kenttänä, jolla perehtyminen ja kehittyminen tapahtuu ilman rahoitusta. Pitkään hyvinvointisektorille suuntautuneen taiteen tekijän toiveena on ”löytää se pala”, jolla tiivistetään kaikki kokeilut, kokemus ja tutkimustieto, joita on käytettävissä.

Millaisia terveisiä lähetät tanssin kentän ammattilaisille ja kollegoillesi?

Runoilija-muusikko Bulat Okudzava on kirjoittanut ”Työ on aina työtä. Työtä riittää aina. Riittäisipä voimiakin”. Voima on kanssamme solidaarisuuden ja yhteistyön kautta. Tämä on hyvin konkreettista. Toisaalta tanssijalla on olemisessaan kaikki mitä tarvitaan. Tanssijana minulla on kaikki olennainen nyt ja tässä: kehollisuus, aika, paikka, tila, fysiikka, merkitykset – ja mikä parasta – aika messevä suhde maailmaan.

Mikä Taike?

Taiteen edistämiskeskus, Taike, on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, joka jakaa vuosittain noin 40 miljoonaa euroa apurahoja ja avustuksia. Sen tehtävä on edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti.

Taiken yhteydessä toimii 24 asiantuntijaelintä, toimikuntaa ja lautakuntaa, jotka päättävät apurahoista ja palkinnoista. Taikessa työskentelee noin 80 henkilöä, joista puolet on virkamiehiä ja puolet työsopimussuhteisia määräaikaisia läänintaiteilijoita. Taiken päätoimipiste on Helsingissä. Lisätietoja taike.fi

Mikä ArtsEqual?

Tietoa ArtsEqual-hankkeesta https://www.artsequal.fi/fi/tietoa-hankkeesta

Isto Turpeinen nostaa kolme toimenpidesuositusta (ArtsEqual Policy Brief):

”Etsivä kulttuurityö lisää lasten ja nuorten osallisuutta.” (2/2019) https://sites.uniarts.fi/documents/14230/0/Etsiv%C3%A4+kulttuurity%C3%B6+PB/f4b98b97-85ac-4c82-90a9-d090de72c63d

”Tanssi liikuttaa.” (1/2019) https://www.artsequal.fi/-/toimenpidesuositus-tanssi-liikuttaa-koululaisia-rakentaa-yhteisollisyytta-ja-tukee-oppimista

”Peruskoulu: Suomen suurin kulttuurikeskus.” (2/2017) https://www.artsequal.fi/fi/-/artsequalin-toimenpidesuositus-koulusta-suomen-suurin-kulttuurikeskus

Kasvokuva Istosta.

Isto Turpeinen

Isto Turpeinen on tanssitaiteilija, pedagogi ja tanssitaiteen tohtori. Viime vuodet hän on toiminut Taideyliopiston tutkijana (ArtsEqual ja Tanssin hyvä -tutkimus: https://tanssinhyva.fi/) ja vs. yliopistonlehtorina. Hän on ollut kehittämässä etsivän kulttuurityön mallia. Hän on pedagogisessa praktiikassaan keskittynyt erityisesti poikien taideosallistamiseen.

Tilaa uutiskirje

Saat Temen ajankohtaiset asiat sähköpostiisi neljästi vuodessa.