Siirry sisältöön

Meteli on Temen verkkolehti

Antti Hosia nojaa kirjavaan ulkoseinään.
TAM:n puheenjohtaja Antti Hosia haluaa vahvistaa ammattiliittoa ja sen yhtenäisyyttä. Kuva: Mervi van Veldhoven

Antti Hosia: Palkansaajien edunvalvonta on päätehtävämme

Temen jäsenjärjestöjen puheenjohtajat tutuiksi, osa 6

Teatterialan ammattilaiset TAM ry:n puheenjohtajan, Antti Hosian, mukaan ammattiliiton asemaa tulee vahvistaa. Viimeisenä puheenjohtajakautenaan hän haluaisi satsata muun muassa työehtosopimustoimintaan.

Seuraava puolentoista vuoden jakso on Hosian viimeinen kausi luottamustehtävässään. Vuodesta 2017 saakka puheenjohtajana toiminut Hosia on nauttinut jäsenistön luottamusta yhdistyksen sääntöjen salliman kolmen kauden ajan.

– Jäljellä olevan ajan haluan satsata työehtosopimustoimintaan, edistää edunvalvontaa parhaalla mahdollisella tavoin ja vaikuttaa ammattiliiton vahvistamiseen. Haluan myös kehittää liiton yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa ja vahvistaa liiton sisäistä yhtenäisyyttä.

Hosia haluaa muistuttaa liiton yhteiskunnallisesta roolista ja merkityksestä. Ammattiyhdistystä tarvitaan erityisesti näinä aikoina, kun työnantajapuoli haluaa horjuttaa työehtosopimusjärjestelmää.

Luottamusmies on työelämän sensori

Luottamusmiestoimintaa Hosia pitää erittäin tärkeänä.

– Luottamusmiehet ovat liiton sensorit työelämään ja liiton jatke työpaikalla, Hosia kuvailee.

Luottamusmiehillä ja sellaisiksi ryhtyvillä on mahdollisuus tavata toisiaan liiton järjestämillä luottamusmiespäivillä kaksi kertaa vuodessa. Pohdinnassa on myös, miten freelancereille voitaisiin järjestää luottamusmies.

Yhden asian Hosia kokee pulmallisena.

– Ihmiset eivät tunnu laajasti ymmärtävän ammattiyhdistyksen yhteiskunnallista roolia. Halutaan parannuksia, mutta ei kuitenkaan olla valmiita antamaan omaa aktiivista panosta liiton toimintaan parannusten tekemiseksi, Hosia harmittelee.

Hänen mukaansa viimeisen vuosikymmenen aikana moni työntekijä on ”taloudellisista järkisyistä” liittynyt vain työttömyyskassan jäseneksi ja liiton jäsenmaksu on jätetty ”tarpeettomana menona” pois.

– Tämä säästöajattelu on kuitenkin lyhytnäköistä ja sillä sahataan omaa oksaa, Hosia korostaa.

Hän varoittaa, että ammattiliiton roolin heikentyessä edunvalvonta jää yhä useammin jokaisen omalle vastuulle. Yksin omien etujen puolustaminen työnantajaa vastaan ei välttämättä ole helppoa, etenkään, jos työnantajan työelämätiedoissa on puutteita.

– Liitto on tärkeä yhteisö, jonka kautta voi turvallisesti tuoda huoliaan tai väärinkohtelua ilmi. Tätä työtä tehdään yhdessä ja mukana on myös jokainen jäsen. Yksittäisellä jäsenellä on myös velvollisuus olla hyväksymättä yksipuolista työehtojen sanelua ja ottaa heti yhteyttä luottamusmieheen tai liittoon, mikäli epäilee, ettei toimita oikein.

Ammattiliitto ajaa palkansaajan etuja. Ammattiliiton velvollisuus on Hosian mukaan vahvistaa, että työsuhteet olisivat työntekijälle järkeviä ja myös taloudellisesti kannattavia. Hän toteaa kuitenkin, että ammattiyhdistysliikkeen tulisi luoda tuore, päivitetty kuva itsestään ja madaltaa kynnystä lähteä mukaan.

Työehdoista sopiminen vaatii malttia

Hosia toteaa, että jäsenille ammattiliiton toiminta voi näyttäytyä hitaana. Työelämää kohentavat neuvottelut ja päätökset vievät kuitenkin aikaa.

– Liiton toiminta ei ole nopeatempoista sätkyilyä tai pikavoittojen hakemista, mitä nykyaikana monin paikoin halutaan. Tuloksia kannattaa tarkastella sen kautta, mitä viidessä tai kymmenessä vuodessa on saatu aikaiseksi, Hosia toteaa.

Aiempia saavutuksia ovat esimerkiksi pakollinen työterveyshuolto, lauantaikorvaukset ja monet muut pitkällä aikavälillä tärkeät hyvinvointiin liittyvät asiat.

Erota työ ja vapaa-aika

Työehtosopimustoiminnan ja palkkakehityksen edistämisen lisäksi Hosia toivoo laatua työelämään. Työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän ja Hosian mukaan työ valuu helposti vapaa-aikaan. Teattereissa tehdään pitkää, paikoin jopa 40-vuotista työuraa. Työviikot ovat osalla työntekijöistä edelleenkin kuusipäiväisiä ja työpäivät useasti kaksiosaisia.

– Tämä on jaksamisen kannalta keskeinen ongelma, johon nähdäkseni pitää saada muutos. Olisi tärkeää pystyä elämään muutakin elämää. Alalla on hiukan liikaa sellaista sankarihenkeä, että omat hautajaiset ovat ainoa riittävä syy töistä poissaololle, Hosia heittää.

– Sankarihengestä on koronan myötä päästy. Nykyään ollaan kipeinä kotona ja vain terveenä työssä. Tämän käytännön toivoisin muuttuvan pysyväksi, Hosia sanoo.

Työelämän ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan on palautumisen kannalta keskeistä, vaikka työstä pitäisikin. Tunnettua on, että teatterityötä tekevät ovat hyvin sitoutuneita työhönsä. Sitoutuminen ei kuitenkaan säästä työuupumukselta. Palautumiseen pitäisi pystyä myös työviikoilla, ei vain pitkillä kesälomilla.

– Palkansaajan aito hyvinvointi on tärkeää. Sitä tällä työllä edistetään.

Kiltatoiminnassa verkostoidutaan

TAM:n ammattikuntiin kuuluu laaja kirjo teatteriammattilaisia, kuten tuottajia, lipunmyyjiä, lavasterakentajia, valo- ja äänimestareita sekä teatteri-ilmaisun ohjaajia. Jäsenet ovat työllistyneet yksityisiin tai kunnan ylläpitämiin puhe- ja tanssiteattereihin työsuhteisina sekä freelancereina. TAM:n jäsenistössä on myös vapaan kentän freelancereita ja itsensätyöllistäjiä.

Kiltatoiminta antaa mahdollisuuden keskittyä ammatillisiin asioihin. TAM:lla on kaikkiaan yhdeksän kiltaa. Puheenjohtaja pitää TAM:n ammattikohtaista kiltatoimintaa oleellisena osana yhdistyksen toimintaa.

Killat järjestävät alakohtaista koulutusta ja muita tilaisuuksia. Niissä ihmiset verkostoituvat ammattialakohtaisesti, jakavat tietoja, kokemuksia ja huoliakin. Esimerkiksi korona-aikana vuoden 2020 keväällä Tarpeisto- sekä Puvustokilta järjestivät yhdessä koulutuksen, jossa Työterveyslaitoksen tutkija vastasi työntekijöiden kysymyksiin esitysasujen, päähineiden tai vaikkapa naamioiden terveysturvallisesta käsittelystä.

– TAM on kokenut kiltatoiminnan todella tärkeäksi ja sitä onkin viime vuosina tuettu vahvasti, Antti Hosia toteaa.

Tiina Tenkanen

Temen viestintäkoordinaattori

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..