Taiken erityisasiantuntijana Kaija Rensujeff tekee vuosittain Taiteen ja kulttuurin barometria yhdessä Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen tutkijoiden kanssa. Tässä jutussa hän valottaa tuoreen barometrin tuloksia ja toteaa: ”Kunnissa ei useinkaan tunneta oman kunnan taidealan toimijoita eikä tiedetä edes kunnassa toimivien taiteilijoiden ja taideyhteisöjen määrää.”
Rensujeffin edellinen kolumni käsitteli taidealan rakennemuutoksia, joita korona vauhditti.
Jokainen meistä asuu jossain kunnassa ja myös jokaisella taiteentekijällä on oma kotikuntansa.
Tuoreessa Taiteen ja kulttuurin barometrissa tavoitteena oli pureutua taiteilijoiden ja kuntien väliseen suhteeseen kokoamalla näkemyksiä sekä taiteilijoille että kuntien kulttuurivastaaville suunnatuilla kyselyillä. Tavoitteena oli myös tehdä tunnetummaksi sitä, että kuntien yhdeksi tehtäväksi on laissa määritelty edellytysten luominen ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle (Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 166/2019 3 §). Barometrivastauksissa tärkeänä nähtiinkin kuntien rooli paikallisen näkökulman vaalijana taiteen tekemisessä ja taiteen edistämisessä.
Sekä kuntavastaajat että taiteilijat toivoivat lisää keskinäistä yhteistyötä. Tiedon puute on usein syynä siihen, ettei yhteistyötä ole. Kunnissa ei useinkaan tunneta oman kunnan taidealan toimijoita eikä tiedetä edes kunnassa toimivien taiteilijoiden ja taideyhteisöjen määrää. Taiteilijat taas kokevat kuntatoimijat etäisiksi ja yhteydenotot kuntaan vaivalloisiksi. Vain noin puolet taiteilijoista tiesi, kuinka heidän kuntansa edistää taiteellista työtä ja toimintaa.
Kuntien yhdeksi tehtäväksi on laissa määritelty edellytysten luominen ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle (Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 166/2019 3 §).
Vastausten perusteella kunnista puuttuu resursseja, tietoa ja osaamista etenkin asioissa, jotka liittyvät taiteilijoiden työskentelyedellytyksiin. Jo mainitussa suhteellisen tuoreessa laissa kuntien kulttuuritoiminnasta (maaliskuu 2019) edellytetään kunnilta kuitenkin osaamista ja tietoa ammattimaiseen taiteen tekemiseen liittyvissä asioissa. Taiteen edistämiskeskukselle (Taike) on myös määritelty taiteen edistämisen tehtäviä aluetasolla. Taiteilijoiden vastausten perusteella Taiken asiantuntemusta arvostetaan ja Taiken toivotaan lisäävän kuntien taideosaamista ja ymmärrystä taiteilijoista kouluttamalla kuntapäättäjiä, virkamiehiä ja yrittäjiä.
Taidealalla on hyvinkin tärkeä asema kaupunkimaisissa kunnissa (79 %), muista kuin kaupunkimaisista kunnista puolestaan vain noin puolet luokitteli taidealan aseman tärkeäksi. Vastauksista näkyykin selkeästi eriytymistä taiteen aseman ja tukemisen kehityksessä. On kuntia, joissa taidetta ja kulttuuria pyritään huomioimaan kunnan toiminnassa entistä laajemmin ja on kuntia, joissa taiteeseen ja kulttuuriin kohdistuva resurssointi on laskusuunnassa.
Kuntapäättäjät eivät juurikaan arvosta taiteentekijöitä, joten yllätyksenä ei tule myöskään se, että taiteilijoilla on vahvaa epäluottamusta kuntien päätöksentekoa ja osaamista kohtaan.
Koska taiteellinen työ ja taidealan toimijat keskittyvät tämänkin barometrin tietojen perusteella vahvasti kaupunkeihin, intressit taidealan toimijoiden huomioimiseen eivät ole yhtä suuret kaupunkien ulkopuolella. Huoli siitä, että koko maan kattavaa taiteen puolestapuhujaa ei ole, vaikuttaa taiteilijoiden keskuudessa suurelta.
Taiteilijoiden toivelistalla kuntien suuntaan oli – ehkä ennakkokäsityksistä poiketen – myös työskentelytilojen saaminen kunnilta sekä työllistyminen kuntien palvelukseen.
Raha ei ollut ainoana taiteilijoiden mielessä, sillä kunnat eivät ole merkittävässä määrin apurahoittaneet yksittäisiä taiteilijoita. Kuntien toivottiin myös ostavan ja tilaavan taidetta. Esittävien taiteiden aloilla etenkin työskentelyyn tarkoitettujen tilojen saaminen kunnilta olisi tärkeää apurahoituksen ja avustusten ohella. Tyytymättömyys kuntien taloudelliseen tukeen on suurta kaikilla taiteenaloilla. Jopa 40 prosenttia taiteilijoista oli sitä mieltä, että oman kunnan tuki ei ole vastannut lainkaan heidän tarpeitaan.
Taiteilijat kaipaavat arvostusta kuntapäättäjien taholta ja toimintansa näkyvyyden lisäämistä kuntien kulttuuritoimen taholta. Kuntien kulttuurivastaavien vastauksista ilmenee, että taiteilijoiden nähdään tuovan alueelle elinvoimaisuutta ja kuntien asukkaille hyvinvointia. Kuntien kulttuurivastaavien mielestä kuntapäättäjät eivät juurikaan arvosta taiteentekijöitä, joten yllätyksenä ei tule myöskään se, että taiteilijoilla on vahvaa epäluottamusta kuntien päätöksentekoa ja osaamista kohtaan.
Yhteistyö voisi tässäkin asiassa tuottaa muutoksen. Yhteistyötä tekemällä molemminpuolinen asioiden tuntemus ja osaaminen lisääntyisi sekä tietämättömyys toisen osapuolen tilanteesta vähenisi. Samalla kun tietoa alueen taiteilijoista ja taideyhteisöistä kantautuisi kuntapäättäjille ja kuntien kulttuurivastaaville, myös taiteilijoiden osaamista olisi helpompi arvostaa ja hyödyntää eri toimialoilla ja eri tilaisuuksissa. Ehkä työskentelytilojenkin löytyminen vauhdittuisi, kun taiteilijat pääsisivät kertomaan työskentelyedellytyksistään oikeissa pöydissä.
