Siirry sisältöön

Meteli on Temen verkkolehti

Kuva Alina Grubnyak, unsplash

Kaija Rensujeff: Taidealan rakennemuutos on vauhdittunut koronarajoitusten seurauksena

Kun rattaat pyörivät ja kaikki toimii hyvin, rakenteet jäävät usein toiminnan taustalle. Korona-aika on tehnyt taidealan rakenteet näkyviksi, toteaa Taiken erityisasiantuntija Kaija Rensujeff. Hän tekee vuosittain Taiteen ja kulttuurin barometriä, joka ilmestyy ensi kuussa. Barometrin tulokset osoittavat, että pandemian vaikutukset ovat iskeneet rajuimmin nuoriin, freelancereihin, osa-aikatyötä tekeviin, työttömiin ja apurahansaajiin.

Koska taloudellista näkökulmaa pidetään kaikkein tärkeimpänä rakenteita vahvistavana tekijänä, on tärkeää korostaa, että myös taidealan ammattilaiset maksavat veroja ja heidän työnsä tuottaa kasvua kansantalouteen.

Helmikuisessa Yleisradion jutussa musiikkitoimittaja Pekka Laine ennusti, että korona muuttaa musiikkikenttää pysyvästi. Hänen kysymyksensä – vaurioituvatko kantavat rakenteet ja onko musiikin ammattilaisuus vain lyhyt vaihe historiassa – ovat suuria ja perustavanlaatuisia. Samat kysymykset koskevat koko esittävien taiteiden kenttää.

Pitkän toimintatauon seurauksena toimeentulo on vaarantunut niin suurella joukolla taiteen ammattilaisia, ettei koskaan aiemmin ole koettu vastaavaa. Poikkeuksellisen ajanjakson seurauksena on toivottu tiettyjen rakenteiden muuttamista joustavammiksi. Koulutuspuolella se voisi merkitä esimerkiksi oppialarajojen ylittämistä ja työmarkkinoilla työttömyysturvan kehittämistä kattamaan entistä laajemman kirjon erilaisia työntekijäryhmiä.

Kysymys taidealan resursseista ja niiden kuntoon laittamisesta on nyt entistäkin ajankohtaisempi. Taideneuvoston puheenjohtaja Juha Itkonen murehti helmikuussa, että taiteen kenttään kohdistuva veikkausvoittovarojen raju pudotus yhdessä koronan taloudellisten seuraamusten kanssa johtaisi taidealan toiminnan täystuhoon ja koko kulttuurin kenttä kokisi pitkäaikaisia vaurioita vuonna 2022. Näihin ongelmiin ratkaisuksi taideneuvosto ja asiaan perehtynyt työryhmä esittivät veikkausvoittovarojen siirtämistä täysimääräisinä valtion budjettiin. Veikkausvoittovarojen väheneminen ei olisi voinut tulla pahempaan saumaan, sillä valtion budjettiin kohdistuu juuri nyt suuria odotuksia ja paineita lähes kaikilta toimialoilta.

Korona-aikana etenkin sekä työttömyysturvaan että julkiseen ja yksityiseen tukeen liittyvät rakenteet ovat osoittautuneet samaan aikaan elintärkeiksi ja riittämättömiksi. Onko yhteiskunnassamme mahdollisuutta ja varaa parantaa näitä elintärkeitä mekanismeja vastaamaan entistä suurempiin vastoinkäymisiin toimeentulon hankkimisessa? Miten rakenteisiin vaikuttavat päättäjät voisivat varautua aiempaa paremmin koronapandemian kaltaisiin tilanteisiin? Miten taidealan ammattilaisille saataisiin sellainen puskuri aikaiseksi, että poikkeustilanteet tulonsaantimahdollisuuksissa voitaisiin kohdata ilman katastrofia?

HS: Kunnallisvaalien ehdokkaista 75 prosenttia uskoo, että kunnan kulttuuri- ja taidetarjonnan lisääminen vahvistaa kunnan taloutta ja työllisyyttä.

Tarvitsemme nyt aktiivisia ja konkreettisia toimia välttääksemme syvän laman taide- ja kulttuurialoilla. Viime syksynä tehdyn barometrikyselyn mukaan esittävien taiteiden aloilla toimivista taiteilijoista noin joka neljäs on joko vaihtanut alaa tai ainakin harkinnut ammatin vaihtamista. Ammatinvaihtoa harkinneiden joukossa freelancerit ja alle 35-vuotiaat korostuivat.

Kaiken kaikkiaan pandemian vaikutukset ovat iskeneet rajuimmin nuoriin, freelancereihin, osa-aikaisessa työssä oleviin, työttömiin ja apurahansaajiin (Taiteen ja kulttuurin barometri 2020 ilmestyy huhtikuussa verkkojulkaisuna).

Tiedossa on jo, että yleisö odottaa esityksiä ja tämä patoutunut kysyntä purkautuu heti, kun koronatilanne hellittää. Mutta riittääkö se pandemian pitkittyessä? Koska taloudellista näkökulmaa pidetään kaikkein tärkeimpänä rakenteita vahvistavana tekijänä, on tärkeää korostaa, että myös taidealan ammattilaiset maksavat veroja ja heidän työnsä tuottaa kasvua kansantalouteen. Helsingin Sanomien tekemän kyselyn perusteella kesäkuussa pidettävien kunnallisvaalien ehdokkaista 75 prosenttia uskoo, että kunnan kulttuuri- ja taidetarjonnan lisääminen vahvistaa kunnan taloutta ja työllisyyttä. Tulos on erinomainen ja toivoa sopii, että tulevat kuntapäättäjät toteuttavat tähän liittyviä käytännön toimia.

Globaalin taidealan rakennemuutoksen ytimessä ovat uudet teosten levitykseen käytettävät alustat ja myös taiteen arvostukseen liittyvät ilmiöt. Poikkeusaikana musiikki, elokuvat ja kirjallisuus ovat tuoneet lohtua, ajanvietettä, ajattelemisen aihetta ja nautintoa suurelle määrälle ihmisiä. Taiteentekijöiden tilipussissa lisääntynyt taiteen käyttö ja teosten tehostunut levitys eivät ole kuitenkaan näkyneet.

Nämä ongelmat ovat olleet tiedossa jo ennen pandemiaa, mutta menetettyjen tulonsaantimahdollisuuksien ja tekijänoikeustulojen myötä esimerkiksi musiikin ja äänikirjojen kuunteluun perustuville striimauskorvauksille sekä striimattujen esitysten lipputuloille olisi ollut entistä suurempaa tarvetta. Musiikin ja kirjallisuuden tekijöille nämä tyrehdytetyt tulovirrat ovat jo liian pitkään merkinneet myös taiteen tekemiseen kohdistuvaa arvostuksen puutetta.

Myös eriarvoisuuden lisääntyminen on rakenteellinen ongelma. Samaan aikaan kun etätyötä tekevät kuukausipalkkaiset asiantuntijat kärsivät etätyöapatiasta, taiteentekijät turhautuvat rajoituksiin ja haluaisivat tehdä esityksiä etäyhteyksillä tai terveysturvallisilla järjestelyillä. Myös tietyissä asemissa ja tietyillä toimialoilla toimivat ovat saaneet enemmän kompensaatioita tulonmenetyksistä kuin esimerkiksi taiteentekijät. Tätä tilannetta pahentaisi ainoastaan se, että kuilu syvenisi ja jatkuisi pitkään vielä korona-ajan jälkeenkin. Nyt tarvitaan oikeudenmukaisuutta, toimiala- ja taiteenalakohtaista yhdenvertaisuutta sekä luottamusta tulevaisuuteen. Miten yhdenvertaisuuden ja solidaarisuuden saisi nivottua osaksi työ- ja elinkeinoelämän rakenteita?

Kaija Rensujeff

Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana Taiteen edistämiskeskuksessa ja tekee vuosittain toteutettavaa Taiteen ja kulttuurin barometria yhdessä Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen tutkijoiden kanssa.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..