Yksityisen kopioinnin hyvitys on EU-direktiiviin ja tekijänoikeuslakiin perustuva kompensaatio tulonmenetyksestä, joka syntyy luovan työn tekijöille siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida ja tallentaa teoksia omaan käyttöönsä.
Tästä huolimatta hallitus on aikeissa puolittaa hyvityksen 11 miljoonasta eurosta 5,5 miljoonaan euroon.
Leikkauksen hyväksyminen budjettiriihessä tarkoittaisi merkittäviä tulonmenetyksiä luovan alan ammattilaisille, sillä se puolittaisi sekä tekijänoikeusjärjestöjen kautta suoraan tekijöille maksettavat hyvityskorvaukset että kulttuurin edistämiskeskusten määrärahat.
Hyvitys on lakisääteinen korvaus eikä harkinnanvarainen kulttuurituki!
Kopioston kautta ammattilaisille jaettavat hyvityskorvaukset pienenisivät 50 %. Myös Kopioston osana toimivan AVEKin hyvityksestä tulevat määrärahat puolittuisivat.
Tekijänoikeuslain mukaan hyvityksen tulee olla kohtuullinen korvaus teosten kopioinnista. Tätä se ei ole ollut edes ennen leikkausta.
Kopiosto on vaatinut, että leikkauksen sijaan hyvitysjärjestelmää on ryhdyttävä uudistamaan viipymättä. Ennen uudistamistyön valmistumista hyvitys on säilytettävä sen nykyisellä tasolla, jotta luovalle alalle varmistetaan taloudellinen ennakoitavuus ja jatkuvuus.
Epäoikeudenmukainen ja dramaattinen leikkaus
Myös kansainväliset tekijänoikeusjärjestöt vaativat Suomen hallitusta perumaan tuhoisan puolituksen hyvitysmaksuun. EU-direktiiviin ja lakiin perustuvan korvauksen leikkaus on herättänyt maailmalla suurta huolta sekä sen EU-oikeudenvastaisuuden että dramaattisten seurauksien takia.
KV-järjestöt korostavat suomalaisille päättäjille osoittamassaan vetoomuksessa, että päätös on tehty ilman asianmukaista vaikutusarviointia. Leikkauksella olisi lisäksi tuhoisia seurauksia suomalaisille luovan alan tekijöille ja maan koko luovalle ekosysteemille.
Yksityistä kopiointia hyvitetään kaikissa EU-maissa, joista Suomi on ainoana päättänyt maksaa hyvityksen valtion budjetista. Muualla korvaus on sisällytetty tallennusvälineiden ja -palveluiden kuluttajahintoihin.
Euroopan unionin tuomioistuimen aiemman päätöksen mukaan valtion budjetista rahoitettava korvausjärjestelmä ei takaa riittävästi EU-lainsäädännön toteutumista. Budjettirahoitteista mallia on kritisoitu erityisesti sen epävarmuudesta, sillä se asettaa lainmukaiset korvaukset alttiiksi valtion budjetointipäätösten arvaamattomuudelle ja vaihteluille sekä jakopäätösten mielivaltaisuudelle.
Järjestöjen mukaan hallituksen tulee säilyttää korvaus nykyisellä tasollaan vähintään 11 miljoonassa eurossa, jotta osa luovan alan ammattilaisten toimeentulosta säilyy turvattuna.
Järjestöt peräänkuuluttavat myös tarvetta uudistaa hyvitysjärjestelmää niin, että tekijöille voidaan varmistaa vakaa ja reilu hyvityksen taso teosten yksityisestä käytöstä. Näin hallitus voisi täyttää EU:n tuomioistuimen sille asettaman laillisen velvoitteen oikeudenmukaisesta hyvityksestä luovan työn tekijöille.
Allekirjoittajina iso joukko luovan alan järjestöjä
Suomalaisille päättäjille suunnatun kannanoton ovat laatineet tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälinen keskusjärjestö IFRRO, av-alan ja musiikin tekijäjärjestöjen yhteenliittymä CISAC, eurooppalaisten av-tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö SAA, Euroopan visuaalisten taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestöjä edustava EVA ja Euroopan tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö GESAC. Huolensa leikkauksesta ovat ilmaisseet monet alan toimijat Suomessa ja ulkomailla.