1. kesäkuuta 2026 astui voimaan työlainsäädännön heikennyksiä: määräaikaisen työsopimuksen voi jatkossa tehdä vuodeksi ilman erityistä perustetta, takaisiottovelvoite poistettiin alle 50 henkeä työllistäviltä työnantajilta ja lomautuksen varoaikaa lyhennettiin.
Vuoden määräaikainen työsopimus ei enää edellytä erityistä perustetta
Työsopimuslakia muutettiin siten, että määräaikaisen työsopimuksen voi jatkossa tehdä vuodeksi ilman erityistä perustetta. Aiemmin määräaikaisuus edellytti aina perusteltua syytä, eikä sitä saanut käyttää pysyvään työvoimatarpeeseen (poikkeuksena pitkäaikaistyöttömät). Vaikka lakiin sisällytettiin varmistus siitä, ettei muutos lisää perusteetonta ketjutusta, sen arvioidaan käytännössä lisäävän määräaikaisuuksia ja siten työntekijöiden kokemaa epävarmuutta. Laittoman ketjuttamisen valvonta on jo nykyisellään vaikeaa.
Määräaikaisuudet ovat yleisimpiä nuorilla, naisilla ja vähemmistöillä, jotka kohtaavat muutoinkin korostuneesti muun muassa raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Muutos voi käytännössä lisätä syrjintää.
Määräaikaisuuksien kasautuminen voi heikentää vuosiloman kertymistä. Määräaikainen työntekijä on myös tyypillisesti sidottu sopimuskauteensa eikä voi irtisanoutua vakituisen työntekijän tavoin edes saadessaan toisen vakituisen työpaikan, ellei asiasta ole sovittu työsopimuksessa erikseen.
Takaisinottovelvoite ei enää koske alle 50 henkilön yrityksiä
Työsopimuslakiin perustuva takaisinottovelvollisuus poistettiin alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävistä yrityksistä ja yhteisöistä, ja säädöstä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta. Aiemmin takaisinottovelvollisuus koski kaikkia työnantajia yrityksen koosta riippumatta: jos tuotannollisista tai taloudellisista syistä tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanonut työnantaja tarvitsi tietyn ajan sisällä uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, hänen oli tarjottava työtä ensin aiemmin irtisanotulle työntekijälle.
Muutos heikentää työsuhdeturvaa alle 50 hengen työpaikoissa ja asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan riippuen työpaikkansa koosta. Se myös kaventaa työehtosopimusosapuolten sopimusautonomiaa eli mahdollisuutta aidosti sopia jäsentensä eduista ja vastuista työelämässä.
Lomautuksen varoaikaa lyhennetty
Työsopimuslain mukainen lomautusilmoitusaika lyhennettiin 14 päivästä seitsemään päivään. Aiemmin työnantajan oli ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle viimeistään 14 päivää ennen sen alkamista, ja ilmoituksessa oli mainittava lomautuksen peruste sekä sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Työehtosopimuksissa asiasta on voitu sopia toisin.
Kun varoaika puolittuu, työntekijöille jää entistä vähemmän aikaa varautua lomautukseen. Yhdistettynä työttömyysturvan heikennyksiin muutos altistaa työntekijät aiempaa nopeammin tilanteeseen, jossa tulot laskevat äkillisesti heistä itsestään riippumattomista syistä.
Lue lisää SAK:n sivuilta
SAK:n sivuilta löydät koosteen työelämäheikennyksistä kuluvalla hallituskaudella sekä tilanneseurannan valmistelussa olevista heikennyksistä. Tutustu koosteeseen >
