Siirry sisältöön

Vaikuttamistyö on tärkeää taide- ja kulttuurialojen elinvoiman turvaamiseksi

Teme on tehnyt vaikuttamistyötä vuosikymmenet ministeriöiden viranhaltijoiden sekä kansanedustajien keskuudessa. Tapaamiset ovat olleet luonteeltaan vastavuoroisia ja tietoa jakavia. Muistutamme päättäjiä taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä alalle myönnetyn julkisen tuen tärkeydestä.

– Ilman julkista tukea meillä ei Suomessa olisi näin laajaa ja elinvoimaista taiteen ja kulttuurin kenttää, teatteriverkostoa, lahjakkaita taiteilijoita ja suunnittelijoita sekä kansainvälisesti menestyviä elokuvia. Ilman julkista tukea laadukas taide- ja kulttuurikenttämme typistyisi, toteaa Temen toiminnanjohtaja Karoliina Huovila.

Monipuolinen taidekenttä on Temelle tärkeä arvo ja sen tulee olla saavutettava monella tavalla – myös maantieteellisesti.

Teme tekee paljon melko näkymätöntä vaikuttamistyötä. Teme vaikuttaa esimerkiksi eduskunnan lainsäädäntötyöhön SAK:n kautta. SAK on Temelle vahva asiantuntijaorganisaatio, joka koordinoi yhteiskuntavaikuttamista, neuvottelu- ja  lainsäädäntötavoitteita. Teme ja Muusikkojen liitto edustavat SAK:ssa kulttuurialan ammattiliittoja. Tuomme SAK:n tavoitteisiin luovien alojen näkökulman.

Suomalainen taide ja kulttuuri on säilytettävä elinvoimaisena!

Vaikuttamis- ja yhteistyö työnantajaliittojen suuntaan on myös aktiivista. Teme neuvottelee Suomen teatterit ry:n ja Palvelualojen työnantajat Palta ry:n kanssa yleissitovia työehtosopimuksia teatterin, elokuvan ja tanssinopetuksen pariin. Lisäksi Teme neuvottelee yrityskohtaisia työehtosopimuksia Yleisradion, Kansallisteatterin sekä Kansallisoopperan & baletin kanssa. Teme tuo neuvottelupöytiin jäseniltään aina myös työntekijöiden kokemustiedon. Yhteistyöhön ja neuvotteluihin liittyy paljon keskusteluita työskentelyolosuhteista, työllisyydestä, taloudesta ja yhteiskunnallisista rakenteista. Yhteinen konsensus on neuvottelemalla aina löydetty – joskus työtaisteluiden vauhdittamina – kuten viime keväänä ja talvena Suomessa nähtiin lakkoja monilla eri aloilla ja myös tanssinopetuksen parissa.

Olemme tänä vuonna tehneet monia lausuntoja ja kannanottoja taide- ja kulttuurialojen rahoitukseen, työttömyyteen ja sosiaaliturvan leikkauksiin. Vastustamme painokkaasti taiteeseen ja kulttuuriin, pienituloisiin ja lapsiperheisiin kohdistuvia leikkauksia.

– Yhdistelmävakuutus on ollut Temelle tärkeä tavoite. Yhdistelmävakuutus tuo kulttuurialan monikanavaista työtä tekevät ja apurahalla työskentelevät työttömyysvakuuttamisen piiriin. Teme on myös vaatinut työttömyysturvan työssäoloehdon selkiyttämistä, työttömyysturvan tason korottamista ja suojaosan palauttamista. Olemme ajaneet parempaa työttömyysturvaa niin työntekijöille kuin itsensätyöllistäjille, sanoo Karoliina Huovila.

Temen lausunnoissa otetaan kantaa mm. valtion rahoitusleikkauksiin, työttömyyteen, työelämän lainsäädäntöön, työttömyysturvaan ja taiteen perusopetukseen. Temen seitsemän viimeisintä lausuntoa tältä vuodelta löydät Teme.fi-sivuilta (Ajankohtaista, Lausunnot).

Temen kantaaottavat uutiset ja artikkelit julkaistaan kuukausittain (Teme.fi, Ajankohtaista, Uutiset).

– Meillä on lisäksi vaikuttamistyötä tekevä Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta, KALN. Siihen kuuluu Temen lisäksi Journalistiliitto, Muusikkojen liitto, Näyttelijäliitto, Taide- ja kulttuurialojen ammattiliitto Taku sekä SAK. Olemme tavanneet ammattiliittojen edustajien kanssa poliitikkoja aktiivisesti tänä syksynä, kertoo Karoliina Huovila.

Keväällä KALN-ryhmä tapasi kulttuuriministeri Sari Multalan ja hänen valtiosihteerinsä Kristiina Kokon. Tänä syksynä ryhmä tapasi työministeri Matias Marttisen ja alue- ja kuntaministeri Aino-Kaisa Ikosen. Perusuomalaisten eduskuntaryhmä on tavattu. Vasemmistoliiton ja Kokoomuksen eduskuntaryhmien kanssa tapaamisajat on sovittu.

Teme tapaa virkamiehiä sekä työministeriön- että kulttuurin hallinnonaloilta. Sosiaalidemokraattien, Vihreiden ja Keskustan eduskuntaryhmien sekä eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenten kanssa tapaamisaikoja haetaan. Kulttuuriministeri Talvitieltä audienssia on pyydetty, mutta vielä sitä ei ole saatu. Lisäksi Teme osallistuu moniin pyöreänpöydän keskustelutilaisuuksiin ja muihin kuulemisiin alan ammattilaisia edustavana järjestönä. Lisäksi useat kutsuvierastilaisuudet kokoavat yhteen työmarkkinatoimijoita ja poliittisia päättäjiä, joissa on tilaisuus myös epävirallisempaan keskusteluun.  Tekijänoikeuksien osalta keskeiset vaikutuskanavat ovat Kopiosto, jossa Temellä on hallituspaikka, sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunta, jossa olemme jäsenenä.

Temen kulttuuripoliittiset tavoitteet vaikuttamisessa 2025

Kun Teme lausui elokuva-alan rahoituksen leikkauksista sivistysvaliokunnalle lokakuussa 2025, Teme korosti, että elokuva-alan leikkausten perumisia ei saa maksattaa muilla kulttuurialan osatekijöillä, kuten vapaa kenttä, Taiteen edistämiskeskus Taike tai  Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK. Näiltä leikkaaminen heikentäisi  apurahoja ja freelancereiden työllistymismahdollisuuksia.

Elokuva-alan ahdingon vuoksi Teme on puolustanut Suomen elokuvasäätiön ja AVEKin rahoitusta ja merkitystä alalle.

Elokuva-alan työllisyysnäkymät ovat heikentyneet olennaisesti. Temen jäsenkyselystä ja työttömyyskassan tilastoista käy ilmi, miten elokuva-alan työllisyys romahti keväästä 2024 kevääseen 2025. Työttömyys alalla nousi yli 400 %. (Elokuva-alan työllisyys on huonontunut merkittävästi | TEME)

Elokuva-alan ahdingon vuoksi Teme on puolustanut Suomen elokuvasäätiön (SES) ja AVEKin rahoitusta ja merkitystä alalle. SES rahoittaa pääasiassa pitkiä näytelmäelokuvia ja dokumenttielokuvia. AVEK:n tuet mediataiteelle, dokumentti- ja lyhytelokuvalle ovat tärkeitä. Lisäksi AVEK tukee käsikirjoittamista, alan ammattilaisten koulutusta ja kansainvälistymistä.

Esittävän taiteen (teatteri, tanssi, sirkus) vapaa kenttä eli ei valtio-osuus tuen piiriin kuuluva kenttä, on freelancer-valtainen. Työt ovat siis lyhyitä vierailuja ja työttömyyttä on paljon. Taiken rooli vapaan kentän rahoittajana on keskeinen. Taike on monelle ainoa rahoituskanava.

Taiken rahoituksen leikkaukset vaikuttavat suoraan alan työllisyyteen ja kotimaisen taiteen tuotantoon sekä kansainväliseen näkyvyyteen. Vapaan kentän työllistymisedellytysten heikentäminen heijastuu suoraan myös kulttuuripalvelujen saavutettavuuteen ja työllisyyteen. Teme käy aktiivisesti keskusteluja Taiken suuntaan.

OKM:n taiteen ja kulttuurin budjettiluokka on kutistunut 12 % eli 76 miljoonaa euroa vuosina 2023–2025 (lähde: Cupore).  OKM:n hallinnonalalta taiteen ja kulttuurin määrärahoista ei tule leikata enää yhtään, jotta ala säilyttää toimintakykynsä. Suomalainen taide ja kulttuuri on säilytettävä elinvoimaisena!

Tilaa uutiskirje

Saat Temen ajankohtaiset asiat sähköpostiisi neljästi vuodessa.