Suomen tekijänoikeuslainsäädäntö päivitettiin vastaamaan paremmin tämän päivän vaatimuksia. Eduskunnan helmikuussa hyväksymä lakiuudistus parantaa esiintyvien taiteilijoiden, tekijöiden ja kustantajien asemaa tavalla, jota jo vuonna 2019 hyväksytty EU-direktiivi edellyttää. Nyt direktiivi on jalkautettu suomalaiseen lainsäädäntöön ja lakiuudistus tulee voimaan huhtikuun alussa. Myös temeläisten alojen tekijänoikeuden alaista työtä tekevät ammattilaiset hyötyvät uudesta tekijänoikeuslaista.
Neuvottelu- ja sopimustilanteeseen parempi asema
Lakimuutoksen myötä kuvatallenteella esiintyvän taiteilijan oikeudet laajenevat. Aikaisemmin äänitallenteella esiintyvien taiteilijoiden oikeudet ovat olleet paremmat kuin kuvatallenteissa esiintyvien.
Tekijöiden tilannetta kohennettiin parantamalla heidän asemaansa neuvottelu- ja sopimustilanteissa. Uutta on, että tekijällä on yksinoikeuden- tai käyttöoikeuden luovutuksen yhteydessä oikeus lain nojalla saada asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus.
– Temeläisten kannalta kyseessä on merkittävä parannus, koska tähän asti tekijänoikeusluovutuksista maksettu rahallinen korvaus sopimuksessa on usein jäänyt nollaksi, toteaa Temen tekijänoikeusasioista vastaava juristi Jussi Kiiski.
Teoksen käytöstä säännöllinen selvitys
Alkuperäisen tekijän tulee jatkossa saada teoksensa käytöstä säännöllinen selvitys siinä tapauksessa, että teoksen käyttäjä hyötyy taloudellisesti teoksen käyttämisestä ja jos teoksen käytön laajuus on sidottu tekijälle maksettaviin korvauksiin.
Esimerkiksi koreografi on luonut tanssiteoksen, jota teatteri eli käyttäjä esittää. Teoksen käytöstä on sovittu koreografin ja teatterin kesken siten, että koreografille kuuluvien tekijänoikeuskorvauksien määrä on sidottu esitysten määrään. Tällöin teatterin on toimitettava koreografille säännöllisesti selvitys teoksen käytöstä.
Oikeudenluovutuksen voi peruuttaa
Uuden tekijänoikeuslain mukaan tekijä voi myös peruuttaa oikeudenluovutuksen, jos luovutuksensaaja ei ole hyödyntänyt teosta kohtuullisen ajan kuluessa, eikä teosta ole tekijän esittämästä vaatimuksesta huolimatta hyödynnetty kuuden kuukauden kuluessa. Tekijälle ei kuitenkaan synny peruutuksen takia velvollisuutta palauttaa saamaansa palkkiota. Peruutusoikeutta ei sovelleta työ- tai virkasuhteesta johtuvia tehtäviä täytettäessä luotuun teokseen.
Jos esimerkiksi tv-tuotantoyhtiö ei kohtuullisessa ajassa käytäkään freelance-lavastajalta tilaamaansa suunnitelmaa, lavastaja voi huomautettuaan asiasta peruuttaa antamansa oikeudenluovutuksen kuuden kuukauden kuluttua. Lavastaja saa kuitenkin pitää saamansa tekijänoikeuskorvauksen.
Parodiapoikkeus sananvapauden nimissä
Aiempi tekijänoikeuslaki ei ole sisältänyt varsinaista parodiapoikkeusta, mutta uudistettu laki nimenomaisesti antaa luvan käyttää aiemmin julkistettua teosta hyvän tavan mukaisesti parodiassa, karikatyyrissä eli esimerkiksi pilapiirroksessa sekä pastississa eli toisen taiteilijan tyyliä matkivassa teoksessa. Tätä perustellaan sananvapaudella ja luovuuden suojelemisella myös digitaalisessa ympäristössä.
Kiiski toteaa, että tekijänoikeuslakiuudistuksen saaminen maaliin oli hieno virstanpylväs tekijöiden kannalta, mutta uudessakin laissa on vielä parantamisen varaa.
– Yksittäisistä kysymyksistä voi mainita esimerkiksi oikeudenluovutusten peruutustilanteet, joissa työ- ja virkasuhteisten tekijöiden asema jäi laissa muita heikommaksi, Kiiski täsmentää.
Kenen työtä tekijänoikeus suojaa?
Käytännössä tekijänoikeuslain mukaista suojaa saa kolme tahoa:
- Teoksen tekijä, kuten kirjailija tai säveltäjä, saa suojaa teokselleen.
- Teoksen esittäjä saa suojaa omalle esitykselleen tai tulkinnalleen esittämästään teoksesta.
- Teoksen rahoittava yrittäjä, esimerkiksi kirjan kustantaja tai elokuvan tuottaja, saa suojaa syntyvälle tuotteelle. Tällainen suoja syntyy joko suoraan lain perusteella tai ostamalla oikeudet tekijöiltä tai esittäjiltä.
Lähde: Tekijänoikeus.fi