Meteli on Temen verkkolehti

Kuva Jose Fontano, Unsplash

Atro Kahiluoto: Taiteen ja kulttuurin kenttä tarvitsee vähintään 100 miljoonaa. Ja nopeasti!

Taide- ja kulttuurialan suorat menetykset ovat varovaisten arvioiden 100 miljoonaa. Jos toivotaan, että syksyllä kulttuuri- ja taide-elämä lähtee kutakuinkin normaalisti liikkeelle, niin tuo raha pitäisi saada alalle nopeasti, muuten kurki kuolee ennen kuin suo sulaa. 100 miljoonaa on iso summa, mutta tässä miljardien kokonaisuudessa pikkuraha.

Hallitus tukee talouselämäämme isolla, 15 miljardin euron tukipaketilla. Taidesektoria hallitus tukee 1,5 miljoonan euron paketilla, joka on kymmenestuhannesosa 15 miljardista.

Viidentoistamiljardin tukipakettia varten valtio ottaa lainaa, taidesektorille suunnatun tuen maksavat yksityiset säätiöt rahoista, jotka joka tapauksessa jossain vaiheessa olisi käytetty taiteen tukemiseen. Kansantulostamme kulttuuritoimiala tuottaa noin  3 %, mikä on enemmän kuin esimerkiksi elektroniikka- tai paperiteollisuuden, metsätalouden tai hotelli- ja ravintola-alan osuudet. Työllisestä työvoimasta kulttuurialan osuus on vielä sen BKT-osuutta merkittävästi suurempi.

Taide- ja kulttuuriala on ottanut vastaan valmiuslain raskaimman iskun. Esimerkiksi teatterit ja museot suljettiin hallituksen nimenomaisella määräyksellä, kun taas yritykset, joille nyt suunnataan miljarditukea, ovat voineet halutessaan jatkaa toimintaansa.

Suurin osa taidealan yhteisöistä on voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä, jotka eivät voi hakea yrityksille suunnattuja tukia. Puskureitakaan ei ole, koska voittoja ei ole voinut tehdä. Samasta syystä ei ole velanottokykyäkään, koska toimintamallit ovat muovautuneet sellaisiksi, ettei velan takaisin maksun edellyttämiä tuottoja synny.

Itse asiassa valtiovalta tuntuu unohtaneen koko yhdistysmuotoisen toiminnan varassa työskentelevän kolmannen sektorin kaiken kaikkiaan. Samoin media. Jos siis olet perustanut yrityksen huolehtiaksesi lähinnä omasta tai omistajien toimeentulosta, saat hädän hetkellä kyllä koko yhteiskunnan jakamattoman huomion ja tuen. Mutta jos olet perustanut voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen hyödyttääksesi ennen muuta koko yhteiskuntaa, jäät oman onnesi nojaan. Kumpi kansanviisaus tähän nyt sopisi paremmin: ”Kiittämättömyys on maailman palkka” vai ”Tyhmyydestä sakotetaan”?

Työttömiksi jääneiden tueksi tehdyt toimet hyödyttävät toki myös kulttuuri- ja taidealalta työttömiksi jääneitä. Poikkeustilan mahdollistamat nopeutetut irtisanomistoimet kohtelevat kuitenkin kaikkein epäoikeudenmukaisimmin määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä, mikä taas on pätkätyövaltaisen taidealan tavallisin työsuhdemuoto.

Normaalioloissa määräaikaisen työsuhteen ainoa etu vakinaiseen työsuhteeseen verrattuna oli se, että on työsuhteen irtisanominen ennen määräaikaisuuden päättymistä oli vakituista työsuhdetta vaikeampaa. Nyt määräaikaisia työsuhteita kuitenkin kohdellaan samalla viiden vuorokauden irtisanomisajalla kuin vakinaisiakin. Pätkätyötä tekevälle tämä voi aiheuttaa suuria, ennakoimattomia ongelmia, kun esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan oikeuttava työssäoloehto ei täytykään.

Teatterin ja muun esittävän taiteen suorat ja välittömät menetykset ovat varovaisestikin arvioiden noin 50 miljoonaa, koko taide- ja kulttuurisektorin noin 100 miljoonaa. Tuo raha pitää saada alalle nopeasti, jos vakavasti toivotaan, että alan rakenteet pysyvät ehjinä ja toiminta voi alkaa normaalisti, kun kriisi on ohi.

Atro Kahiluoto

Kirjoittaja on teatteriohjaaja ja Temen puheenjohtaja.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..