Meteli on Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Temen jäsenlehti

Kuva Sharon McCutcheon, Unsplash

Vaalit tulevat, puolueet lupaavat

Eduskuntavaalien lähestyessä Arkadia-seura esitti eduskuntapuolueille kysymyksen taiteesta, kulttuurista ja luovasta sisällöntuotannosta. Puolueiden tavoitteissa on muutamaa asiaan paneutunutta poikkeusta lukuun ottamatta juhlapuheista tuttuja fraaseja ilman konkreettisia toimia. Huomattavaa on myös, että nykyinen kulttuuriministeripuolue ei vastannut kysymykseen ollenkaan.
Puolueiden vastaukset alla ovat ”suuruusjärjestyksessä” kansanedustajamäärän mukaan. Puolueiden vastaukset ovat suoria sitaatteja. Kooste ja loppusanat ovat Arkadia-seuran aktiivien Raija-Sinikka Rantalan ja Ville Virkkusen käsialaa.  

Arkadia-seuran kirje eduskuntapuolueille tammikuussa 2019

”Arkadia-seuran johtokunta haluaa esittää vastattavaksenne seuraavan kysymyksen: Miten puolueenne vaaliohjelma huomioi taiteen, kulttuurin ja luovan sisällöntuotannon kasvavana osana Suomen elinkeinotoimintaa ja miten näiden alojen merkitys näkyy puolueenne hallitusohjelmakaavailuissa?

Taustaa:

Luovilla aloilla on meneillään dynaaminen kasvuvaihe huolimatta siitä, ettei panostus työskentelyolosuhteisiin ole vastannut koulutukseen tehtyjä investointeja.
Työllistäjänä Suomen luova ala on sektori, jonka kasvu on ollut viime vuosien voimakkainta.
Taide, kulttuuri ja luova sisällöntuotanto ovat myös viennin dynaamisia kasvualoja, joiden tulevaisuuspotentiaali on mittava. Kulttuurivienti tulisikin nähdä tasapainottavana tekijänä suurteollisuutemme viennin rinnalla.
Euroopan mitassa luovan alan BKT osuus on jo 6,8 %. (Peliala ei sisälly lukuihin, koska sen sisällöntuotanto luokitellaan teknologiateollisuuteen kuuluvaksi.)
EU:n piirissä alan mahdollisuudet on viime vuosina havaittu ja esimerkiksi Saksa on panostanut merkittävästi luovan toiminnan kehitykseen.”

Miten puolueenne vaaliohjelma huomioi taiteen, kulttuurin ja luovan sisällöntuotannon kasvavana osana Suomen elinkeinotoimintaa ja miten näiden alojen merkitys näkyy puolueenne hallitusohjelmakaavailuissa?

Keskusta

Keskustan kulttuuripoliittinen ohjelma rakentuu ajatukselle, jonka mukaan kulttuuri ja luova talous ovat tärkeimpiä kasvualojamme. Kun tavaramäärät eivät voi kasvaa loputtomiin, on meidän haettava kasvua ihmisen, sivistyksen ja luovuuden kasvusta.

Kulttuurilla ja luovalla taloudella on tärkeä ja suora taloudellinen merkitys, mutta alan merkitys on ymmärrettävä myös laajemmin. Kulttuuri tarjoaa välineitä itsemme ja toistemme ymmärtämiseen, parempaan hyvinvointiin sekä kestävään yhteiskunnalliseen kehitykseen. Kulttuuri toimii myös merkittävinä vetovoimatekijänä ja Suomi-kuvan luojana maailmalla.

Haluamme edistää luovan alan kasvua tuomalla taiteen ja kulttuurin osaamista nykyistä monipuolisemmin koko yhteiskunnan käyttöön. Esimerkiksi taiteen prosenttiperiaatetta voidaan laajentaa rohkeasti yhteiskunnan eri sektoreille. Lisäksi kulttuurialan ammattilaisten työelämälähtöisempään koulutukseen pitää panosta nykyistä enemmän.

Kokoomus

Kokoomus pitää taiteen ja kulttuurin tukemista tärkeänä ja haluaa panostaa alan elinvoimaan tulevaisuudessa. Tiukassa taloustilanteessa lisärahoitus ei ole kuitenkaan ollut aina mahdollista. Yhtälöä auttaisi se, että luovien alojen kasvupotentiaali ymmärrettäisiin paremmin koko yhteiskunnassa. Tätä Kokoomus haluaa edistää.

Luovat alat ovat tärkeitä taloudelliselle kasvulle. Valtion tehtävä on luoda kulttuurille ja taiteelle toiminnan edellytyksiä. Olennainen kysymys on, toimiiko rahoitus oikeudenmukaisesti. Luovien alojen kasvupotentiaalia ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia on hyödynnettävä täysimääräisesti. On tuettava luovien alojen osaajien ja tuotteiden nousua kohti kansainvälisiä markkinoita yhteistyöverkostoja luoden. Rahoituksen on oltava läpinäkyvää ja nykyistä yksinkertaisempaa.

Kokoomus on parhaillaan päivittämässä omia kulttuuripoliittisia linjauksiaan. Ohjelmassa kiinnitämme huomiota rahoituksen läpinäkyvyyteen ja selkeyteen, haluamme etsiä ratkaisuja kulttuurialan työntekijöiden ja yrittäjien toimeentulon ongelmiin sekä vahvistaa luovien alojen kasvupotentiaalia ja kansainvälisiä näkymiä. Kulttuurin jatkuvuuden kannalta lasten ja nuorten mahdollisuus harrastaa ja opiskella taidetta ja kulttuuria on erittäin tärkeä. Siksi kiinnitämme huomiota taiteen perusopetukseen sekä koulutilojen avaamiseen harrastamiselle. Jokaiselle lapselle ja nuorelle pitää antaa mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen kuntien, järjestöjen, koulujen sekä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen yhteistyöllä.

Sosialidemokraatit

Sosialidemokraattien vaaliohjelmassa käsitellään kulttuuria (s. 62-63, SDP:n vaalitavoitteita ja muutoksen suunta 2030) ja lisäksi olemme syksyllä 2018 hyväksyneet laajan kulttuuripoliittisen ohjelman, jossa on huomioitu näitä luovan talouden näkökulmia laajemmin (erit. s. 42-45, SDP:n kulttuuripoliitttinen ohjelma…)

Kulttuuripolitiikalla voidaan saavuttaa erilaisia vaikutuksia myös muilla politiikan sektoreille, kuten sivistys-, elinkeino-, ympäristö- tai hyvinvointipolitiikkaan liittyen. Kulttuurilla on myös itseisarvoja, jotka on hyvä muistaa – esimerkiksi taiteen vapaus ei ole alisteinen elinkeinopolitiikalle. Viime aikoina kulttuurin merkitys yhteiskunnassa on kasvanut ja sen vaikutukset elinkeinopolitiikkaan on syytä ottaa aiempaa vakavammin ja kokonaisvaltaisemmin.

Kulttuuriin kytkeytyvän elinkeinopolitiikan osalta on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten suomalaisten yritysten arvoketjuissa aineettomien arvojen, kuten muotoilun ja muiden luovien sisältöjen, osuus on yhä monia verrokkimaita vähäisempi. Korkeamman jalostusasteen tuotteita voidaan kehittää niin teollisuudessa kuin palveluissa. Suomessa on puutteita luovien alojen yrityspalveluissa sekä välittäjäportaassa, joka tukisi luovien alojen yrittäjien pääsyä kansainvälisille markkinoille. Nyt tarvitaan vahvempaa luovan talouden politiikkaa, joka tuo suomalaisille lisää leipää ja työtä muuttuvassa maailmassa.

Kulttuuripoliittisessa ohjelmassa nostamme erityiseksi teemaksi matkailun. Suomen matkustustase on voimakkaasti negatiivinen, mikä aiheuttaa kansantaloudelle vuosittain yli kahden miljardin euron tappiot. Seuraavan hallituksen tulee puuttua tilanteeseen ja parantaa Suomen matkailumainetta, kannustaa lomailuun kotimaassa, parantaa kulttuuri- ja luontomatkailun palveluita ja tehostaa matkailualan myyntiä. Tavoitteena on luoda matkailualalle työpaikkoja, vahvistaa ulkomaisia matkailijavirtoja ja lisätä kotimaan matkailua. Mikäli matkustustaseen alijäämä saadaan pienenemään, se heijastuu suoraan valtion verotuloihin.

Perussuomalaiset

Perussuomalaisilta on juuri ilmestymässä uusi media- ja kulttuuripoliittinen ohjelma, jossa otamme kantaa moniin taiteen, kulttuurin ja viestinnän osa-alueisiin. Meidän mielestämme asiaan liittyy muitakin näkökulmia kuin se ainainen, kuinka paljon lisää rahaa taiteen tekemiseen – ja kaikkeen muuhunkin – tarvitaan. Kulttuurilla ja taiteella on kuitenkin yhä kasvava merkitys luovassa yhteiskunnassa.

Suomalaisen peliteollisuuden viimeaikainen menestys, suomalainen muotoilu ja musiikki ovat esimerkkejä luovien alojen taloudellisista mahdollisuuksista. Nykyaikaiset kulttuuritarjonnan kanavat tuovat mukanaan uudenlaisia mahdollisuuksia luoda suomalaisia menestystarinoita luovilla aloilla. Kulttuuriviennin edistämisen tulee olla keskeinen Suomen kulttuuripolitiikan tavoite. Suomalaisuus on vahva brändi ja kilpailuvalttimme, ja mielestämme sitä pitäisi käyttää paljon enemmän hyväksi.

Taide- ja kulttuurialan rahoitusta tulisi suunnata mittavassa määrin alueellisiin kulttuurihankkeisiin, paikallisten kulttuuripalveluiden monipuoliseen tuottamiseen sekä tasokkaan taideopetuksen ylläpitämiseen myös maakunnissa. Ammattitaiteilijoiden keskittyminen pääkaupunkiseudulle haastaa kulttuuripalveluiden tarjonnan alueellisen tasavertaisuuden eikä näin tue yhteiskunnan yhteistä ajatusta siitä, että kulttuuri kuuluu kaikille.

Taidekentällä hallitsevat melko pienet, sisäänlämpiävät piirit ja jotkut keskeiset teatterit muistuttavat jopa perheyrityksiä. Maakunnissa asuu paljon kulttuurialan ammattilaisia, jotka ovat huippuluokan osaamisestaan huolimatta jääneet pääkaupunkiseudun ”taide-eliitin” ulkopuolelle – ja hyvä niin. He ovat alueidensa suuri voimavara, mitä ei kuitenkaan vielä täysin ole osattu hyödyntää. Kuntien etu olisikin käyttää siellä asuvien taiteilijoiden potentiaalia ja ammattitaitoa entistä paremmin hyödyksi antaen heille toimintaedellytyksiä ja -mahdollisuuksia olla mukana kehittämässä kuntien kulttuurielämää, harrastusmahdollisuuksia, kulttuuripalveluita kuntien vetovoimatekijöitä lisäten.

Alueellisen kulttuurin erikoisuuksien ja vahvuuksien tuotteistaminen on hyödynnettävä paremmin. Jokaisella maakunnalla on oma ainutlaatuinen historiansa sekä kulttuuriset ominaispiirteensä liittyen esim. taiteeseen, urheiluun, ruokaan, arkkitehtuuriin ja elinkeinoihin. Tulevaisuudessa merkittävästi kasvava kulttuuriturismi ja elämyksien etsiminen ovat suuria mahdollisuuksia houkutella ihmisiä muista poikkeavalla kulttuurisella tarjonnalla. Erilaiset taide- ja kulttuuritapahtumat vaikuttavat positiivisesti alueen elinkeinoelämään ja sen kehittämiseen. Kulttuurisesti tapahtumarikas paikkakunta lisää myös asukkaiden viihtyvyyttä ja elinvoimaa.

Vihreät

Vihreät tunnistavat taiteen, kulttuurin ja luovan sisällöntuotannon suuren taloudellisen merkityksen ja vielä suuremman potentiaalin. Tulevina vuosikymmeninä kasvun ja menestyksen eväät tulevat yhä enemmän luovuudesta ja aineettomista hyödykkeistä. Haluamme Suomen ottavan tämän toimialan yhdeksi elinkeinopolitiikan keskeisistä kehittämisalueista.

Vihreät ovat linjanneet keskeiset kulttuuripolitiikan vaali- ja hallitusohjelmatavoitteet tuoreessa kulttuuripoliittisessa ohjelmassamme…

Alla tärkeimmät poiminnat kulttuuripoliittisen ohjelmamme elinkeinopoliittisista tavoitteista. Korostamme tässä yhteydessä kuitenkin samalla, että vihreille taiteen ja kulttuurin merkitys ei tyhjene elinkeinopolitiikkaan, vaan on paljon sitä laajempi. Taide ja kulttuuri ovat keskeinen ja itseisarvoinen osa ihmisyyttä, ja niiden edistäminen on inhimillisesti arvokkaan yhteiskunnan olennainen tehtävä.

Luovista aloista taloudellista hyvinvointia

Parhaimmillaan luovat alat ovat työllistäneet yli 100 000 suomalaista, ja kun tuotannollinen työ vähenee, taide toimii kasvun moottorina. Luovien alojen menestyksellä on myös heijastevaikutuksia muille aloille: esimerkiksi sen välilliset työllistämisvaikutukset matkailuun, liikenteeseen ja ravintola-alaan ovat huomattavat. Tunnustetaan luovien alojen keskeinen merkitys Suomen kansantaloudelle ja nostetaan ne elinkeinopolitiikan keskeiseksi kehittämisalueeksi.

Arvioidaan vuosille 2017-2019 säädetyn audiovisuaalisen alan 25 % tuotantokannustimen vaikutukset ja jatketaan tuen voimassaoloa mahdollisuuksien mukaan tämän jälkeenkin.

Toimiva ja osaava välittäjäporras. Toimiva ja osaava välittäjäporras mahdollistaa suomalaisen taiteen kansainvälistymisen ja luo teoksille parhaat myyntikanavat. Taiteen tuotantoketjujen toimintamahdollisuuksia voidaan kehittää muun muassa paikantamalla kehitystarpeita, järjestämällä niihin liittyvää koulutusta ja hyödyntämällä taidealojen järjestöjen asiantuntijuutta.

Korotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriviennin edistämisen määrärahaa. Kehitetään visuaalisen taiteen kansainvälistymistä ja välittäjäportaan liiketoimintaosaamista ja toimintaedellytyksiä sekä siten taiteen myyntiä ja taiteilijoiden tulonmuodostusta. Panostetaan kirjallisuuden vientiin ja vahvistetaan kirjallisuuden agentuuritoimintaa.

Tekijänoikeuskorvaukset

Tekijänoikeuskorvaukset vähentävät taiteilijan riippuvuutta apurahoista ja muista tuloista. Tekijänoikeuksiin liittyy kuitenkin avoimia kysymyksiä, kuten korvausten maksaminen yritykselle ja huomioiminen sosiaaliturvassa, jotka tulee ratkaista taiteilijan toimeentulon parantamiseksi. Luovien alojen vienti on pääasiassa oikeuksien kaupallistamista, ja vientitulojen maksimointi edellyttää, että oikeuksien suomalaiset omistajat eivät joudu luopumaan oikeuksista tai myymään niitä epäedullisin ehdoin.

Vahvistetaan tekijänoikeussuojaa huomioiden uudet käyttöalustat ja -tavat. Jatketaan työskentelyä sen puolesta, että luova ala saa oikeudenmukaisen korvauksen silloin kun verkon alustapalvelut hyödyntävät luovien alojen tekijöiden sisältöjä. Selvitetään tekijänoikeuskorvausten saajan mahdollisuutta vakuuttaa tulonsa MELA-järjestelmässä.

Otetaan käyttöön Ruotsissa käytössä oleva individuell visningsersättning-korvaus, joka maksetaan luovutettujen teosten julkisesta näyttämisestä esimerkiksi valtion ja kuntien eri instituutioissa. Lisätään yleistä tietoutta tekijänoikeudesta, ja varmistetaan oikeudenhaltijoiden kyky hahmottaa sekä valvoa omia oikeuksiaan.

Luovien alojen vienti

Taidekenttä on kansainvälinen. Siksi myös taide- ja kulttuuripalveluja suunniteltaessa pitää ottaa huomioon kansainvälinen saavutettavuus ja kiinnostus. Luovien alojen yritysten ja muiden toimijoiden pieni koko on haaste toimialan kasvulle ja kansainvälistymiselle. Yrityspalvelut eivät nykyisellään tarjoa monialaiseen verkostoitumiseen riittävän vahvaa alustaa, ja opetus- ja kulttuuriministeriön pienten valtionavustusten lisäksi tuotekehitykseen ja markkinointiin on saatavilla niukasti rahoitusta. Yrityspalvelujen toimijoilla on rajallisesti erityisosaamista, jota tarvitaan aineettoman arvon luomiseen perustuvien tuotteiden ja palveluiden menestymispotentiaalin arvioinnissa.

Hyödynnetään luovien alojen toimijoiden osaamista muiden alojen yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä viennin ja jalostusarvon nostamiseksi. Suomen valtion tuki luovien alojen viennille on nykyisellään riittämätöntä. Kehitetään luovien alojen yritys-, kasvu-, neuvonta-, koulutus- ja kansainvälistymispalveluita.

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa taiteen, kulttuurin ja luovan sisällöntuotannon kasvava merkitys on vahvasti esillä työn murrosta ja elinkeinorakenteen muutosta koskevan teeman yhteydessä. Työn ja ansaintamallien muutos ei synnytä tarvetta pelkästään teknologisille innovaatioille ja osaamiselle vaan se näkyy myös luovilla aloilla. Esimerkiksi tekoäly synnyttää tarvetta etiikan ja filosofian osaamiselle. Luovien alojen merkitys Suomen kansantaloudelle on jo erittäin merkittävä, mutta ilman riittäviä resursseja taiteelle ja kulttuurille ei myöskään synny mitään kaupallistettavaa.

Elävä ja riippumaton taidekenttä on muuttuvan, hyvinvoivan ja itsensä haastavan yhteiskunnan elinehto, ja siksi julkisen vallan tehtävä on taata riittävät resurssit niin ammattimaiselle taiteen teolle kuin kulttuurinharrastamiselle. Kohdennettujen tukimuotojen lisäksi myös muiden avustusten ja apurahojen on oltava saavutettavissa moninaisista taustoista tuleville hakijoille.

Taiteen ja kulttuurin rahoituksen osuus on liian matala ja se on polkenut paikallaan jo kauan. Kulttuurikentän taloudellista tilannetta on vaikeuttanut henkilötyövuosiin tehdyt säästöt, jonka seurauksena rahoitetut ja toteutuneet henkilötyövuodet eivät enää vastaa toisiaan. Rahoitustaso ei myöskään ole seurannut taiteilijamäärän tai vapaan kentän toimijoiden määrän kasvua. Vasemmistoliitto haluaa kasvattaa taiteen ja kulttuurin rahoitusta pitkällä aikavälillä tuntuvasti, mutta esittää välittömänä toimenpiteenä kulttuurin ja taiteen osuuden nostamista prosenttiin valtion budjetista. Toteutetaan kulttuurin valtionosuusuudistus ja sen tavoitteet valtionosuusjärjestelmän joustavuudesta ja uusien taiteenalojen rahoituksen piiriin pääsystä aluepoliittisesti tasa-arvoisella ja kestävällä tavalla, mikä edellyttää rahoituksen lisäämistä.

Valtion taiteilija-apuraha ja siihen sidottu verovapaan apurahan määrä korotetaan 30 000 euroon vuodessa. Apurahan määrän on jatkossa seurattava valtion palkansaajien säännöllisen ansiotason kehitystä. Apurahojen korotuksen yhteydessä on tarkasteltava MELA-maksun toimivuutta. Taiteen prosenttiperiaatetta rakennetussa ympäristössä ja sote-toiminnassa kehitetään edelleen taiteen saavutettavuuden varmistamiseksi.

Velvoitamme julkisen sektorin teettämään taiteen ja kulttuurin alan työt palkkatyönä, aidoilla työosuuskunnilla tai tilaamaan ne y-tunnukselliselta yritykseltä. Rakennamme julkisrahoitteisten toimijoiden rahoitusehtoihin mekanismin, joka estää työn teettämisen palkkatyösuhteen ulkopuolella keinotekoisesti työkorvauksilla tai laskuttamalla. Lisärahoituksella on mahdollista korvata henkilöstöön kohdistuvat leikkaukset sekä rahoittaa pitkään valmisteltua kulttuurin valtionosuusuudistusta ja siten varmistaa sen läpimeno. Huomioidaan vähemmistöihin kuuluvien taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten arvo osana monipuolista taide- ja kulttuurikenttää.

RKP

RKP: Haluamme, että suomalaiset voivat hyvin. Hyvät vapaa-ajan harrastukset ovat keskeisessä osassa hyvinvointia kehitettäessä. Tarvitsemme siksi riittävää kulttuuritarjontaa. Kulttuuri vahvistaa identiteettiä ja sosiaalista pääomaa, ja kulttuurilla on tärkeä rooli yhteiskunnassamme ylipäätänsä. Haluamme että kulttuuria tuetaan, mutta ei johdeta, valtion toimesta ja haluamme kulttuuripolitiikkaa, joka edistää lisääntyvää monimuotoisuutta ja laajempaa kulttuuritarjontaa. Tämän lisäksi haluamme hyvät toimintaedellytykset kulttuurilaitoksillemme.

Kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraattien vaaliohjelmassa nostetaan esille kulttuurin merkitys ihmisten hyvinvointia lisäävänä tekijänä ja pidämme kiinni siitä, että kulttuuripalveluiden saavutettavuus säilytetään.

Luovat alat eivät ole erikseen mainittu vaaliohjelman elinkeinopoliittisessa osiossa, mutta yrittäjämyönteisyys ja erityisesti tavoite pienten ja keskisuurten yritysten tukemisesta parantavat myös luovien alojen yritysten menestysmahdollisuuksia. Vienninedistämistoimia haluamme niin ikään kohdentaa pk-yrityksille.

Luovat alat ja kulttuurivienti tulee huomioida hallitusohjelmassa. Tarvitaan erityisesti panostuksia kulttuuriviennin edistämiseen. Alan merkitys pitää huomioida myös koulutuspolitiikassa.

Vastauksissa kävi kuitenkin ilmi, ettei taiteen ja kulttuurin elinkeinopoliittista merkitystä ole laajasti ymmärretty. Siksi taide, kulttuuri ja sisällöntuotanto tulee ensi vaalikaudella nostaa keskeiseksi elinkeinopoliittiseksi hankkeeksi, sanovat Virkkunen ja Rantala.

Taide ja kulttuuri elinkeinona – taiteilijalle toimeentulo

Luovilla aloilla on meneillään dynaaminen kasvuvaihe huolimatta siitä, ettei panostus työskentelyolosuhteisiin ole vastannut koulutukseen tehtyjä investointeja. Työllistäjänä Suomen luova ala on sektori, jonka kasvu on ollut viime vuosien voimakkainta. Taide, kulttuuri ja luova sisällöntuotanto ovat myös viennin dynaamisia kasvualoja, joiden tulevaisuuspotentiaali on mittava. Kulttuurivienti tulisikin nähdä kasvupotentiaalia sisältävänä itsenäisenä ja voimakkaasti kehittyvänä alana suurteollisuutemme viennin rinnalla.

Euroopan mitassa luovan alan BKT-osuus on jo 6,8 % ilman pelialaakin. EU:n piirissä alan mahdollisuudet on viime vuosina havaittu ja esimerkiksi Saksa on panostanut merkittävästi luovan toiminnan kehitykseen.

Taiteen hyvinvointivaikutukset ja saavutettavuuden haasteet tunnustetaan. Vastauksissa kävi kuitenkin ilmi, ettei taiteen ja kulttuurin elinkeinopoliittista merkitystä ole laajasti ymmärretty. Siksi taide, kulttuuri ja sisällöntuotanto tulee ensi vaalikaudella nostaa keskeiseksi elinkeinopoliittiseksi hankkeeksi ja nähdä niiden merkitys alueellisesti esimerkiksi matkailun kannalta. Kotimaisella taiteella on mahdollisuudet menestyä kansainvälisesti entistä laajemmin, siksi kulttuurivientiä tulee kehittää ja tukea.

Elinkeinopolitiikan lisäksi taiteen ja kulttuurin rahoitusta on lisättävä. Taiteen valtionosuusuudistus tulee saada valmiiksi ja lakiin koskien rakennettua ympäristöä sekä sosiaali- ja terveyspalveluja tulee kirjata prosenttiperiaate.

Tekijänoikeuksia tulee kehittää ja saada aikaan näyttelykorvauskäytäntö julkisissa tiloissa.

Osa taiteilijoista haluaa yrittäjiksi, joten heille on tarjottava tukea tuotanto-osaamisessa, tekijänoikeus- ja työsopimuksissa sekä viestinnässä. Pakkoyrittäjyys ei kuitenkaan saa jäädä taiteilijoiden ainoaksi vaihtoehdoksi.

Taiteen ja kulttuurin elinkeinopoliittinen merkitys, hyvinvointivaikutukset sekä koulutuksen kehittäminen kattavat niin työ- ja elinkeino-, sosiaali- ja terveys- kuin opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan. Taide, kulttuuri ja sisällöntuotanto kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan, mutta sosiaali- ja terveysministeriön tulee kantaa vastuu niiden osuudesta hyvinvointipalveluja. Työ- ja elinkeinoministeriön tulee puolestaan kantaa rahoitusvastuu luovasta alasta sekä vastata taiteesta ja kulttuurista elinkeinona.

Eduskunnan Arkadia-seura on toiminut vuodesta 1990

Arkadia-seuran tarkoituksena on luoda edellytyksiä kansanedustajien ja kulttuurielämän edustajien väliselle yhteydenpidolle sekä edistää maamme kulttuurioloja, kulttuuripoliittista keskustelua ja jäsenkunnan laaja-alaista kulttuurin tuntemus.

Eduskunnan Arkadia–seura on perustettu vuonna 1990 puhemies Kalevi Sorsan aloitteesta. Seura yhdistää kansanedustajia, taiteilijoita ja kulttuurielämän edustajia keskustelemaan kulttuuripolitiikasta, toimimaan kulttuurin puolesta ja nauttimaan siitä. Vuosittain seura tavallisesti järjestää 4-6 laajempaa kulttuuri- ja taidepoliittista keskustelutilaisuutta.

Seurassa on noin 250 taiteilijajäsentä ja kansanedustajaa. Puheenjohtaja valitaan eri eduskuntaryhmistä kahden vuoden toimikaudeksi. Nykyinen puheenjohtaja on Eeva-Johanna Eloranta kansanedustaja (sd.) ja varapuheenjohtajana toimii näyttelijä Mikko Hänninen.

Arkadia-seuran Facebook-sivulle…

Raija-Sinikka Rantala

Kirjoittaja on teatteriohjaaja ja Arkadia-seuran johtokunnan jäsen.

Ville Virkkunen

Kirjoittaja on teatteriohjaaja ja Arkadia-seuran johtokunnan varajäsen.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..