Lavastajan työpäivä

Meteli-lehden uusi sarja seuraa temeläisen ammattilaisen yhtä työpäivää minuutti minuutilta toisen ammatin edustajan silmin. Teatteriohjaaja Satu Linnapuomi seuraa lavastaja Janne Vasamaa. Teksti ja kuvat: Satu Linnapuomi.

”Lavastaminen on jatkuvaa ongelmien ratkomista.”

Lavastajan työpäivää seurattiin lavasteiden pystytyspäivänä, jolloin ne tuotiin ensimmäistä kertaa näyttämölle. Harjoituksia ei tuona päivänä ollut. Työt olivat Turun kaupunginteatterissa, hyvin tyypillisesti muualla kuin Vasaman kotikaupungissa Helsingissä: hänen töistään noin puolet on Helsingissä, puolet muissa kaupungeissa, suunnittelutyön painottuessa kuitenkin Helsinkiin. Työn alla oli Lauri Maijalan ohjaama Seitsemän veljestä, jonka ensi-ilta on 3.11.2017. Ennakkosuunnittelu alkoi jo viime vuoden lopulla.

6.40 Auto starttaa Helsingistä kohti Turkua.

8.30 Saapuminen Turun kaupunginteatterille.

8.35 Aamun ensimmäiset tsekkaukset näyttämön esimiehen kanssa: vedenkäytön tavoitteet, puhutaan kattokruunun paikasta ja Janne ehdottaa ratkaisua silkin vetoon. Kerrataan päivän ensimmäiset tehtävät.

8.38 Janne avaa katsomossa tietokoneensa ja tarkastaa, mitä kaikkea tänään pitikään tehdä. Päivän to do –lista on 30-kohtainen: siihen lukeutuvat mm. sadetin, kattokruunun nostomekanismi, häränhännät, saunan naulakko, räjäytys. ”Isoja juttuja on vielä ratkaisematta.”

8.56-9.35 Lavastukseen kuuluva pajatso pitäisi hakea tänään kello kahteentoista mennessä, mutta sitä ei luovuteta ilman todistusta vakuutuksesta. Janne soittaa aiheeseen liittyen kolme puhelua sekä kirjoittaa sähköpostia ja käy vielä näyttämöhenkilökunnan kanssa läpi pajatson hakemista. Käynti verstaalla tarkastamassa lavasteiden tilanne. Aamun ensi tehtäviin kuuluu myös koeräjäytyksen suunnittelua sekä etunäyttämön luukun turvallisuudesta keskustelemista näyttämön esimiehen kanssa.

9.35 Kahvitauko, jonka aikana keskustelua näyttämömiesten kanssa räjäytyksen toteuttamisesta.

9.43-10.10 Sauna tuodaan Jannen pyynnöstä näyttämölle. Näyttämöllä olevaan isoon lavaste-elementtiin kiinnitettävän köyden sijainnin ratkomista sekä kattolautojen mekanismin suunnittelemista näyttämömiehen kanssa verstaalla. Tapaaminen verstaan esimiehen kanssa.

10.10 Räjäytyksen testaus. Paikalla kymmenhenkinen tekijäjoukko. Pohditaan, pitäisikö räjähdyksiä sittenkin tulla kolmen sarja, ta-tam-TAM. ”Onko meillä budjettia siihen?”

10.18 Pajatson hoitamista puhelimitse ja e-maililla.

10.29-11.15 Etunäyttämön narina häiritsee. Sitä ja luukun turvallisuutta sekä sen avausmekanismia selvitellään näyttämön esimiehen kanssa. Janne hakee myös verstaan esimiehen paikalle, mutta hänen saapuessa näyttämön esimies on kadonnut. ”Menee pystytyspäivä tähän kun odotellaan toinen toisiamme.” Lopulta molemmat esimiehet ja näyttämömiehiä on paikalla. Käynti verhoilijan luona, joka on valmistanut kattokruunun. Keskustelua kattokruunun käytöstä ja kiinnityksestä. Pohdinta jatkuu verstaan henkilökunnan kanssa. Jannen lauseen aloitus ”Oisko mahdollista…” kuuluu päivän aikana lukuisia kertoja.

11.15 Ruokis. Pöydässä käydään läpi päivän asioita näyttämön ja verstaan esimiesten kanssa.

12.00 Tuotantokokous näyttämöllä tuotantopäällikön johdolla. ”Ollaanko tämän päivän päätteeksi tyytyväisiä siihen, missä ollaan?”

12.20-13.25 Palaverointia ohjaajan kanssa. Aiheina mm. liekkikone, neonkyltti ja vesisade. Palaverin lomassa lavastemaalari kysyy tehtäviä ja saa niitä. Ohjaaja nauraa Jannen kanssa: ”Jokainen esine, jonka sä tuot näyttämölle, tulee heti käyttöön.”

Järjestäjä tulee kertomaan, että on saanut itselleen pajatson vakuutustodistuksen. Pajatso voidaan hakea huomenna. Janne lähettää vakuutustodistuksen RAY:lle ja soittaa vielä perään. Hän soittaa puhelun myös neonvaloihin liittyen ja sopii käyvänsä liikkeessä. Palaverointi ohjaajan kanssa jatkuu, yksityiskohtia hiotaan.

13.25-15.05 Janne kiipeää valosillalle tarkastamaan, voiko sieltä pudottaa silppua. Verstaan esimies ja Janne suunnittelevat saunan sähköistämistä. Janne on tyytyväinen: ”Hyvä, että ihmiset tekee itsenäisiä päätöksiä, ettei kaikessa tarvitse odottaa minua”. Tuolien tilaaminen, veden käytön suunnittelu, erilaisten kiinnitysten pohtiminen. Ohjaaja näkee fondin ja verhot: ”Hyvä! Hyvä! Hyvä!”. Janne lähtee etsimään tuhkaa, ja tuhkan pudottamista testataan. Janne käy näyttämässä kattokruunun ohjaajalle: ”Hienompi kuin kuvittelin!” Myös yksi näyttelijöistä tulee tutustumaan kattokruunuun ja sen käyttöön. Janne ja ohjaaja miettivät huomista harjoitusaikataulua kattokruunun testauksen kannalta. Kattokruunua ei saada vielä tänään käyttöön, koska kiinnike on liian lyhyt ja rautakauppa on jo kiinni tältä päivältä. Asioiden tärkeysjärjestys pohdinnassa.

15.05-16.24 Janne soittaa uudelleen neonkylttiliikkeeseen, ja lähtee saman tien käymään siellä autolla. Hän valitsee värin ja tilaa baarin neonkyltin. Reissun aikana RAY:ltä soitetaan pajatsosta, ja nouto sovitaan ylihuomiseksi.

16.24-17.45 Paluu teatterille. Janne summaa näyttämön ja verstaan henkilökunnan kanssa päivän edistysaskeleet sekä käy läpi huomisen tavoitteet ja aikataulun. Janne ja ohjaaja hakevat tarpeistosta tavaroita näyttämölle ja testaavat saunan. Päivän viimeiset työsähköpostit hoidettava.

17.45 Lähtö teatterilta vierailijakämpälle.

Kahden päivän kuluttua pajatso saapuu näyttämölle, eikä ole sen koommin sieltä poistunut.

Visuaalista tarinankerrontaa

Lavastaminen on Janne Vasamalle visuaalista tarinankerrontaa, joka täydentää tarinaa, ei toista sitä. Vasama sanoo lähtevänsä jokaisen uuden projektin kanssa puhtaalta pöydältä. Tämä tarkoittaa hänen mukaansa myös sitä, ettei hänellä ole yhtä, tunnistettavaa tyyliä.

– Lavastukset syntyvät tapauskohtaisesti. Se on se suuri filosofia töideni taustalla. Näin en jumitu kaavoihin.

Tunnusomaisiakin piirteitä löytyy: Vasaman lavastuksissa on yleensä konkreettinen, ihmisen luonnolliseen ympäristöön pohjautuva tila.

– On tärkeää, ettei katsojan tarvitse keskittyä siihen, missä ollaan ja miksi ollaan, vaan hän voi keskittyä näyttämötapahtumiin. Loppujen lopuksi näyttelijä määrittää tilan ristiriidan kautta. Tykkään luovuttaa lavastuksen ohjaajan ja näyttelijöiden käyttöön. Riemastun, kun tilaa käytetään yllätyksellisesti. En ole sanomassa, että ”nyt sun kuuluu mennä tonne ja nyt tänne”. Lavastus ei saa rajoittaa vaan ruokkia esiintyjiä, sillä esitys tehdään vasta näyttämöllä.

Vasama painottaa kuitenkin ennakkosuunnittelun merkitystä.

– Ohjaajan ja muiden suunnittelijoiden kanssa käydään läpi mikä viesti teoksella halutaan antaa ja luodaan yhteinen maailma.

Hän pitää työskentelystä työryhmissä, joissa on selkeä roolijako.

– Vastuualueet helpottavat tekemistä.

Kuka Janne Vasama?

Janne Vasama, lavastaja. Ikä 36. Koulutus TaM, Aalto-yliopiston lavastustaiteen koulutusohjelma, 2015. Nyt tekeillä: Seitsemän veljestä (Turun kaupunginteatteri) Seuraavaksi: Lastenteatteriesitys Berättelser 1-2-3-4 (Viirus) Menneitä: Där vi en gång flått (Viirus), Pasi Was Here (Kom-teatteri), Peppi Pitkätossu (Kouvolan teatteri)

Satu Linnapuomi

Kirjoittaja on teatteriohjaaja, joka lähti lavastajaa seuraamaan.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..