Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto, Teme, jäsenineen vetoaa hallitukseen ja eduskuntaan, että elokuva-alalle kaavaillut leikkaukset perutaan.
Miljoonaleikkaukset pakottavat Suomen elokuvasäätiön karsimaan tai lopettamaan tukitoimiaan, jos kaavaillut leikkaukset toteutetaan. Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Lasse Saarinen on sanonut, että he eivät pysty noudattamaan elokuvalakia, jos leikkaukset toteutuvat. Elokuvalain mukaan elokuvasäätiön tehtävä on tukea mm. tuotantoa, käsikirjoittamista, jakelua sekä pieniä elokuvateattereita ja festivaaleja. (YLE: Elokuva-ala järkyttyi )
”Teme on todella huolissaan elokuvasäätiön ja alan tulevaisuudesta. Tukien leikkaukset kohdistuvat suoraan alan ammattilaisten toimeentuloon ja työllisyyteen. Tiedämme, että elokuva-alan työllisyys on huonontunut merkittävästi kaikissa ammattiryhmissä koronan jälkeen. Jos leikkaukset toteutuvat, emme ehkä voi tulevaisuudessa enää puhua ammattimaisesta elokuvateollisuudesta ja -toimialasta Suomessa,” sanoo Temen toiminnanjohtaja Karoliina Huovila.
Alan pitkäaikaiset ammattilaiset, tuottaja Aino Halonen, lavastussuunnittelija Kari Kankaanpää sekä leikkaaja Tuuli Kuittinen kommentoivat kaavailtuja leikkauksia oman työnsä näkökulmasta.
Tuottaja, ohjaaja Aino Halonen on tuottanut elokuvia 1990-luvulta asti. Hän toteaa, että suoratoistopalveluista saatava uusi korvaus on erinomainen asia, mutta hän ei siitä hyödy. Lyhytelokuvat ja dokumenttielokuvat eivät juurikaan päädy suoratoistopalveluihin, vaikka ne saisivat palkintoja ja menestystä maailmalla, kuten Halosen tuottamat elokuvat.
”Jättimäisten leikkausten kohdalla puhutaan nyt paljon pitkistä elokuvista, ja ne ovatkin alan lippulaiva. Mutta pahoin pelkään, että rytäkässä ammattimaiset lyhytelokuvat ja dokumenttielokuvat katoavat kokonaan ja jatkossa lajityyppi jätetään pitkälti opiskelijoiden ja harrastajien harteille,” Halonen arvioi.
”En ole koskaan 30 vuoden aikana nähnyt sellaista alaan kohdistuvaa kuritusta kuin nyt. Elokuva on mahtava väline vuorovaikutukseen ja viestintään, todella tehokas elämän tallentaja ja voimakas tunteiden tulkki. Suomalaisen elokuva-alan lyttääminen on kuin repisi silmän päästään – tuleehan säästöä siitäkin, kun vain yhdellä joutuu katsomaan,” Halonen tokaisee.
Lavastussuunnittelija, Production Designer Kari Kankaanpää on huolissaan leikkausten kerrannaisvaikutuksista.
”Jos kotimainen rahoitus vähenee, tuotannot karkaavat ulkomaille. Ulkomaiset tuotannot eivät tule Suomeen ja lisäksi kotimaiset tuotannot kuvataan ulkomailla, koska elokuviin haetaan lisärahoitusta ulkomailta ja ulkomailla kuvaaminen on edullisempaa. Tuossa tilanteessa esihenkilöasemassa oleville HODeille riittää töitä, mutta moni työntekijä joutuu vaihtamaan alaa. Jos ammattilaiset häviävät alalta ja kotimaisia tuotantoyhtiöitä menee nurin, ei tätä koneistoa käynnistetä uudelleen hetkessä pelkästään rahoitusta lisäämällä,” Kankaanpää arvioi.
”Me leikkaajat vastustamme elokuva-alan leikkauksia,” huudahtaa leikkaaja Tuuli Kuittinen leikkauspöydän äärestä.
OKM:n taiteen ja kulttuurin budjettiluokka kutistunut 12 %
Taiteen ja kulttuurin valtionavustukset sekä esittävän taiteen ja museoiden valtionosuudet sisältävä budjettiluku 29.80 on merkittävin taide- ja kulttuurirahoitusta sisältävä budjetin luokka.
Se on kutistunut hallituskauden aikana 76 miljoonaa euroa eli 12 %:
614 miljoonaa vuonna 2023
538 miljoonaa vuonna 2025
