Siirry sisältöön
Rahapelileikkaukset nujertavat luovan alan ammattilaiset, jotka eivät ole vielä toipuneet koronan aiheuttamista ongelmista. Kuva: Gerd Altmann/Pixabay

Karola Baran: Koronatukia tarvitaan edelleen

Veikkauksen tuloutukset taiteelle ja kulttuurille vähenevät. Pelkona on luovien alojen ahdinko vaikean korona-ajan jälkeen. Siksi valtion talousarvioon suunniteltuja kulttuurialan leikkauksia vuodelle 2022 tulisi perua. Taide- ja kulttuuriala tarvitsisi koronasta toipuakseen valtiolta myös koronatukierän vielä tänä syksynä, sanoo Temen toiminnanjohtaja Karola Baran.

Vuonna 2022 esittävään taiteeseen kohdistuu yli 18 miljoonan euron leikkaukset. Jo muutenkin ala on rahoitettu niukasti. Erityisesti freelancereiden asema herättää huolta.

Freelancereiden tilanne on valmiiksi erittäin haastava niin töiden kuin ansainnan osalta. Työtilaisuuksia on siirretty ja peruttu ja kun rajoitukset on purettu, työt alkavat vain osalla. Monet odottavat edelleen vuoroaan ja työskentely saattaa heidän osaltaan alkaa ”normaalisti” vasta joskus myöhemmin.

Monella freelancerilla ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan päivät ovat kuluneet loppuun, koska ala oli koronan takia kiinni niin pitkään. Työssäoloehtoa ei ole voinut kerryttää, kun alalla ei ole ollut töitä.

Koronan pitkän hännän vuoksi pelätään, että freelancereiden käyttö on jatkossakin aikaisempaa vähäisempää. Se on absurdi ongelma. Meillä on Suomessa korkeasti ja kalliisti koulutetut, taitavat tekijät, jotka työskentelevät juuri taiteen ytimessä eli sisältöjen valmistamisessa. Heidän pitää päästä töihin.

Koko kulttuuriala tarvitsee pitkäjänteisen tiedon alan rahoituksesta, jonka varaan toimintaa voi järkevästi rakentaa.

Valtioneuvosto on asettanut määräaikaisen hanketyöryhmän, jonka tehtävänä on laatia uusi malli rahapelituotoilla kustannettujen toimijoiden rahoittamisesta. Alan toive on, että ratkaisu tulee mahdollisimman pian.

VOS-teattereille hetken hengähdys

Temeläisillä aloilla pelätään vuotta 2023, jolloin saatetaan leikata niiltä toimijoilta, joita leikkaukset eivät ensi vuonna kurita. Näitä ovat valtionosuutta nauttivat eli VOS-teatterit, joille neuvoteltu uusi VOS-järjestelmä tulee voimaan vuoden alusta. VOS-teattereiden rahoitus on sisällytetty opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiin.

Poikkeuksena kansalliset näyttämöt Suomen Kansallisteatteri ja Suomen kansallisooppera ja -baletti menettävät rahoituksestaan 5 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.

Samoin Suomen Elokuvasäätiön rahoituksesta leikataan 8 prosenttia, mikä yhdistettynä tämän vuoden leikkauksiin tekee 2,2 miljoonan euron vajeen audiovisuaaliselle alalle.

Kokonaisuudesta pidettävä huolta

Luovilla aloilla työskennellään paljon apurahojen turvin.

Apurahalla tehdään käytännössä samaa työtä, mitä työnantajien palveluksessakin. Mittakaava on pienempi eikä kyse ole työsuhteesta. Esimerkiksi tanssin ja sirkuksen ammattilaiset, joiden rahoitus yleisestikin on niukkaa, työskentelevät paljon vapaalla kentällä ja apurahalla.

Esittävän taiteen toimijat ovat määrärahoiltaan kovin erikokokoisia keskenään, mutta kullakin niistä on oma tärkeä funktionsa alan kentässä. Esittävän taiteen ekosysteemistä on pidettävä huolta kokonaisuutena.

Koronasta toivutaan hitaasti

Kulttuurilaitoksille on myönnetty tukea lipputulojen korvaamiseksi. Freelancereille on kohdistettu apurahoja. Tilanne on erilaisista tuista huolimatta edelleen vaikea, sillä kulttuurialan toipuminen vie pitkään.

Rajoitusten purun jälkeen yleisö ei ole kunnolla uskaltanut lähteä yleisötilaisuuksiin. Lipunmyynnin ja markkinoinnin käynnistämiseen vaaditaan ylipäätään aikaa.

”Suomalaiset tarvitsevat elävää taidetta”

Koronan hännällä on vaikutuksia paitsi freelancereille, myös ohjelmistoihin. Uskalletaanko tehdä kotimaisia kantaesityksiä, esityksiä marginaaleille, kokeilla? Vai yritetäänkö tehdä varman päälle? Miltä näyttää suomalainen koronanjälkeinen kulttuuri? No, tämä on oma iso asiansa, mutta varsin todellinen uhka sekin. Joka tapauksessa tilanne on sellainen, että niin laitokset kuin freelancerit tarvitsevat koronatukierän vielä tänä syksynä.

Nyt jos koskaan, suomalaiset tarvitsevat elävää taidetta noustakseen koronan kurimuksesta. Taiteen tekeminen edustaa toiveikkuutta. Se kätkee sisäänsä tulevaisuususkoa silloinkin, kun käsitellään synkkiä aiheita.

Karola Baran

Baran on Temen toiminnanjohtaja.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..