Siirry sisältöön
Elina Tienhaara. Kuva: Casimir Söderman

Elina Tienhaara: Tanssinopettajakoulutuksella näytön paikka

Valmistuin tanssinopettajaksi Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemialta syksyllä 2020. Neljä ja puolivuotinen koulutukseni sisälsi omalta osaltani paljon väsymystä, uupumusta, ahdistusta, paniikkikohtauksia ja turhautumista. Koulupäiväni alkoivat kahdeksan aikoihin omalla lämmittelyllä. Varsinaista opetusta oli yhdeksästä puoli viiteen, jonka jälkeen edessä oli joko opetusharjoittelua, koreografioiden harjoituksia tai kirjallisia töitä. Koululta poistuttiin usein vasta juuri ennen ovien lukkiutumista klo 22 ja monesti koulutöitä jatkettiin kotiin saapumisen jälkeenkin. Näin, kuinka useat vuosikurssilaiseni kärsivät minuakin enemmän työtaakkansa alla, erityisesti tuen ja ymmärryksen puutteen takia. Lopulta valmistuttuani, oli inspiraationi tanssin luomiseen kadonnut ja uskoni omaan osaamiseeni pohjamudissa. Yhdessä vuosikurssini kanssa koimmekin, että tanssinopettajakoulutuksessa on parantamisen varaa.

Turun ammattikorkeakoulu on vakuuttanut korjaavansa kritisoimiamme kohtia koulutuksessa, mutta toistaiseksi kyse on vain puheista. Toivomme syksyllä näkevämme konkretiaa.

27.1.2021 julkaisimme kannanoton Turun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksen nykyisestä tilanteesta. Samana päivänä myös Turun Sanomat julkaisi kannanottoa käsittelevän artikkelin. Kannanotto perustui pääosin vuonna 2016 opiskelunsa aloittaneiden tanssinopettajien kokemuksiin, mutta olimme kuulleet useilta, jopa jo kaksikymmentä vuotta sitten valmistuneilta opiskelijoilta samoista ongelmista. Kannanoton oli allekirjoittanut 28 koulutuksen entistä ja nykyistä opiskelijaa, osa anonyymina; pelko allekirjoittamisen vaikutuksista omaan uraan tai opiskeluihin tanssinopettajakoulutuksessa on siis todellinen.

Kannanotossa eniten kritiikkiä saivat osakseen opiskelijoiden epätasa-arvoinen kohtelu, opintojen kuormittavuus sekä koulun tarjoaman tuen puute. Useiden ongelmien takana koimme olevan koulutuksen luoma erittäin kapea ja mielestämme vanhanaikainen kuva tanssijuudesta ja tanssinopettajuudesta. Koulutuksen sisällä joitakin opiskelijoita on jatkuvasti ylistetty, kun taas toisilta on viety mahdollisuuksia esimerkiksi vaihto-opiskeluun tilanteessa, jossa heidän opiskelunsa ovat olleet yhtä hyvässä vaiheessa vaihtoon päässeiden opiskelijoiden kanssa. Liian pitkät päivät ja paineet sopimisesta koulutuksen luomaan epärealistiseen tanssijan kuvaan ovat aiheuttaneet opiskelijoille epäreilua henkistä taakkaa.

Ongelmien ratkaisuksi tarjosimme mm. lukujärjestyksen joustavuuden lisäämistä niin, että opiskelijoilla olisi itsellään paremmin mahdollisuuksia vaikuttaa opintojensa aikatauluun ja tätä kautta niiden kuormittavuuteen eri aikakausina. Myös omia töitä tulisi olla mahdollista hyväksilukea entistä paremmin osaksi vapaavalintaisia opintoja, jolloin opiskelijoiden työkuorma keventyisi. Työelämää tulisi muutenkin tuoda lähemmäksi koulutusta esimerkiksi kentällä toimivien asiantuntijoiden luennoilla. Epätasa-arvokysymyksiin taas olisi tärkeää tarttua välittömästi ja opiskelijoiden valitukset niitä koskevista tilanteista ottaa vakavasti.

Julkaisunsa jälkeen Turun Sanomien artikkeli lähti leviämään sosiaalisessa mediassa. Saimme paljon kannustavaa palautetta erityisesti koulutuksesta aiemmin valmistuneilta tanssinopettajilta sekä muiden Taideakatemian linjojen opiskelijoilta. Tanssinopettajaopiskelijoiden keskuudessa vastaanotto oli jakautunutta: Osa tanssinopettajakoulutuksessa edelleen opiskelevista kertoi samaistuvansa kannanotossa esitettyihin epäkohtiin, kun taas osa ilmaisi, etteivät he itse tai vuosikurssinsa kanssa olleet kokeneet kuvatunlaista kohtelua oman koulutuksensa aikana. Tämä kertoo meidän kannanoton laatijoiden mielestä siitä, että asiat ovat mahdollisesti jo menneet jonkin verran eteenpäin koulutuksen sisällä, mutta myös siitä, että epätasa-arvoa kohtelussa on selkeästi paitsi opiskelijoiden, myös vuosikurssien välillä.

Toivomme Turun ammattikorkeakoulun pystyvän luomaan koulutukseen ilmapiirin, jossa jokainen opiskelija voi vapaasti ilmaista oman mielipiteensä pelkäämättä sen vaikuttavan omaan kohteluunsa.

Kannanottoa ja sen liiteosaa on sen julkaisun jälkeen käsitelty Turun ammattikorkeakoulun ja Taideakatemian henkilökunnan kesken. Minä, entinen luokkatoverini Jenny Kallio sekä kannanoton kirjoittamisessa auttaneen Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton (SOOL) Sami Perkiö olemme osallistuneet tapaamisiin Turun ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatilan (27.1.). ja Taideakatemian koulutus- ja tutkimuspäällikön Eero Linjaman kanssa (9.2.).

Tapaamiset ovat olleet lämminhenkisiä ja niin Taatila kuin Linjamakin myönsivät tarpeen 25 vuotta vanhan opetussuunnitelman uudistamiselle. Heidän mukaansa uudistusta oli suunniteltu jo ennen kannanoton julkaisua osana koko Taideakatemian OPS-uudistusta. Erityisesti Taatilan kanssa kävimme läpi yksityiskohtaisesti muutoksia, joita mielestämme opetussuunnitelmaan tulisi tehdä. Linjaman kanssa taas ison osan keskustelusta vei epätasa-arvoiseen kohteluun liittyvät seikat.

Taatila ja Linjama kertoivat meille kannanoton käsittelyn tulevaisuudesta. Kevään aikana he ja muut kehitystyöhön osallistuvat aikovat kuulla nykyisiä ja valmistuneita opiskelijoita sekä valitsemiaan tanssikentän ammattilaisia ja toimijoita siitä, mitä nämä kokevat, että tanssinopettajakoulutuksen tulisi sisältää. Se, keitä nämä kuultavat käytännössä ovat, ei ole ainakaan vielä tätä kirjoittaessa saavuttanut kannanoton tekijäryhmää. Linjama myönsi, että kaikkiin kentän luomiin osaamisvaatimuksiin ei pystytä vastaamaan, vaan koulun henkilökunta tulee pohtimaan asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta mitkä asiat he tulevat nostamaan uuden OPS:n keskiöön. Epäkohtia tasa-arvokysymyksissä taas tullaan selvittämään, jotta tulevaisuudessa koulutus pystyisi tarjoamaan kaikille opiskelijoilleen yhtäläiset mahdollisuudet ja tuen koulutuksen aikana. Uuden opetussuunnitelman olisi tarkoitus olla käytössä uusilla opiskelijoilla syksyllä 2021.

Jään yhdessä vuosikurssilaisteni kanssa odottamaan suurella mielenkiinnolla uutta opetussuunnitelmaa ja koulun toimia tasa-arvoisen kohtelun takaamiseksi. Meille on tärkeää, että jokainen tuleva tanssinopettajaopiskelija kohdataan koulutuksessa omana itsenään. Koulutuksen ollessa jo muutenkin raskas opiskelijoille, koululta vaaditaan niin ymmärrystä opiskelijoita kohtaan kuin konkreettisiakin toimia parhaan mahdollisen tuen antamiseen. Toivomme Turun ammattikorkeakoulun pystyvän luomaan koulutukseen ilmapiirin, jossa jokainen opiskelija voi vapaasti ilmaista oman mielipiteensä pelkäämättä sen vaikuttavan omaan kohteluunsa. Rajallisuudessaan uuden opetussuunnitelman on linkityttävä entistä paremmin työelämään, jolloin se takaa aiempaa paremmat työskentelymahdollisuudet koulutuksesta valmistuville tanssinopettajille. Turun ammattikorkeakoulu on vakuuttanut korjaavansa kritisoimiamme kohtia koulutuksessa, mutta toistaiseksi kyse on vain puheista. Toivomme syksyllä näkevämme konkretiaa.

Vaikka kannanottomme on tuonut koulutukselle negatiivista mainetta, on sillä nyt saamansa mediahuomion ansiosta mahdollisuus esitellä uudistuksensa julkisesti ja houkutella yhä uusia tanssinalasta kiinnostuneita koulutuksen pariin. Koemme, että kannanotto on lisäksi avannut paremman keskusteluyhteyden koulun ja sen alumnien välille, mikä tulevaisuudessa mahdollistaa yhä hedelmällisemmän yhteistyön koulutuksen jatkuvan kehityksen takaamiseksi.

Kirjoittaja on vuonna 2020 Turun AMK:sta valmistunut tanssinopettaja. Hän julkaisi yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa AMK:n tanssinopettajakoulutusta kritisoivan kannanoton tammikuussa 2021.

Tilaa uutiskirje

Saat Temen ajankohtaiset asiat sähköpostiisi neljästi vuodessa.