Siirry sisältöön
Kuva Jani Pulkka

STST kulttuuribudjetin leikkauksesta: Suomalainen tanssi- ja sirkuskenttä on vaarassa näivettyä kokonaan

Kulttuuriministeriö kaavailee kahdelle tulevalle vuodelle taiteen rahoitukseen yhteensä yli 30 miljoonan euron leikkauksia. Pienetkin leikkaukset tekevät tuhoisaa jälkeä ns. taiteen vapaalla kentällä, jolla valtaosa tanssi- ja sirkustaiteilijoista työskentelee.
Freelancer-valtaisella tanssi- ja sirkusalalla on vakituisia työpaikkoja vain kouralliselle ammattilaisia ja nämä ammattilaiset joutuvat ottamaan vastaan koronarajoitusten ankarimmat iskut ja vähäisimmät tuet. Kenttä ei tästä välttämättä selviä.

”Erityisesti tanssi- ja sirkustaiteen vapaa kenttä on ollut vuosikymmeniä kestäneen rahoitusvajeen vuoksi pulassa jo ennen koronaa. Korona vei käytännössä lähes kaiken toimeentulon. Nämä leikkaukset tulevat merkitsemään osaamiskatoa ja merkittävää taiteen köyhtymistä, kun lahjakkaiden tekijöiden on pakko vaihtaa alaa. Erityisesti sirkuskentältä katoaa osaamista ulkomaille, jossa nykysirkus kukoistaa”, toteaa STST:n puheenjohtaja Veera Lamberg.

Lamberg ennustaa, että leikkaukset tulevat viemään nekin vähät työpaikat, joita tanssi- ja sirkusalalle on saatu rakennettua viimeisten vuosikymmenien aikana: ”Pienillä ryhmillä ei ole enää varaa palkata taiteilijoita, kun tulevaisuudennäkymät ovat olemattomat. Isoja, kaupunginteattereihin verrattavia työnantajia meillä ei edes tällä kentällä ole”, jatkaa Lamberg.

Kyse on myös tasa-arvosta ja taiteen yhdenvertaisesta saavutettavuudesta. ”Edessä voi olla aika, jolloin täällä voidaan nähdä vain ulkomaisia vierailuja, koska Suomessa taiteella ei voi elää. Taiteilijaksi voi ryhtyä vain hyvin toimeentulevista perheistä, jotka voivat tukea taiteilijaa rahallisesti koko uran ajan. Esityksistä tulee suhteettoman kalliita ja taiteesta elitismiä.” Nyt jos koskaan, pitäisi olla huolissaan taidekentän tulevaisuudesta.

Esittävän taiteen tapahtumat, teatterit, orkesterit ja festivaalit suljettiin hallituksen päätöksellä ensimmäisinä, ja suunnitellaan nyt vapautettavaksi viimeisinä. Kulttuuri- ja taidealalle kohdistetuista muita aloja ankarammista sulkutoimista huolimatta sen saamat koronatuet ovat olleet muita aloja selvästi vähäisemmät, vaikka ala työllistää jopa ravintola- ja matkailualaa enemmän. ”Epäreiluuden tunne on räikeä. Selvästi meidän työtämme ei nähdä elinkeinona, vaikka ammattilaisuushan on juuri sitä: että elätät itsesi taidetyöllä. Jos Suomi haluaa nähdä korkealaatuista taidetta jatkossakin, sitä ei pelkästään harrastamalla tuoteta”, Lamberg lataa.

Tulevaisuudessa apurahoihin tulee kohdistumaan entistäkin suuremmat paineet ja entistäkin pienempi prosentti saa hakemuksilleen myöntävän vastauksen. ”Tätä menoa emme saa alalle enää edes uusia lahjakkuuksia, kun alkaa näyttää päivänselvältä, ettei työllä voi elää. Koko tanssi- ja sirkusalan ekosysteemi on vaarassa ja vuosien työ menossa hukkaan”, kuittaa Lamberg. ”Ensi vuonna avautuva Tanssin talo kumisee tyhjyyttään, jos tekijöiden toimintaedellytykset viedään. Se ei voi olla kenenkään etu.”

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Veera Lamberg
Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry:n puheenjohtaja
veera.lamberg@teme.fi
0505448104

Tilaa uutiskirje

Saat Temen ajankohtaiset asiat sähköpostiisi neljästi vuodessa.