Erilaiset palkattomat vapaat mietityttävät useaa varsinkin nyt, kun Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu vuorotteluvapaajärjestelmästä ja aikuiskoulutustuesta luopuminen. Tähän juttuun on koottu tämänhetkisen lainsäädännön mukaiset tiedot erilaisista palkattomista vapaista. Mikäli vapaita koskevaan lainsäädäntöön tulisi hallituskauden aikana muutoksia, tiedotamme niistä jäsenillemme erikseen. Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa on näillä näkymin tarkoitus lakkauttaa 1.8.2024 alkaen.
Syitä palkattoman vapaan tarpeelle voi olla useita: osa haluaa täydentää osaamistaan opiskelemalla, osa haluaa pitkän työuran keskellä hengähdystauon, osa saa mielenkiintoisen määräaikaisen työmahdollisuuden. Siksi onkin hyvä tietää, miten eri vapaat eroavat toisistaan.
Työntekijä voi aina halutessaan sopia työnantajansa kanssa palkattoman vapaan pitämisestä. Työntekijällä ei ole ehdotonta oikeutta saada palkatonta vapaata, ellei kyse ole laissa erikseen säädetystä syystä. Työvapaa eli ns. virkavapaa on sellainen vapaa, josta tulee erikseen sopia työnantajan kanssa. Sopiminen on työnantajalle vapaaehtoista, työntekijöiden tasapuolinen kohtelu huomioiden. Tämä tarkoittaa, että samanlaisissa tilanteissa työntekijöitä on kohdeltava samalla tavalla.
Opintovapaa taas on lakisääteinen vapaa, josta säädetään opintovapaalaissa. Opintovapaa tarkoittaa, että työnantaja vapauttaa työntekijän työtehtävien suorittamisesta koulutusta tai opiskelua varten. Lain mukaan opintovapaaseen on oikeus, jos työntekijän päätoiminen palvelussuhde on kestänyt samalle työnantajalle vähintään vuoden yhdessä tai useammassa jaksossa. Tällöin opintovapaan kesto on maksimissaan kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Jos palvelussuhde työnantajaan on kestänyt vähintään kolme kuukautta, työntekijällä on oikeus enintään viiden päivän opintovapaaseen.
Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaan ajankohtaa enintään kuudella kuukaudella, jos vapaan myöntäminen haetuksi ajankohdaksi aiheuttaisi tuntuvaa haittaa. Jos kyseessä on harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin toistuvasta koulutuksesta, työnantaja voi siirtää vapaata enintään siihen saakka, kunnes seuraava koulutustilaisuus alkaa.
Työntekijä voi itse valita vapaasti opiskelemansa alan, eikä opiskeluiden tarvitse liittyä työnantajan toimintaan. Vapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa tai niin, että työntekijä tekee töitä ja opintoja osa-aikaisesti. Opintovapaata on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen koulutuksen alkamista, jos vapaan kesto on yli viisi työpäivää. Opintovapaan ajalle voi hakea aikuiskoulutustukea.
Vuorotteluvapaa on opintovapaan tavoin turvattu lailla. Vuorotteluvapaan ajaksi työntekijä vapautuu määräajaksi palvelussuhteeseen kuuluvien työtehtävien suorittamisesta, ja vapaan voi käyttää haluamallaan tavalla. Vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla työntekijän työssä jaksamista. Vuorotteluvapaan ajaksi työnantaja palkkaa sijaiseksi työttömänä työnhakijana olevan henkilön, jolloin samalla parannetaan tämän henkilön työllistymisedellytyksiä määräaikaisen työkokemuksen kautta.
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että:
- palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkua vähintään 13 kuukautta,
- työaika on vähintään 75% alan kokoaikaisen työntekijän työajasta,
- työssäoloaikaa on kertynyt ennen vapaan alkamista vähintään 20 vuotta ja
- edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen työntekijä on ollut töissä vähintään 5 vuotta.
Vuorotteluvapaan kesto on 100–180 kalenteripäivää. Työnantajan kanssa tehdään kirjallisesti vuorottelusopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaiseksi työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaan ajalle voi hakea vuorottelukorvausta, jonka maksaa työttömyyskassa tai Kela. Korvauksen hakemista varten vuorottelusopimus on toimitettava TE-toimistoon ennen vuorotteluvapaan alkua.
Vapaista tulisi sopia aina kirjallisesti. Työsuhteen etuudet, kuten työterveyshuolto, eivät välttämättä ole käytettävissä vapaan aikana, joten asiasta kannattaa sopia erikseen. Omasta työehtosopimuksesta voi tarkistaa, minkä verran erilaisilta vapailta kertyy vuosilomaa.
Vaikka työsuhde on vapaan aikana lepotilassa, osapuolten oikeudet ja velvollisuudet eivät ole lakanneet. Työsuhde on edelleen voimassa ja sitä kautta myös monet työsuhteeseen perustuvat velvoitteet. Esimerkiksi työntekijän salassapitovelvollisuus ja kilpailevan toiminnan kielto ovat normaalisti voimassa koko työsuhteen ajan ja siten myös palkattoman vapaan aikana, jollei toisin sovita. Jos siis teet vapaan aikana töitä toiselle työnantajalle, sopimuksessa olisi hyvä mainita, että vapaan aikana tehtävä työ ei ole kilpailevaa toimintaa.