Opetus- ja kulttuuriministeriö on tilannut äänen, kuvan, olemuksen ja liikkeen synteettistä jäljittelyä koskevan selvityksen. Selvityksen tekevät professori Anette Alén ja vieraileva tutkija Tuomas Mattila. Selvityksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva deepfake‑ilmiön vaikutuksista luovaan alaan ja arvioida voimassa olevan sääntelyn toimivuutta sekä mahdollisia kehittämistarpeita päätöksenteon tueksi.
OKM:n mukaan selvityksessä tarkastellaan:
• Miten deepfake‑ilmiö näkyy luovilla aloilla, sekä arvioida, millaisia haittoja ilmiö aiheuttaa oikeudenhaltijoille, esittäville taiteilijoille ja muille luovien alojen ammattilaisille.
• Kuvata deepfake-ilmiöön soveltuva nykyinen kansallinen ja EU-tason sääntelykehys ja arvioida sääntelykokonaisuuden toimivuutta sekä tunnistaa keskeiset puutteet ja tulkinnalliset epäselvyydet.
• Tarkastella tekijänoikeuden ja lähioikeuksien roolia suhteessa muihin suojamekanismeihin, erityisesti tilanteissa, joissa esittävän taiteilijan ääntä tai olemusta on jäljitelty.
• Arvioida oikeudenhaltijoiden käytettävissä olevia keinoja puuttua deepfake-sisältöön verkkoympäristössä.
• Sisällyttää katsaus Tanskan sääntelytilanteesta, sekä tarvittaessa muiden EU-maiden ajankohtaisista ratkaisuista.
• Huomioida perusoikeusnäkökulma, erityisesti sananvapauden ja yksityiselämän suojan välinen tasapaino.
OKM taustoittaa selvityksen lähtökohtia seuraavasti:
“Generatiivisen tekoälyn kehitys on mahdollistanut äänen, kuvan, olemuksen ja liikkeen synteettisen jäljittelyn tai manipuloinnin siten, että tuotettu sisältö voi olla vaikeasti erotettavissa aidosta, ihmisen tekemästä esityksestä. Ilmiöstä käytetään yleisesti nimitystä deepfake. Suomessa ei ole erityissääntelyä, joka nimenomaisesti suojaisi henkilön ääntä, olemusta tai liikettä tekoälyavusteiselta, synteettiseltä jäljittelyltä. Suoja muodostuu useista eri sääntelykokonaisuuksista. Nykyinen sääntely‑ympäristö on hajanaista, eikä mikään yksittäinen sääntelykokonaisuus tarjoa kattavaa vastausta deepfake‑ilmiöön liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin.
Deepfake‑ilmiö sijoittuu pääosin tekijänoikeuden soveltamisalan ulkopuolelle, mutta sillä on useita liittymäpintoja tekijänoikeuteen ja lähioikeuksiin. Ilmiö koskettaa luovaa alaa, sillä esittävien taiteilijoiden, kuten muusikoiden ja näyttelijöiden, identiteetti, ääni ja ulkoinen olemus ovat usein keskeinen osa heidän taloudellista ja ammatillista toimintaansa. Henkilöiden tunnistettavien ominaisuuksien luvaton tai harhaanjohtava käyttö voi vaikuttaa suoraan oikeudenhaltijoiden elinkeinon harjoittamiseen, tulonmuodostukseen sekä maineeseen ja yksityiselämään.”
