Oululaisena tanssitaiteilijana aloitin työskentelyn JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen ohjelmistotyöryhmässä kuluvan vuoden alussa. Kentän edustajana kiinnostuin tanssin aluekeskusten ohjelmistojen valintaprosesseista. Jos valintoja tekevät pääasiassa kuukausipalkkaiset henkilöt, unohtuvatko realiteetit vapaan kentän toimijoiden arjesta, tarpeista ja työsyklistä?
Tanssin aluekeskusverkoston toiminta käynnistyi vuonna 2004. Nykyään aluekeskuksia on yhdeksän: Läntinen-, Pohjanmaan- ja Itä-Suomen tanssin aluekeskukset sekä Pirkanmaan, Keski-Suomen ja JoJo – Oulun Tanssin Keskukset sekä Pyhäsalmen Tanssi ry, Routa Company ja Rimpparemmi. Näistä neljä viimeksi mainittua muodostavat yhdessä Pohjoisen tanssin aluekeskuksen, mutta eivät ole hallinnollisesti tai taloudellisesti kytköksissä. Zodiak – Uuden tanssin keskus ei ole enää osa tanssin aluekeskusverkostoa. Aluekeskukset pyrkivät edistämään tanssin ja tanssin ammattilaisten etua, mutta eroavat resursseiltaan ja painopisteiltään laajaltikin.
Vuoropuhelu kentän kanssa
Kokemukseni mukaan ohjelmistotyöryhmässä teoksista ja hakijoista puhutaan kunnioittavasti. Toivoisin, että tanssin ammattilaiset saisivat kuulla, miten heidän työtään arvostetaan. Vaikka ei ole tarkoituksenmukaista antaa sisällöllistä palautetta valmiista teoksista, hakijana tuntuisi mielekkäältä kuulla konkreettisesti mikäli kokonaisuus on liian suuri kuluerä tai teokselle ei löytynyt paria samaan iltaan. Palautteen annon haaste on pukea sanat niin, että laajempikin työryhmä puhuisi yhdellä suulla. Henkilökohtaiset viestit tuntuvat vastaanottajasta paremmalta kuin massoille lähetetyt sähköpostit, mutta ne vievät organisaation vakituiselta henkilökunnalta usean päivän työajan. Lopulta on arvovalinta, miten työtunnit käytetään.
Keski-Suomen Tanssin Keskuksen (KSTK) toiminnanjohtaja Mari Hautalan mukaan heillä taiteellisessa asiantuntijaryhmässä on pohdittu, miten tärkeää olisi joskus kertoa taiteilijalle, että hakemustasi kehuttiin, olit vähällä tulla valituksi ja hae vielä uudestaan. Hautala lisää, ettei ole varma lohduttaisivatko sanat kuitenkaan kielteisen päätöksen hetkellä.
Toimiessaan Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen (ITAK) taiteellisena johtajajana Jaakko Toivonen ryhtyi antamaan palautetta tuotantohakemuksista. Hän avaa ohjelmistotyön monimuotoisuutta blogissaan otsikolla Asiaa kuratoinnista (2021): ”Koska lähtötilanne kuitenkin aina on se, että rahaa ja mahdollisuuksia ei ole tasavertaisesti kaikille, emme täysin pysty eliminoimaan pettymyksiä ja turhautumista. Omat kuratointikäytäntöni vaihtelevat resurssien, paikan, yleisön, ajankohdan ja tarjonnan vaikutuksesta. Kun tähän lisätään vielä omat taiteelliset taustani, ajatukset tanssitaiteen nykytilasta ja tulevaisuudesta, niin puhumme melko kompleksista yhtälöstä.”
Lambergin mukaan ei kannatakaan puhua hakemusten tasosta – ihmiset osaavat kyllä kirjoittaa hyviä hakemuksia – vaan niistä todellisista tuotannollis-taiteellisista syistä, miksi jokin teos ei ole tullut valituksi.
ITAK tarjosi vuoden 2021 osatuotantotukihaun valintojen jälkeen mahdollisuuden henkilökohtaiseen palautteeseen, johon ajan sai varata verkosta. Hylättyjen 30:nen hakemuksen joukosta Toivonen keskusteli seitsemän eri työryhmän edustajan kanssa. Toivonen liputtaa läpinäkyvyyden puolesta ja suora kommunikaatio hakijoiden kanssa on yksi sen edistämisen keino. ITAK:n nykyinen taiteellinen johtaja Veera Lamberg tietää miten tärkeää on, että oma työ huomioidaan ja tekijänä tulee nähdyksi. Lambergin mukaan ei kannatakaan puhua hakemusten tasosta – ihmiset osaavat kyllä kirjoittaa hyviä hakemuksia – vaan niistä todellisista tuotannollis-taiteellisista syistä, miksi jokin teos ei ole tullut valituksi. ”Hyvät teokset karsiutuvat pois vain siksi, että eivät ole sopineet kokonaisuuteen tai tarjottavat resurssit eivät ole tuntuneet taiteelliselle konseptille oikeilta”, Lamberg tarkentaa.
Lamberg rohkaisi keväällä hakuilmoituksessa taiteilijoita olemaan häneen yhteydessä. Lamberg on myös tarjonnut aikoja itäsuomalaisille taiteilijoille tulla kertomaan omasta työstään matalalla kynnyksellä. Harva on kuitenkaan tarttunut tilaisuuksiin. Lambergin mukaan kysymys on toimijuudesta kentällä: osallisuutta ei synny, jos taiteilija ei itse aktiivisesti pyri sitä myös luomaan. Lamberg kuitenkin ymmärtää, miten kuormittuneita taiteilijat ovat apuraharumban ja silpputyön seurauksena. Lambergin mukaan ikuisuuskysymys on jaetaanko muruja kaikille vai isompia paloja pienelle porukalle. Vaikka vaarana on tekijäjoukon pieneneminen, ei murujen jakamisessakaan ole mitään hyvää; se on resurssien haaskaamista. Pyrkimyksenä on mahdollistaa taiteilijoiden työhön syventyminen kulkemalla pois silpputöistä kohti pidempiä työsuhteita.
On merkityksellistä, miten kuljen niissä paikoissa, joissa edistetään tanssin asiaa.
Tanssin ammattilainen Sanna Meska on käynyt silpputöidensä ohella johtamiskoulutuksia ja on nyt ensimmäisessä kokoaikaisessa vakituisessa työpaikassaan Läntisen tanssin aluekeskuksen (LTA) toiminnanjohtajana. Turussa toimiva Meska tekee työtään taiteilijoita varten ja mieltää toiminnanjohtajan työn luonteen samankaltaisena prosessina kuin vaikkapa koreografian teon. Hän kokee, ettei pystyisi tekemään työtään toiminnanjohtajana ilman tanssin alan koulutusta. ”Olen tehnyt ruohonjuuritason työtä, minulla on arjen kokemus hikikarpaloista ja osaan sanallistaa kehollisuuden merkitystä. Se perspektiivi on koko ajan läsnä. On merkityksellistä, miten kuljen niissä paikoissa, joissa edistetään tanssin asiaa. Keho on tärkeä työväline ja kohtaamisen väline. Pystyn tuomaan sen arkipäiväisiin yhteyksiin ja toisella on tilaisuus oivaltaa, että niin meillä muillakin on keho ja jos sitä liikuttaa, sen voi tulkita tanssiksi. Se on kulttuuripoltiikkaa.”
Taiteellisten johtajien näkemykset
Tanssin aluekeskuksista puolissa valtaa käyttää taiteellinen johtaja ja puolissa taiteellinen työryhmä. Tanssin aluekeskusten toiminnanjohtajiksi ja taiteellisiksi johtajiksi nousee usein tekijöitä, joilla on vahva yhteys taiteen tekemiseen ja tanssiin ruohonjuuritasolla.
Rovaniemen Rimpparemmillä on vakituisia tanssijoita tanssiryhmässä, jonka taiteelliset valinnat tekee taiteellinen johtaja Matti Paloniemi. Kainuun Routa Companyn ohjelmistovalinnat tekee taiteellinen johtaja Jouni Järvenpää tukenaan toiminnanjohtaja ja tiedottaja. Väistyvänä taiteellisena johtajana Järvenpää tullaan muistamaan omaehdotteisen työn mallista. Roudan varsinaista taiteellista toimintaa ovat omat tuotannot, vierailevat teokset, yhteistuotannot ja tanssitaiteilijoiden residenssitoiminta, joita yleisötyö ja työpajat tukevat. Roudalla vierailuohjelmistovalinta tapahtuu jatkuvan, orgaanisen haun kautta ilman varsinaista deadlinea. Järvenpää avaa työtapaansa: ”Teen valinnat sekä taiteilijoiden Roudalle tarjoamien ehdotusten joukosta että etsin, scouttaan ja tutkin itse aktiivisesti, mitä kiinnostavaa tanssissa tapahtuu. Päällimmäisenä kriteerinä kaudellani on, ja pysyy, taidelähtöisyys. Toissijaiset kriteerit vaihtelevat sisältäen sekä taiteen sisäisiä että taidepoliittisia painotuksia. Pyrin vuosittain uudistamaan hakukriteerejäni ja haastamaan itseäni kuratoinnissa.”
Ala-Ketolan mukaan hänen oman tanssitaustansa tuoma tanssin kentän tuntemus ja mahdollisuus hyödyntää sitä työssä vaikuttavat merkittävästi hänen työmotivaatioonsa.
Pyhäsalmen Tanssi ry:n ja Täydenkuun tanssien taiteellinen johtaja Johanna Ikola kokoaa ohjelmiston toiminnanjohtaja Taina Ala-Ketolan vastatessa operatiivisesta toiminnasta. Selkeästä roolijaosta huolimatta johtajat käyvät keskustelua kokonaisuudesta. Ala-Ketolan mukaan hänen oman tanssitaustansa tuoma tanssin kentän tuntemus ja mahdollisuus hyödyntää sitä työssä vaikuttavat merkittävästi hänen työmotivaatioonsa. Pyhäsalmen Tanssi ry haluaakin laajentaa toimintaansa ympärivuotiseksi, festivaalin ulkopuolellakin työllistäväksi toimijaksi residenssi- ja kiertuetoiminnan kautta. Vaikkei Täydenkuun tansseille olekaan varsinaista teoshakua, lähetetään sinne runsaasti kotimaisia ja ulkomaisia teosesittelyitä, joista rakentuu jopa kolmasosa vuosittaisesta ohjelmistosta.
ITAK:lle erityisen tärkeitä arvoja ovat jaksaminen, eettisyys ja kestävyys. Taiteellinen johtaja Veera Lamberg keskittyy siihen, mikä on tekijän näkökulmasta järkevää. ”Haluaisin mennä siihen suuntaan, että tehdään vähemmän ja paremmin”, linjaa Lamberg.
Asiantuntijaryhmät
Vuosina 1998–2016 JoJon ohjelmiston valitsi kulloinenkin taiteellinen johtaja. Mallista luovuttiin, kun silloinen hallitus päätti strategiaprosessin myötä siirtyä ohjelmistovalintojen osalta työryhmämuotoiseen malliin. Toimintamallissa viehättivät päätösvallan jakautuminen ja moniäänisyys. Tärkeimmiksi muutoksen tekijöiksi nousivat tarve saada ohjelmistovalintoihin laajempaa näkemystä ja tavoittaa ihmisiä ja yhteisöjä yleisötyön menetelmin. Taiteellisen johtajan pestistä luovuttiin ja palvelutarjonnan kehittämiseksi palkattiin kokopäiväinen yleisötyöntekijä. Tänä päivänä ohjelmistotyöryhmä koostuu seitsemästä lähinnä Oulun alueella toimivasta tanssin ja teatterin ammattilaisesta, joista osa kuuluu myös JoJon hallitukseen. Lähtökohtaisesti ohjelmistotyöryhmän toimintakausi on kaksi vuotta ja se vastaa tuotanto-, vierailu- ja festivaaliohjelmistovalinnoista. JoJo toimii yhteistyössä luxemburgilaisen TROIS C-L -koreografiakeskuksen kanssa, jonka henkilökunta tekee residenssivalinnat hakeneiden taiteilijoiden joukosta. JoJon henkilökunta puolestaan valitsee Suomeen saapuvan taiteilijaryhmän sekä laajemmin yleisötyöprojektit.
Toimintamallissa viehättivät päätösvallan jakautuminen ja moniäänisyys.
Keski-Suomen Tanssin Keskuksen Tanssin Aika -festivaalin ohjelmasta vastaa taiteellinen johtaja Janina Rajakangas. Muun ympärivuotisen ohjelmiston kokoaa nelihenkinen taiteellinen asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat myös toiminnanjohtaja ja festivaalin taiteellinen johtaja. Muutaman kerran vuodessa kokoontuvan, hallitusvetoisesti valitun ryhmän toimikausi on kaksi vuotta. Ryhmä päättää tuotantotuista sekä hankerahoituksiin liittyvistä rekrytoinneista.
Pirkanmaan Tanssin Keskuksessa (PTK) Tampereella koetaan, että sen kaksi päätavoitetta, tanssin saatavuuden edistäminen sekä taidetyön mahdollistaminen, eivät vaadi taiteellista johtajaa. Tällä hetkellä PTK mahdollistaa taidetyön palkkaamalla taiteilijoita ja tarjoamalla työtiloja. Lisäksi taiteilijoiden on mahdollisuus saada apua tuotanto- ja tiedotustyöhön. Työsuhteessa olevien taiteilijoiden teokset niin ikään muodostavat PTK:n ohjelmiston. Valinnat tehdään avoimen ja anonyymin haun perusteella. Haastatteluvaiheeseen edenneet taiteilijat voivat varata ajan henkilökohtaiseen sparraukseen ja saada palautetta hakemuksestaan ja hakuprosessista. Vuosittain vaihtuva asiantuntijaryhmä koostuu PTK:n vakituisen henkilökunnan lisäksi ulkopuolisista asiantuntijoista. Ryhmä tekee ohjelmistovalinnoista esityksen hallitukselle, joka valitsee palkattavat taiteilijat. Valintaprosessissa otetaan huomioon aluekeskuksen sekä rahoittajien periaatteet tukea uransa eri vaiheissa olevia taiteilijoita. Valinnoissa painottuvat esitettyjen työsuunnitelmien taiteellinen kiinnostavuus ja monimuotoisuus sekä hakijoiden henkilökohtaiset ammatilliset tarpeet suhteessa tarjolla oleviin palkkausmuotoihin ja resursseihin.
Valintaprosessissa otetaan huomioon aluekeskuksen sekä rahoittajien periaatteet tukea uransa eri vaiheissa olevia taiteilijoita.
Myös Läntisellä tanssin aluekeskuksella anonyymirekrytointi on ollut käytössä useamman vuoden ja käytäntö on saanut paljon kiitosta. LTA:n aluekeskuspalkkahaku on kerran vuodessa keväällä. Valinnoista päättää yhdistyksen hallitus kaksivuotisessa syklissä toimivan asiantuntijaryhmän ehdotusten perusteella.
Pohjanmaalla taiteilijoille tarjotaan tuottajapalveluita, joiden piiriin valitaan 3-5 projektia vuodessa hakemusten perusteella. Valittuja autetaan esityksen tekemisessä kunkin työryhmä tarpeiden mukaan ja teos saa näkyvyyttä sekä tukea markkinointiin. Vaasasta käsin toimivan Pohjanmaan tanssin aluekeskusten (PTAK) osatuotantotuki-, aluekeskuspalkka- ja tuottajapalveluhaut ovat vuodenvaihteessa. Tanssin ammattilaisista koostuva hallitus käy läpi hakemukset, jonka jälkeen kaikki hakemukset menevät alueellisista yhteistyökumppaneista ja rahoittajista koostuvalle, puolivuosittain kokoontuvalle ohjausryhmälle. Vaikka ryhmä näkee hallituksen ehdotuksen, sillä ei ole varsinaista päätösvaltaa.
Pohjanmaan tanssin aluekeskuksella on halu olla avoin toimija, joka auttaa ja tukee tanssitaiteilijoita resurssien mukaan. Toiminnanjohtaja Annika Sillander toivoisikin alueelle enemmän tanssitoimijoita. Pohjanmaalla toimii myös kehittämistyöryhmä, joka katsoo toimintaa yleisesti. Kehittämistyöryhmässä vaikuttavat toiminnanjohtaja Sillanderin lisäksi kolme muuta kokenutta tanssin ammattilaista, joista osalla on myös pedagoginen näkökulma. Taiteilijat ja tanssipedagogit pääsevät osallistumaan vuosittain vaihtuvaan kehittämistyöryhmään.
Aika on valtaa
Ohjelmistovalintoihin liittyy vahvasti valta. Päätöksiä tehdään siitä, millainen taide saa tilaa, aikaa ja näkyvyyttä. Kuluvana syksynä Oulussa Kulttuuriosuuskunta Ilmeen Kehä-festivaalilla terveystieteen tohtori Annu Haho avasi tutkimustaan ja puhui odotuttamisesta vallankäyttönä. Hän huomauttaa, miten uutisoidaan, montako minuuttia kukakin valtion päämies on antanut toisen odottaa. Valtaa voidaan siis mitata sekunneissa, Haho tiivistää.
Päätöksiä tehdään siitä, millainen taide saa tilaa, aikaa ja näkyvyyttä.
Ohjelmistovalintojen yksi vaikeus on niiden hitaus suhteessa free-kenttään. Roudan Järvenpää peräänkuuluttaa, miten raskaisiin rakenteisiin voitaisiin mahdollistaa nopea reagointi kenttään ja taiteen ilmiöihin. Järvenpää ajattelee, että tyhjät, valmiiksi rahoitetut slotit palvelisivat sekä kenttää että rakenteita. Vaikka ohjelmistoa suunnitellessa vierailuesityspaikkojen viime tinkaan tyhjänä pitäminen on haastavaa, on Routa sitäkin jossain määrin kokeillut. Yksi ratkaisu voisi löytyä vasta harjoitusvaiheessa olevien teosten prosessien seuraamisesta, vaikka kyseenomaisen teoksen tuotantoon ei muuten osallistuisikaan, ehdottaa Järvenpää.
Teosprosessien seuraaminen sekä nopea reagoiminen ilmiöihin näkyy Keski-Suomen Tanssin Keskuksella. Tämä tarkoittaa sitä, että taiteilijoita kutsutaan työhön ja resursseja suunnataan sinne, missä nousee ajankohtaista ja kiinnostavaa. Tanssin Keskus sijaitsee Jyväskylän Villa Ranassa, missä tanssitaiteilijat myös treenaavat. Toiminnanjohtajalle voi lisäksi varata ajan ja tulla kertomaan taiteellisista työprosesseista. Tanssin Aika-festivaalin hakujen käsittelyaika on vuodenvaihteesta helmi-maaliskuulle ja muiden hakujen on tarkoitus tulevaisuudessa asettua syksyyn.
JoJolla on erikseen festivaalihaku ja vierailuhaku, joihin taiteilija voi hakea samalla teoksella. OuDance -festivaalille haetaan laajemmin tanssivideoita, klubitapahtumia sekä lähikuntia kiertäviä teoksia. JoJon ohjelmistohaut ovat perinteisesti auenneet syksyllä, niin yleisötyön, festivaalin, vierailujen, residenssin kuin tuotantohakujen osalta. Haut ovat samassa syklissä Suomen Kulttuurirahaston ja Taiteen edistämiskeskuksen apurahahakujen kanssa. Jaakko Toivonen kertoo, että hänen kaudellaan ITAK:n tuotantohaku siirrettiin loppusyksyyn, jotta heidän hakuaikansa keskittyisi samaan ajankohtaan suurten apurahahakujen kanssa. Tällä pyrittiin siihen, ettei taiteilijan tarvitsisi jatkuvasti olla tuotannollisen työn äärellä, vaan sitä voisi hieman jaksottaa. Toisinaan taiteilijat ovat kuitenkin kuormittuneita loka-marraskuulle kasautuvien hakujen seurauksena.
Valtakunnallisesti hakemusten määrät voivat vaihdella suuresti riippuen hausta.
Valtakunnallisesti hakemusten määrät voivat vaihdella suuresti riippuen hausta. Toisaalla hakemuksia voi tulla toistasataa kerrallaan ja toisaalla muutamia tai muutamia kymmeniä. Hakuprosesseissa mukana olevan vakituisen henkilökunnan tulee ennättää katsoa teokset työajallaan, mikä voi venyttää päätöstentekoaikoja.
Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen toiminnanjohtaja Annika Sillander muistuttaa, kuinka suuremmilla aluekeskuksilla haut ovat kahden vuoden päähän, kun taas pienemmillä toimijoilla kuten heillä, haut ovat seuraavalle vuodelle. Sillanderin puheissa toistuvat sanat kentän palveleminen. Tämä vuoksi Pohjanmaalla ohjelmistovalinnat pyritään julkaisemaan kaksi viikkoa hakuajan päättymisen jälkeen.
Alueellisten toimijoiden aktiivinen ja avoin suhde ympäröivään ammattikenttään on hyvän yhteistyön edellytys. Vuotuiset jäsenkyselyt ovat yksi tapa saada tietää kentän kuulumiset. Tilaisuus tavata hallitus ja henkilökunta tulisi tapahtua säännöllisesti matalalla kynnyksellä ja mielellään kuukausipalkkaisen henkilökunnan aloitteesta. Mikäli tilaisuuksia vaikuttaa tarjotaan, on ammattikentän oman edun mukaista tarttua niihin. Freelance-kentän näkökulmasta hakujärjestelmää voisi keventää aluekeskusten yhteisellä verkkopohjaisella hakujärjestelmällä, jossa samalla hakulomakkeella voisi osallistua kaikkien aluekeskusten hakuihin. Samaa voisi peräänkuuluttaa apurahatahoille.
Juttua varten on kuultu seuraavia henkilöitä: Routa Companyn taiteellinen johtaja Jouni Järvenpää, Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen toiminnanjohtaja Annika Sillander, Läntinen tanssin aluekeskuksen toiminnanjohtaja Sanna Meska, JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen toiminnanjohtaja Helena Lindqvist, Pyhäjärven Tanssi ry:n toiminnanjohtaja Taina Ala-Ketola, Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen taiteellinen johtaja Veera Lamberg, Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen edeltävä taiteellinen johtaja Jaakko Toivonen, Keski-Suomen Tanssin Keskuksen toiminnanjohtaja Mari Hautala, Keski-Suomen Tanssin Keskuksen taiteellisen työryhmän jäsen Vilja Ruokolainen, Pirkanmaan tanssin aluekeskuksen henkilökunnan jäsenet Maija Hoisko ja Salla Juntunen. Ohjelmistotyöryhmien ja hallitusten kokoonpanoista lisätietoa tanssin aluekeskusten verkkosivuilla.