Siirry sisältöön

07.05.2021

Artikkeli

Antti Seppänen

Kuntavaalit, vaaliohjelmat ja todellisuus

SAMSUNG

Kuntavaalit ovat tulossa, joten on syytä tarkastella puolueiden kulttuuripolitiikkaa ja kuntien välisiä eroja suhteessa puolueiden kulttuuriohjelmiin. Sain puolueiden toimitsijoilta linkkejä kotisivuille ja ajantasaisiin kulttuuripoliittisiin ohjelmiin. Lähes poikkeuksetta kulttuurin ja taiteen tukeminen katsottiin hyvin tärkeäksi ja sitä haluttiin tukea ja edistää, mutta käytännössä puolueiden väliset erot ovat paljon suuremmat, kuin mitä puolueiden vaaliohjelmissa annetaan ymmärtää. Valitsin muutamia kuntien toimintaan liittyviä otteita puolueiden ohjelmista.

Keskusta keksi erikoisen vision, missä kulttuurialan strategiaryhmä olisi politiikan keskiössä.

”Taide- ja kulttuurialan osaaminen kietoutuu jatkossa yhä enemmän yhteiskunnallisen vakauden, uudistumiskyvyn ja hyvinvoinnin kysymyksiin. Kulttuuri- ja taidepolitiikka on asemoitava valtionhallinnossa uudelleen. Ala on tuotava politiikanteon ytimeen perustamalla sille ministeriöiden yhteinen strategiaryhmä.”

Vasemmistoliitto tuo esille taiteilija-apurahan huomattavan nostamisen.

”Taidealaa leimaa siis jatkuva epävarmuus rahoituksen suhteen. Siksi taiteilija-apurahojen määrää on kasvatettava suhteessa taiteilijoiden kasvaneeseen määrään ja kasvavaan väestöön. Taiteilija-apurahan tason tulee olla asiantuntijatehtävien tasolla.”

Perussuomalaiset tunnustavat kulttuurin arvon.

”Arvokasta kulttuuria ei ole vain se, joka on jo tehty, vaan myös se, mitä tehdään nyt ja tulevaisuu- dessa.” ja ”Kulttuurin suhteen pysähtynyt yhteiskunta ei kehity myöskään muilla luovuutta vaativilla alueilla, kuten teknologiassa. Eri taidemuodot ja kulttuurin alueet herättävät tunteita, lisäävät aktiivista kansalaisuutta sekä parhaimmillaan rohkaisevat keskusteluun ja kriittiseen ajatteluun. Kulttuuri tukee ihmisen elinikäistä oppimista ja antaa monenlaisia mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen.”  PS tosin halusi tarkentaa näkemyksiään alaotsikolla ”Jotain rajaa taiteeseenkin”.

SDP tunnustaa tasa-arvoisen mahdollisuuden taiteeseen.

”Yhteiskunnan tulee tukea kulttuuritoimintaa niin monipuolisesti, että jokaisella olisi mahdollisuus nauttia kulttuurista sekä kokijana että tekijänä tai harrastajana. Tämä edellyttää niin kulttuuri-instituutioiden ja harrastusmahdollisuuksien ylläpitämistä kuin tapahtumien ja taiteilijoiden tukemista.”

 Kokoomus vähentää terveydenhuollon kuluja

”Kokoomus uskoo, että panostamalla taiteeseen ja kulttuuriin paitsi lisätään ihmisten hyvinvointia, myös vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja ja syrjäytymisen riskejä. Parhaimmillaan kulttuuri myös vahvistaa demokratiaa, sananvapautta ja auttaa ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta.” ja ”Taide ja kulttuuri ovat Suomelle tärkeitä kasvualoja!”

Vihreät haluavat lisää tiloja ja kulttuurimatkailua

”Jokaisessa kunnassa tulee olla haettavana avustuksia taiteen ja kulttuurin toimijoille. Kuntien pitää tarjota taiteilijoille vuokravapaita tai kohtuuhintaisia, tarkoitukseen sopivia tiloja. Mahdollistetaan taiteen ja taiteilijoiden osaamisen hyödyntäminen kunnissa yhä uusilla toiminnan alueilla. Kulttuuri tulee nostaa kunnan tavaramerkiksi ja kulttuurimatkailua kehittää tulevaisuuden alana, joka lisää maakuntien elinvoimaisuutta ja vahvistaa niiden elinkeinoelämää.”

RKP:ssa halutaan valtion vahvistavan kulttuuri ja taidelaitoksia, mutta myös antaa niille vastuuta toiminnan kehittämisestä.

“Kulturinstitutioner, bibliotek och museer är viktiga bärare och förmedlare av kunskap. Vi vill stimulera kulturlivet i regionerna genom att värna om region teatrarnas verksamhetsförutsättningar. De aktörer och institutioner som gynnas med statsmedel bör vara beredda att axla ett särskilt ansvar för förnyelse. Samtidigt behöver staten stärka beredskapen att stödja det fria konstfältet.”

SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen hahmottelee mallia, jossa taiteilija toimii suoraan kunnan palkollisena

”Olen hahmotellut uudenlaista kulttuurisen työn tekemisen avausta, jossa kunnat, kaupungin ja entistä voimakkaammin myös valtio alkaisi palkata taiteilijoita taiteilijan töihin pitkäaikaisilla työsuhteilla. Valtion malli maakuntataiteilijoista on hyvä alku suunnitella uutta mallia, jossa pikkuhiljaa myös taiteilija voi työllistyä kaupungille taiteilijana niin kuin monella muullakin palvelusektorilla työläinen työllistyy kaupungin töissä.”

Kristillisdemokraatit painottavat ruohonjuuritason toiminnan tärkeyttä

”Edistämme kulttuurikasvatusta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä tuemme kuntalaisten mahdollisuuksia kulttuuriharrastuksiin. Harrastajateatterit, nuorisoseurat, kotiseutuyhdistykset, työväenyhdistykset, kristilliset yhdistykset, soittokunnat, orkesterit, kuorot sekä monet muut toimijat ovat jo kymmeniä vuosia tarjonneet laadukkaita ja osallistavia kulttuuripalveluita. Kuntien on jatkossakin tuettava järjestöjen toimintaa avustusten, tilojen sekä yhteistoimintasopimusten kautta. Näemme myös korkeatasoisten kulttuurilaitosten ylläpitämisen keskeisenä osana suomalaisen kulttuurin vaalimista ja vahvistamista.”

Myös useat puolueet, ainakin Vihreät, Kokoomus ja SDP tukivat kulttuuribudjetin nostoa yhteen prosenttiin valtion budjetista.

Hallituksen esityksessä laista kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019) sanotaan mm. ”Esityksen tavoitteena on vahvistaa kuntien kulttuuritoiminnan toimintaedellytyksiä sekä edistää demokratiaa, asukaslähtöisyyttä, tasa-arvoa, kestävää kehitystä sekä kulttuurista moninaisuutta ja vuoropuhelua. Tarkoituksena on, että kuntien kulttuuritoiminta olisi mahdollisimman hyvin kaikkien väestöryhmien saatavilla ja saavutettavissa.”

Monella olisi nyt tuhannen taalan paikka näyttäytyä kulttuurimyönteisenä ja vetovoimaisena kuntana.

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta astui voimaan 2019. Sen mukaan kunnilla on lakisääteinen tehtävä edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä. Lain tavoitteena on tukea ihmisten mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja toimintaan, sekä kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen. Yhdeksi kunnan tehtäväksi on laissa erikseen vielä määritelty ”luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle”. Kunnilla on laaja itsemääräämisoikeus ja ne voivat itse valita kuinka ja minkälaisessa yhteistyössä toteuttaa lain pykälää.

Tästä voisi päätellä, että mikäli vain kaikki puolueet noudattavat omaa kulttuuriohjelmaa ja kunnissa hoidetaan lain ohjaamaa kulttuuripolitiikkaa, niin mikään ei voi mennä pieleen. On kuitenkin huomattavaa kuinka erilaista kulttuuripolitiikkaa kunnissa toimitetaan, myös puoluekannasta riippumatta. Kuntien osuus kulttuurin rahoittajana on hyvin merkittävä. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuria. Jyväskylässä vuodelle 2020 oli budjetoitu  225,4€/asukas, Helsingissä 172,3€ ja Rovaniemellä 160,8€. Spektrin toisesta päästä löytyvät mm. Salo 27,3€, Muonio 7,6€ ja Iisalmi 3,8€. Herää kysymys toteutuuko tässä, laissa määritelty tasa-arvoinen kulttuurin ja taiteen saavutettavuus?

Tarkastellaan vielä koronavuotta 2020. Taidealojen etujärjestöt ovat keränneet tilastoja taide- ja tapahtuma-alojen tulonmenetyksestä. YLE keräsi tilastot yhteen ja tulokset ovat häkellyttäviä. Lisäksi YLE teetti laajan kyselyn kuntien kulttuurimäärärahojen käytöstä vuonna 2020, josta voi vaikka tarkastaa oman kuntansa säästöt kulttuurimäärärahoissa. Kyselyn mukaan kunnat säästivät yhteensä noin 20 miljoonaa euroa vuonna 2020. Alunperin julkaistu luku oli 23 miljoonaa, jota on sittemmin korjattu alaspäin. Noin neljännes kunnista ei pystynyt vielä vastaamaan kyselyyn, joten luku todennäköisesti kasvaa vielä. Valtion lisätalousarviossa vuodelle 2021 kulttuurialoille on esitetty 20 miljoonan euron tukea.

Helsingissä kulttuuribudjetti poikkeuksellisesti ylittyi parilla miljoonalla, mutta pääosin kunnat säästivät kelpo summia. Esimerkiksi Turku, Oulu ja Tampere tekivät liki kahden miljoonan säästön ja Espoo, yksi Suomen rikkaimmista kunnista, säästi jopa 4,5 miljoonaa euroa! Valtuustolle, jossa Kokoomuksella on vahva enemmistö tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan se asetti kulttuuritoimen säästämään vielä 3 miljoonaa vuoteen 2025 mennessä.

Vantaa säästi laskurin mukaan vain vajaat puoli miljoonaa, mutta kun ottaa huomioon, että Vantaan satsaus per asukas on alle kolmannes verrattuna muiden suurten kaupunkien kulttuurimäärärahoihin, niin säästön prosentuaalinen osuus on vähintään samaa luokkaa kuin muilla keskisuurilla kaupungeilla. Vertailun vuoksi vain hivenen suurempi Tampere budjetoi vuodelle 2020 274,96€/per asukas, kun taas Vantaa 54,75€.

Näitä kulttuurimäärarahoista säästyneitä varoja ei voi kuntatalouden budjettisääntöjen takia enää jälkikäteen käyttää esimerkiksi yksittäisten toimijoiden tukemiseen. Rahat siirtyvät kuntien ylijäämäpottiin, mistä ne voidaan käyttää seuraavana vuonna alijäämän paikkaamiseen. On kunnasta kiinni haluaako se jakaa tästä potista taiteeseen.

Helsingissä kulttuuribudjetti poikkeuksellisesti ylittyi parilla miljoonalla, mutta pääosin kunnat säästivät kelpo summia. Esimerkiksi Turku, Oulu ja Tampere tekivät liki kahden miljoonan säästön ja Espoo, yksi Suomen rikkaimmista kunnista, säästi jopa 4,5 miljoonaa euroa!

Vantaan kaupunki on järjestänyt Tanssin viikkoja kansainvälisen tanssin päivän ympärillä huhtikuussa, vuodesta 1987 lähtien. Tanssin viikkojen päätapahtumaksi lanseerattiin 2019 VanDance, tanssitaidetta kaikkien ulottuville tuova tapahtuma Myyrmäen keskustassa. Koronatilanteen vakavuuden vuoksi Vantaa on päättänyt siirtää Tanssin viikot 2020, sisältäen VanDance-päivän, kokonaan verkkoon. “Tästä kokonaisuudesta tehdään yksi tallenne, joka julkaistaan kansainvälisenä Tanssin päivänä ke 29.4.2021.” Vantaan kulttuurijohtaja kuitenkin tarkentaa viestissään kaupungin linjausta seuraavasti: ”Selvää, on, ettei esitykset tai edes osia kaikista niistä mahdu tallenteeseen. Kokonaisia teoksia ei myöskään tallenteeseen mahdu/kannata laittaa.” Ilmeisesti tällaista kulttuuriajattelua  saadaan kun käytettävissä on 54,75€ asukasta kohden vai viidenkympin villitys kulttuuripolitiikassa?

Monella olisi nyt tuhannen taalan paikka näyttäytyä kulttuurimyönteisenä ja vetovoimaisena kuntana. Miten kunnat voisivat tehdä yhteistyötä taiteilijoiden kanssa ja käyttää hyväksi tätä luovaa potentiaalia?

Tänään 8.3. Helsingin Kokoomus päätti keikauttaa kulttuuripolitiikkaa valitsemalla Juhana Vartiaisen pormestariehdokkaaksi. Tällä päätöksellä saattaa pääkaupunki saada ensimmäisen julkisesti taiteilijavastaisen pormestarin. En hevillä unohda kuinka 2018, Temen Aktiivimallin tiimoilta järjestämässä keskustelutilaisuudessa, Vartiainen kertoi taiteilijoiden tekevän taidetta lähtökohtaisesti, koska se on kivaa, eikä ole oikein, että se ilottelu revitään Alepan kassan ja tehdastyöläisten selkänahasta.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..