Taiteesta puhumisen ja kirjoittamisen väheneminen yhteiskunnassamme on puhututtanut viime aikoina medioissa (ks. esim. Vuori 2023). Tämä yhdistyy suoraan siihen, miten vähän kulttuuria tai taidetta koskettavia väitteitä on nähty kevään eduskuntavaaleja koskevissa vaalipaneeleissa tai -koneissa. Tässä jutussa keskityn erityisesti kulttuuripoliittisiin kysymyksiin, koska ne ovat tärkeitä niin jäsenistömme työelämän kannalta kuin siitä näkökulmasta mihin suuntaan koko yhteiskuntamme kehittyy. Meillä kaikilla on äänestämällä mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaista taide- ja kulttuuripolitiikkaa seuraavan vaalikauden aikana tehdään. Kerrataanpa ensiksi perusasiat eduskuntavaaleista, jonka jälkeen annan äänen STST:n jäsenistöstä löytyville eduskuntavaaliehdokkaille.
Suomessa on käytössä edustuksellinen demokratia, joka tarkoittaa sitä, että kansaa edustavat kansanedustajat valitaan vaaleilla. Varsinaisesti valtiovalta siis kuuluu kansalle ja äänestyksen perusteella valitut edustajat edustavat myös niitä, jotka eivät ole äänestäneet. Meillä kaikilla on oikeus osallistua yhteiskunnan ja elinympäristömme kehittämiseen. Äänestysaktiivisuus on Suomessa kuitenkin muihin Euroopan maihin verrattuna vain keskitasoa (Backman 2021). Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 72,1%, joka on 2,0 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa (Tilastokeskus 2019). Ruotsissa puolestaan vuonna 2022 käytyjen valtiopäivävaalien äänestysprosentti oli 84,2% (Nurminen/YLE 2022).
Jokainen Suomen kansalainen, joka on täyttänyt 18-vuotta viimeistään vaalipäivänä, on äänioikeutettu eduskuntavaaleissa. Suomessa käytetään d’Hondt’in laskentamenetelmää, jossa ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin puolueen, vaaliliiton, yhteislistan sekä yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen saamat kaikki äänet yhteen. Toisessa vaiheessa ehdokkaat asetetaan järjestykseen äänimäärän perusteella oman ryhmittymän sisällä, jolloin eniten ääniä saanut on listan ensimmäisenä ja vähiten ääniä saanut listan viimeisenä. Tämän jälkeen jaetaan vertausluvut eli ryhmittymän sisällä eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen koko ryhmittymän äänimäärän. Seuraavan vertausluvuksi tulee puolet äänimäärästä, kolmannen kolmasosa ja niin edelleen. Vertauslukujen perusteella kaikki vaalipiirin ehdokkaat asetetaan numerojärjestykseen suurimmasta pienimpään. Kansanedustajiksi valitaan listan alusta lähtien niin monta ehdokasta kuin vaalipiirissä valitaan edustajia. Näin ollen on yhtälailla tai jopa tärkeämpää miettiä mitä puoluetta äänestää kuin ketä yksittäistä ehdokasta äänestää.
Eduskunta päättää Suomessa muun muassa valtion talousarviosta ja säätää lait. Lisäksi esimerkiksi pääministerin valinta ja hallituksen valvominen kuuluvat eduskunnan tehtäviin. Kansanvalta tarvitsee siis toimiakseen aktiivisia kansalaisia. Oikeusministeriön tilaama Kansanvalta 2007 -mietintö (2005) avaa monipuolisesti puoluepolitiikan tilannetta ja haasteita, jotka ovat edelleen ajankohtaisia. Demokratia perustuu kansalaisaktiivisuuteen ja puolueet ovat aikanaan syntyneet kansanliikkeiden pohjalta. Tänä päivänä puolueisiin kiinnittyminen on kuitenkin vähentynyt, jonka vuoksi puolueiden toiminnan luonnehtiminen kansanliikkeinä on muuttunut ongelmalliseksi. Mikäli puolueiden aktiiveissa ei ole sosiaalisesti moninaisista taustoista tulevia, edustuksellinen demokratia on haasteissa. Yhteiskunnallisen muutoksen vuoksi osallisuuden muodot ovatkin murroksessa. Kansanliikkeet ovat aiemmin perustuneet työpaikkaan, luokka-asemaan tai asuinalueeseen liittyvään yhteisöllisyyteen, mutta yhteiskunta on muuttunut yhä liikkuvammaksi näiden suhteen ja näin yhteisöllisyyttä ei enää ole yhtä paljon kuin aiemmin. Samaan aikaan osallistuminen vaikkapa harrastusjärjestöjen toimintaan on lisääntynyt ja kansalaisten aktiivisuus politiikan ulkopuolella on kasvanut. Mietinnössä muistutetaan myös siitä, että vaalikampanjoiden muuttuessa henkilöityneiksi, saattaa äänestäjien ymmärrys puolueiden roolista hämärtyä. Joskus saman puolueen ehdokkaat saattavat vastata vaikkapa vaalikoneiden kysymyksiin hyvinkin ristiriitaisesti, jolloin puolueen linja ei välttämättä kirkastu äänestäjälle. Lopulta poliittinen päätöksenteko kuitenkin perustuu ryhmäedustukseen eli yksittäisen kansanedustajan vaikutusvalta on rajallista.
Kansanvalta tarvitsee siis toimiakseen aktiivisia kansalaisia.
Ja miten tämä kaikki liittyy kulttuuripolitiikkaan; olisi tärkeää, että myös kulttuurin ja taiteen tekijät olisivat edustettuina eduskunnassa. Näin voisimme varmistaa, että päätöksiä tekemässä on henkilöitä, jotka ymmärtävät meidän kulttuurialalla työskentelevien haasteita. Viimeistään korona-aika osoitti, että kulttuuriala jää helposti muiden hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpitävien alojen jalkoihin. Otin yhteyttä Eduskunnan tietopalveluihin ja kysyin onko kansanedustajana ollut koskaan tanssi- tai sirkustaiteilijaa tai tanssi- tai sirkuspedagogia. Sain vastauksena pitkän taulukon, jonka avulla pääsin tutustumaan nykyisten ja entisten kansanedustajien ammatteihin.
Tällä vaalikaudella kansanedustajina ei ole yhtään STST:n jäsenistön ammattikuntia edustavaa henkilöä. Lähimpänä taitavat olla kansanedustajina toimivat dramaturgi Timo Harakka (SDP, Helsingin vaalipiiri) ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius (Vihreät, Helsingin vaalipiiri). Selatessani aiempien vuosien kansanedustajien ammatteja läpi löysin listalta kiinnostavasti historiaan linkittyviä ammatteja, kuten nimismies, rouva, kivenhakkaaja, vapaaherra, mäkitupalainen, torppari, puhuja, yksityisetsivä, palstatilallinen tai kirjaltaja. Pidemmälle listaa selatessani löysin myös muutaman kansanedustajan, jotka ovat toimineet tanssi- tai sirkustaiteen parissa. Vuosina 1910–1911 kansanedustajana oli Kustaa Kopila (SDP, Hämeen läänin eteläinen läänipiiri), joka on työskennellyt sirkustaiteilijana sekä kiertävänä työväen näyttämöiden johtajana ja ohjaajana. Lisäksi vuosina 1995–2011 kansanedustajana vaikutti Janina Anderson (Vihreät, Turun läänin eteläinen vaalipiiri ja myöhemmin Varsinais-Suomen vaalipiiri), joka toimi aiemmin tanssinopettajana. Muutoin ammattilistalta löytyy vain muutama tanssiyhdistysten hallituksiin liittyvä luottamustoimi. Tanssi- tai sirkustaiteen ja -pedagogiikan alojen ammattilaisia on siis toiminut vain kaksi kertaa kansanedustajana. On hyvä kuitenkin ottaa huomioon, että Eduskunnan tietopalvelujen lista ei välttämättä ole täydellinen, koska on mahdollista, että kaikkien kansanedustajien kohdalla ammattitiedot eivät ole täsmällisiä. Listaa luettuani jäin miettimään, että olisikohan jo aika saada meidän alojamme ymmärtävä kansanedustaja Arkadianmäelle? Tokikaan pelkästään ammattinimike ei kerro mitä asioita kukin kansanedustaja työssään edistää, mutta ainakin alojemme erityspiirteiden ymmärtäminen olisi päätösten tekemisessä tarpeellista.
…olisikohan jo aika saada meidän alojamme ymmärtävä kansanedustaja Arkadianmäelle?
Seuraavaksi pääsevät ääneen Alpo Aaltokoski ja Maija Karhunen, jotka ovat molemmat ehdokkaina eduskuntavaaleissa. Ennen jutun kirjoittamista lähetimme kaikille STST:n jäsenille sähköpostitse kyselyn ja pyysimme eduskuntavaaleissa ehdolla olevia ottamaan yhteyttä ja osallistumaan haastatteluun. Löysimme kaksi ehdokasta, joille kummallekin esitimme samat kysymykset.
STST:n jäsenistön eduskuntavaaliehdokkaat esittäytyvät
Nimi: Alpo Aaltokoski (64v.)
Puolue: Vasemmistoliitto (sit.)
Ehdokasnumero: 63
Vaalipiiri: Helsinki
Esittele itsesi haluamallasi tavalla
Koulutukseltani olen Tanssitaiteen maisteri, nuoriso-kulttuurisihteeri ja perheterapeutti. Olen toiminut freelance-tanssijana, koreografina ja opettajana 37 vuotta. Aiemmin työskentelin Helsingin kaupungilla lastensuojelu- ja perhetyöntekijänä, sekä erityislastentarhanopettajana yhteensä 6 vuotta.
Miten taide ja kulttuuri limittyvät näkemyksesi mukaan muihin politiikan sektoreihin?
Taide ja kulttuuri liittyvät olennaisesti politiikan muihin sektoreihin, esimerkiksi taiteen niin sanottuun soveltavaan käyttöön pitäisi tulla rahoitus sote-puolelta. Myös opetuspuolella tapahtuvaan taidetoimintaan rahoituksen pitäisi tulla sieltä, ei taiteen kentältä. Taiteen ja kulttuurin potentiaali pitäisi ottaa käyttöön myös viennin näkökulmasta eli taiteen vientiä pitäisi rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriöstä, mistä muutkin vientituet tulevat eli viennin edistämisen rahoitusta myös taiteelle. On kuitenkin tärkeää muistaa taiteilijan näkökulma ja haluan painottaa, että taiteen itseisarvo ja autonomia, siis taiteen vapaus on ensisijaisen tärkeää. Taiteen tekemisen lähtökohta ei voi olla esimerkiksi viennin edistäminen. Sen sijaan vientituotteita syntyy, jos on syntyäkseen.
Mitkä ovat tärkeimpiä vapaan kentän sirkus- ja tanssitaiteilijoiden työllisyystilannetta parantavia uudistuksia, joita haluaisit olla viemässä eteenpäin?
Ihan ehdottomasti perustulo freelancereille. Perustulo poistaa kalliin ja epäinhimillisen tukiviidakon. Sosiaaliturvan uudistuksessa pitää ottaa huomioon vapaan kentän taiteilijoiden tilanteet. Taiteilijan työnkuvaa ei tunnisteta tällä hetkellä riittävän hyvin.
Perustulo poistaa kalliin ja epäinhimillisen tukiviidakon.
Taiteilijat eivät vaadi enempää kuin muutkaan työtä tekevät. Meitä pitäisi kohdella samoin kuin muita työtä tekeviä ja hakevia ihmisiä. Emme ole mikään erityisryhmä; taiteilijoillakin pitää olla oikeus saada palkkaa, oikeus perustaa perhe, oikeus saada säällinen toimeentulo. On ongelmallista, että taiteilijan työtä kuvataan edelleen kutsumuksena tai harrastuksena.
Minkälaiset arvot ohjaavat kulttuuripoliittista ajatteluasi?
On tärkeää muistaa asioiden yhteydet ja ristikkäisyys, taide ja kulttuuri ei ole erillinen asia. Sen sijaan kulttuuri leikkaa läpi koko yhteiskunnan. Se ei ole mitään pölysokeria pullan päällä. En kyseenalaista puolustusvoimien tarpeellisuutta, mutta jos leikkaamme kulttuurista niin mitä meillä jää puolustettavaksi. Kulttuuri on sitä, mitä meidän pitää puolustaa.
Ihmisoikeudet, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus eivät ole minulle vain sanahelinää.
Mahdollisuuksien tasa-arvo luo kaikille yhtäläiset mahdollisuudet rakentaa oman elämän polkua. Hyvinvointivaltion tehtävänä on tasoittaa elämänpolkuja vauvasta vanhukseen. Tämä antaa tukea, turvaa ja hoivaa silloin kun niitä tarvitaan.
Me ihmiset olemme tällä pallolla toisiamme varten.
Hyvinvointivaltio on meidän kaikkien yhteinen projekti, sen rakentamiseen meillä kaikilla pitää olla tasa-arvoiset mahdollisuudet. Yhteistä hyvää ei rakenneta vain niiden harvojen ehdoilla joilla on taloudellista valtaa.
Sosiaalisesti kestävä Suomi ei syrjäytä ketään. Tämä on turvallisuutemme peruspilari.
Me ihmiset olemme tällä pallolla toisiamme varten. Meidän pitää kantaa yhteinen vastuumme myös ympäristöstä. Ilmastotoimissa pitää olla edelläkävijä, ei perässähiihtäjä.
Miten näet sirkus- ja tanssipedagogiikan roolin yhteiskunnassamme?
Pedagogiikka ja koulutus on äärimmäisen tärkeää. Suhtaudun taidepedagogiikkaan samalla tavalla kuin peruskouluun, se on yhtä tärkeää. Kaiken kehityksen perusta on koulutus. Taiteen perusopetukseen eivät pääse kaikki osallistumaan, siksi pitäisi tuoda eri taideaineita myös kouluun ja integroida taidetta osaksi muita oppiaineita. Lisäksi pitäisi saada peruskouluun ja toiselle asteelle määrärahoja, joiden myötä opiskelijat pääsisivät kulttuurin äärelle.
Millainen on tanssi- ja sirkustaiteen merkitys yhteiskunnassamme nyt ja tulevan vaalikauden aikana?
Kulttuuri ja taide näyttää sen mitä me olemme ihmisinä.
Päätöksenteossa pitää ymmärtää kulttuurin ja taiteiden arvo henkisen- ja taloudellisen hyvinvoinnin keskeisenä tekijänä.
Mitkä kohdat puolueesi vaaliohjelmassa ovat sinulle henkilökohtaisesti tärkeimpiä?
Kulttuuripolitiikan osalta pidän tärkeänä taiteen ja kulttuurin määrärahojen nostamista 1% valtion budjetissa. Taiteen vapaan kentän merkitys pitää tunnistaa kulttuuria uudistavana voimana.
Lisäksi pidän tärkeänä edistää seuraavia asioita:
- Perheiden tuen tarve nähdään jo neuvolassa ja varhaiskasvatuksessa
- Peruskouluissa oppimisen tuki kuntoon
- Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto kuntoon
- Ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön resursseja
- Perustulo poistaa kalliin ja epäinhimillisen tukiviidakon
Kestävän kehityksen avaimet
- Koulutuksen kunnianpalautuksen pitää jatkua
- Tiede ja tutkimus luovat kestävämpää tulevaisuutta
- Oikeudenmukainen vihreä siirtymä on väistämätön
- Työperäisen maahanmuuton esteet on purettava
- Verotuksen porsaanreiät on tilkittävä
Millaisia terveisiä haluaisit lähettää korona-ajan runtelemille tanssin ja sirkuksen tekijöille?
Yhteinen ääni kuuluu, käytetään sitä yhdessä!
Parlamentti on kuva Suomesta. Miksi meillä ei ole taiteilijaa edustamassa meitä? Taiteilijan ääni kuuluu kun taiteilija on paikalla, muuten se aina ohitetaan. Kun taiteilija on paikalla, taidetta ei voi ohittaa. Taiteilijoiden pitää olla aktiivisia yhteiskuntapoliittisia toimijoita, emme voi olla vaikuttamisen ulkopuolella ja antaa muiden hoitaa meidän asioita.
Kun taiteilija on paikalla, taidetta ei voi ohittaa.
Nimi: Maija Karhunen
Puolue: Vasemmistoliitto
Ehdokasnumero: 73
Vaalipiiri: Helsinki
Esittele itsesi haluamallasi tavalla
Olen Maija Karhunen, projektijohtaja ja tanssija Vuosaaresta. Olen rikkonut lasikattoja elämässäni jo tanssijan ammattiuralla. Lähdin opiskelemaan tanssia Amsterdamiin ja Berliiniin, koska Suomessa se ei ollut minulle mahdollista. Sen jälkeen tein töitä tanssijana Suomessa ja maailmalla. Tällä hetkellä teen töitä Kulttuuria kaikille -palvelussa projektijohtajana yhdenvertaisemman taide-ja kulttuurialan eteen hankkeessa, jossa parannetaan erityisesti vammaisten taiteilijoiden ammatillisia mahdollisuuksia. Olin ehdokkaana kuntavaaleissa 2021 ja olen siitä asti toiminut luottamustehtävässä Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan yksilöasiain jaostossa.
Miten taide ja kulttuuri limittyvät näkemyksesi mukaan muihin politiikan sektoreihin?
Taiteen ja kulttuurin näkökulma on tai ainakin pitäisi olla läsnä politiikassa läpileikkaavasti. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla tehdään taiteen itseisarvon, taiteilijoiden työn ja esimerkiksi taiteen perusopetuksen kannalta tärkeät ratkaisut. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi ottaa vahvempi vastuu kulttuurihyvinvoinnin edistämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriön vastuualueelle mielestäni kuuluisivat nykyistä vahvemmin taide- ja kulttuurialan työllisyys- ja vientipolitiikka. Jopa puolustusministeriön hallinnonalalla tehdään kulttuuripolitiikkaa, kun ylläpidetään sotilassoittokuntia.
Taide ja kulttuuri on siis lähtökohtaisesti mukana kaikissa niissä rakenteissa, joille hyvinvointivaltio perustuu.
Taide ja kulttuuri on siis lähtökohtaisesti mukana kaikissa niissä rakenteissa, joille hyvinvointivaltio perustuu. Kulttuurin pitäisi olla osa kaikkia keskeisimpiä elämänlaatua parantavia politiikkaohjelmia, kuten ikäohjelmaa, yksinäisyysstrategiaa ja demokratiaohjelmaa, ja sen tulisi olla mukana myös kotouttamispalveluissa. Usein taidetta ja kulttuuria kuitenkin arvostetaan vain juhlapuheissa. Arvostuksen puute näkyy siinä, että monista valtion strategiapapereista tai vaikkapa vaalikoneista saa suurennuslasilla etsiä sanaa kulttuuri. Tämä epäsuhta näkyy myös rahoituksen tasossa.
Arvostuksen puute näkyy siinä, että monista valtion strategiapapereista tai vaikkapa vaalikoneista saa suurennuslasilla etsiä sanaa kulttuuri.
Mitkä ovat tärkeimpiä vapaan kentän sirkus- ja tanssitaiteilijoiden työllisyystilannetta parantavia uudistuksia, joita haluaisit olla viemässä eteenpäin?
Tanssi ja sirkus ovat työvoimaintensiivisiä aloja. Tietyllä tapaa taiteilija tekee työtänsä koko olemuksellaan aina, mutta eri asia on, saako työstä palkkaa ja onko tekemiseen fasiliteetteja. Olennaista työllisyyden kannalta on nostaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla taiteen rahoitusta vähintään yhteen prosenttiin, mutta voisimme mielestäni olla kunnianhimoisempiakinja tavoitella vielä voimakkaampaa nostoa taiteen rahoituksen tasoon. Julkisia rakennushankkeita koskeva taiteen prosenttiperiaate pitää laajentaa myös esittäviin taiteisiin. Tarvitsemme mallin, jolla voimme luoda taiteilijoille työsuhteista työtä. Sen rahoituksen pitää tulla työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyden budjettivaroista, ei taiteen budjetista. Taiteilijan ammattiosaamista voitaisiin myös hyödyntää paremmin eri yhteisöissä ja palveluissa. Tosin taiteilijalla on oikeus tehdä taiteilijan työtä myös tällaisten ympäristöjen ulkopuolella, jos taiteilija ei niitä koe omikseen.
Minkälaiset arvot ohjaavat kulttuuripoliittista ajatteluasi?
Taiteen itseisarvon puolustaminen on minulle kulttuuripolitiikassa kaikkein tärkein arvo. Ilman taidetta ja kulttuuria Suomi ei ole sivistysvaltio. Vasta sen jälkeen taide voidaan asettaa välineeksi esimerkiksi kulttuurihyvinvoinnin tai viennin edistämisen kaltaisille tavoitteille.
Ilman taidetta ja kulttuuria Suomi ei ole sivistysvaltio.
Tärkeä arvo on myös puolustaa yhdenvertaista mahdollisuutta kokea taidetta. Kulttuuria kuluttaa yhä valikoidumpi joukko suomalaisia. Esimerkiksi tulotaso määrittää vahvasti sitä, onko mahdollista olla yleisössä mukana.
Miten näet sirkus- ja tanssipedagogiikan roolin yhteiskunnassamme?
Sirkus- ja tanssipedagogit ovat korkeasti koulutettuja osaajia. Kehollinen työskentely lisää itsetuntemusta ja toisaalta kykyä toimia toisten kanssa, olla lähellä, koskettaa. Ajattelen, että sirkus- ja tanssipedagogiikalla on merkitys empatian, kuuntelemisen ja keskittymisen vahvistamisessa, ja siksi sirkus- ja tanssipedagogien työ on niin tärkeää ja akuutisti tarpeellista koko yhteiskunnalle. Tanssista ja teatterista (toki sisältäen myös sirkuksen!) pitää tehdä oppiaine valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa.
Millainen on tanssi- ja sirkustaiteen merkitys yhteiskunnassamme nyt ja tulevan vaalikauden aikana?
Kaikella taiteella on itseisarvo, mutta taiteen merkitystä ei tunnistettu eikä tunnustettu korona-aikana. Tulevalla vaalikaudella olennaisin kysymys liittyy rahoitukseen. Nyt kun kulttuurin rahoitus siirtyy veikkausvoittovaroista valtion budjettiin, on aiemmin vahvasti veikkausvoittovaroista rahoitetun tanssitaiteenkin kannalta tärkeää varmistaa, että säilyy yhteisymmärrys rahoituksen tasosta, tai oikeammin sen nostosta.
Tulevalla vaalikaudella olennaisin kysymys liittyy rahoitukseen.
Viime vuonna kertaalleen ehdittiin olemaan tyytyväisiä siihen, että kulttuurin leikkausuhka torjuttiin. Yhden vuoden leikkausten peruminen ei kuitenkaan takaa sitä, että aiemmin veikkausvoittovaroista rahoitettu taide on nyt tuotu pysyvästi valtion budjetin rakenteisiin. Nyt tehdään päätöksiä, jotka sitovat jopa useampaa hallituskautta. Ikävä kyllä voi hyvin olla, että riippuu eduskunnan voimasuhteista, miten taiteen rahoituksen käy.
Mitkä kohdat puolueesi vaaliohjelmassa ovat sinulle henkilökohtaisesti tärkeimpiä?
Itselleni näissä vaaleissa tärkeintä on puolustaa Vasemmiston vaihtoehtoa talouspolitiikan linjaksi. Vahvistamalla valtion tuloja, työllisyyttä ja tekemällä vain maltillisia leikkauksia tarkoin valikoituihin kohteisiin voidaan hyvinvointivaltio vielä pelastaa. Sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta ja sosiaaliturvasta ei leikata. Lisäksi itselleni tärkeitä ovat yksinasuvien asiat ja lasten oikeuksien toteutuminen. Kulttuuripolitiikan osuus puolueeni vaaliohjelmassa voisi olla laajempi ja kirjoitettu paremminkin. Onneksi voin hyödyntää omaa osaamistani.
Millaisia terveisiä haluaisit lähettää korona-ajan runtelemille tanssin ja sirkuksen tekijöille?
Viimeistään korona-aika osoitti sen, että tarvitaan vahvempia rakenteita taiteilijoiden tukemiseksi.Koronan jälkiä korjaillaan vielä pitkään. Itselleni tärkeä kysymys näissä vaaleissa on taiteilijoiden työttömyysturvan kehittäminen. Tärkeä lainsäädäntömuutos on myös tartuntatautilain kokonaisuudistus, jossa kulttuuri- ja tapahtuma-alan asema tunnistetaan nykyistä paremmin, ja eri alojen kohtelusta ja perusoikeusrajoituksista on säädetty tasapainoisesti.
Eduskuntavaalit sunnuntaina 2.4.2023
Ennakkoäänestys kotimaassa 22 – 28.3.2023 ja ulkomailla 22 – 25.3.2023
Jutun kirjoittamisessa on käytetty seuraavia lähteitä:
Backman, Jouni. 2021. Uudet vaikuttamismuodot haastavat edustuksellista demokratiaa. Kansalaisfoorumi. https://kansalaisyhteiskunta.fi/tietopankki/uudet-vaikuttamismuodot-haastavat-edustuksellista-demokratiaa/ Haettu 11.03.2023
Tilastokeskus. Eduskuntavaalit 2019. https://www.stat.fi/til/evaa/2019/evaa_2019_2019-04-24_tie_001_fi.html Haettu 19.03.2023
Kansanvalta 2007 -toimikunta. 2005. Edustuksellinen demokratia: Kansanvalta 2007 toimikunnan mietintä. Oikeusministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75851/omkm_2005_1_edustuksellinen.pdf?sequence=1 Haettu 11.3.2023.
Nurminen, Jussi. 2022. Ruotsin vaalien kaikki äänet on nyt laskettu. YLE. https://yle.fi/a/3-12618716/64-3-108025 Haettu 19.3.2023
Oikeusministeriö. Eduskuntavaalit. www.vaalit.fi Haettu 11.3.2023.
Vuori, Suna. 2023. Suomessa ei osata keskustella kulttuurista – Yksi kertoo mitä mieltä pitää olla – Toinen tuohtuu ja canceloi – Rakentavaa dialogia ei synny. IMAGE. https://www.apu.fi/artikkelit/suomessa-ei-osata-keskustella-kulttuurista-ja-taiteesta-essee Haettu 19.3.2023.