Lähetin kysymyksiä Työ- ja elinkeino- (TEM) sekä Sosiaali-ja terveysministeriöön (STM) koskien freelancer-taiteilijoiden tulonmuodostusta ja asemaa työmarkkinoilla. Tarkoitukseni on kartoittaa miten yhteiskunnan tukipilarit huomioivat epätavallisen työnkuvan ja toimeentulon. Taustamateriaalia kertyi runsaasti. Yritän tällä kirjoituksella avata käytäntöjä ja nykyistä poikkeustilannetta kahden sivun mitalla. Kysymykset laadittiin ennen pandemiakriisiä.
Kriisi on muuttanut koko yhteiskunnan toimintaa olennaisesti ja paljastanut yhteiskuntarakenteiden heikkouksia. Kokoontumisrajoitukset ovat sulkeneet julkiset taidelaitokset ja koulut näin rajoittaen tai estäen taiteilijoiden ja taideopettajien työskentelymahdollisuuksia. Moni taiteilija on yllättäen joutunut ”kortistoon”, osa ensimmäistä kertaa elämässään.
Koska pandemia ja sen rajoitustoimet koskevat koko yhteiskuntaa on julkinen valta ryhtynyt toimiin sekä yrittäjien että palkansaajien toimeentulon turvaamiseksi. Hallitus on nopealla aikataululla tehnyt lomauttamisesta entistä joustavampaa. Vastaavasti lomautetulla on takautuva oikeus työttömyysetuuteen mm. yritystoiminnan ja opintojen estämättä. Poikkeusaikana työssäoloehto on puolitettu 13 viikkoon tietyin reunaehdoin. Työttömyysturvalakiin nyt tehdyt muutokset ovat väliaikaisia.
Nykyisessä järjestelmässä ongelmatilanteita aiheuttaa se, että taiteellisen työn erityispiirteitä ei tunnisteta. Laissa on määritelty, että oikeus työttömyysturvaan täyttyy, mikäli hakija aktiivisesti etsii kokoaikatyötä.
Yritysten pysähdyttyä ja lomautusten määrän kasvettua TE-palveluiden tarve on valtava. TEM:stä kerrotaan, että toimistoissa on priorisoitu asiakaspalvelun kannalta kriittiset tehtävät (työttömyysturva, yt-ilmoitukset ja neuvonta), ja näihin on siirretty henkilöstöä muista tehtävistä erityisesti työnhaun aloitukseen liittyviin tehtäviin. Hirvittää ajatella, mitä nyt tapahtuisi, jos edellisen hallituksen kukkanen, aktiivimalli olisi vielä lisäämässä TE-palveluiden työtaakkaa ja viivästyttämässä työttömäksi jääneiden toimeentuloa.
Esittävän taiteen kentällä pysyvät työsuhteet ovat tunnetusti harvinaisia ja Temen jäsenistä noin puolet ovat itsensätyöllistäjiä. Tämä kasvava, normaalioloissakin haavoittuvassa asemassa oleva joukko kärsii ensimmäisenä koronakriisin vaikutuksista työelämään. Kaikista palkansaajista kuukausipalkkaisia on edelleen yli 2 miljoonaa, mutta tämä luku ei juuri kasva. Sen sijaan taiteilijoille tutun epätyypillisen työn osuus kasvaa useilla aloilla. Samoin aiemmin vain pientä ryhmää koskettaneet ongelmat sosiaali- ja työttömyysturvassa ovat muuttuneet merkittäväksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Ministeriöissä ongelma on tunnistettu ja uudistuksia on tekeillä.
Hallitus on asettanut työryhmän pohtimaan sosiaaliturvauudistusta. Uudistusta toteuttava komitea uudistaa sosiaaliturvaa vaiheittain jo tämän vaalikauden aikana, mutta varsinaisena tavoitteena on suomalaisten sosiaaliturva ensi vuosikymmenellä. Uudistus koskee perusturvaa, ansioturvaa, toimeentulotukea ja niiden välistä yhteyttä ja rahoitusta sekä palveluiden nykyistä parempaa yhteensovittamista etuuksiin. Uudistuksessa luvataan ottaa paremmin huomioon elämäntilanteiden moninaisuus, muutokset sekä siirtymät etuudelta toiselle. Näitä uudistuksia pohtimaan STM on asettanut erityisen komitean. Jää nähtäväksi, miten uudistukset otetaan vastaan eduskunnassa ja miten ne edistävät freelancerin työttömyysvakuutusta alalle tyypillisessä monimuotoisessa ansaintamallissa, jossa toimeentulo saadaan apurahoista, palkkioista, laskuttamalla ja palkansaajana.
Paitsi sosiaaliturvaa on hallitus asettanut työryhmän pohtimaan palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamista sosiaaliturvassa ja eritoten työttömyysetuuksien osalta. Työryhmä pohtii, miten soviteltua työttömyysturvaa uudistetaan siten, että työaikavalvonnan ulkopuolella olevat eivät jää sovittelun ulkopuolelle ja niin, että erilainen kuukausittainen työrytmi ei asettaisi työntekijöitä eriarvoiseen asemaan. Luovien alojen kannalta tärkeä uudistuksen kohta koskee työssäoloehtoa. Teme on pitkään ajanut työssäoloehdon muuttamista myös tuloperusteiseksi. Luovilla aloilla työtuntien osoittaminen työttömyyskassalle on vaikeaa. Hallitusohjelman mukaan myös työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon kehittämistä jatketaan niin, että työssäoloehdon täyttyminen voisi olla myös tuloperusteista.
Sosiaaliturvaa ei ole tarkoitettu paikkaamaan taiteen alirahoitusta ja mikäli töitä tehdään työttömyyskorvauksella, rikotaan lakia.
Nykyisessä järjestelmässä ongelmatilanteita aiheuttaa se, että taiteellisen työn erityispiirteitä ei tunnisteta. Laissa on määritelty, että oikeus työttömyysturvaan täyttyy, mikäli hakija aktiivisesti etsii kokoaikatyötä. Työtön työnhakija, jonka kanssa on laadittu työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma, on työttömyysetuutta saadakseen velvollinen toteuttamaan suunnitelman sekä hakeutumaan ja osallistumaan suunnitelmassa sovittuihin palveluihin, jotka tukevat hänen työnhakuaan ja edistävät hänen työllistymistään. Suunnitelman laatimisen yhteydessä TE-toimisto ja työnhakija arvioivat yksilöllisesti niitä toimenpiteitä, joilla edistetään taiteilijan työmarkkinavalmiuksia ja työllistymistä.
Nykyisen lainsäädännön mukaan työttömyyspäivärahalla ei saa tehdä työtä, vaikka siitä ei mitään ansioita tulisi. Sosiaaliturvaa ei ole tarkoitettu paikkaamaan taiteen alirahoitusta ja mikäli töitä tehdään työttömyyskorvauksella, rikotaan lakia. Taiteen aloilla tuntuu edelleen olevan yleistä, että 3kk työ tehdään 1kk palkalla. Tämä korvaukseton työ kohdistuu erityisesti projektien ja teosten valmisteluun. Olisi selkeämpää, jos ansioton työ ei olisi este työttömyyspäivärahan saamiselle. Olisi hyvä, jos työnhakija voisi sopia TE-toimiston kanssa, että ammattilaisille suunnatut kurssit tai työpajat ovat työnsaantia edistävää toimintaa. Näin ei syntyisi tilannetta jossa rikotaan lakia, eikä viranomaisten toimesta heikennettäisi ammatissa toimimisen edellytyksiä.
Työmarkkinoiden murros on tuonut mukanaan ns. kevytyrittäjyyden. Lainsäädännössä kevytyrittäjyys-termiä ei tunneta. Kevytyrittäjä on työoikeudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna yrittäjä, joka toimii ilman y-tunnusta, mutta verotuksellisesti hän on työntekijä. Laskutuspalvelu ja kevytyrittäjä sopivat toimeksiantosuhteesta ja laskutuspalvelu maksaa y-tunnuksettomalle kevytyrittäjälle palkkaa tai työkorvausta. YEL:n alaraja on lähes 8000€. Kevytyrittäjänä työskentelevä saattaa helposti olla tilanteessa, jossa hän maksaa kyllä verot, mutta ei sosiaaliturvamaksuja. Tällöin hänelle ei kerry eläkettä eikä työssäoloehtoa.
Sain ministeriöiltä osin huolellisia ja hyviä, osin idealistisia ja myyviä vastauksia. On erityisen tärkeää, että uudistuksissa otetaan huomioon freelancerin moninainen ansaintamalli. Työttömyysvakuutuksen ja eläkkeen kannalta on merkityksellistä, maksetaanko työstä palkka, laskuttaako työntekijä vai työskenteleekö apurahalla. On ensiarvoisen tärkeää, että nämä kaikki tulomuodot huomioidaan tulevassa sosiaaliturvauudistuksessa.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä kysymyksiini vastasivat hallitussihteeri Eeva Vartio, neuvotteleva virkamies Outi Viljamaa ja tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.
Sosiaali- ja terveysministeriön vastaajia olivat erityisasiantuntija Ritva Liukonen, neuvotteleva virkamies Susanna Rahkonen ja hallitussihteeri Pekka Paaermaa.
Kiitos kysymysten muotoilusta päätoimittaja Anna Koskelalle, asiatarkennuksista Temen työehtoasiantuntija Sami Hiltuselle sekä oikoluvusta kuvataiteilija Liina Kuittiselle.
Artikkeli on julkaistu Liitos-lehdessä 2/2020 toukokuussa 2020.
ANTTI SEPPÄNEN
Kirjoittaja istuu mm. Temen ja Stst:n hallituksissa ja on yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut tanssitaiteen kandidaatti.