Palkkasuositus tapahtumatuotantoon 2015

Suositus tapahtumatoimintaa koskevaksi työsuhde- ja palkkaehdoiksi

I YLEINEN OSA

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämän suosituksen piiriin kuuluvat työsuhteisina työskentelevät työntekijät tapahtumatoiminnassa – esim. festivaalien, yritystapahtumien, konserttien ja muiden tilapäisten tapahtumien työntekijöinä ohjelmatoimistojen, festivaaliorganisaatioiden, yhdistysten, säätiöiden, toimikuntien, osuuskuntien ja yksityisten henkilöiden palveluksessa, riippumatta siitä, onko tapahtumien järjestäminen sen päätoimiala.

Tämä suositus ei koske alihankintaa. Alihankinnalla tarkoitetaan tilannetta, jossa yritys ostaa sen palveluihin tai tuotantoon liittyviä palveluja toiselta yritykseltä.

2 § Työsopimus

Työhönotto tapahtuu kirjallisella työsopimuksella. Työntekijään noudatetaan samoja työterveyshuollon määräyksiä kuin työpaikan muihinkin henkilöryhmiin.

Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien katsotaan alkavan siitä päivästä, jolloin työntekijä tosiasiallisesti on työnantajan käytettävissä.

Työsuhde on voimassa joko toistaiseksi tai määräajan. Toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin noudatetaan työsopimuslain irtisanomismääräyksiä.

Määräaikaisissa työsopimuksissa työnantajan tulee työsopimuslain mukaan työsopimusta solmittaessa ilmoittaa määräaikaisuuden syy. Määräaikaisissa työsopimuksissa työnantajan tulee työsopimusta solmittaessa pyrkiä mahdollisimman tarkasti ilmoittamaan työntekijälle työpäivien lukumäärä ja päivämäärät. Määräaikaisissa työsopimuksissa voidaan erikseen sopia irtisanomisajasta lain määräämissä puitteissa.

II PALKKAUS

3 § Vähimmäispalkat tapahtumatoiminnassa

Vähimmäispäivä- ja tuntipalkat 1.7.2015 lukien tapahtumatoiminnassa

Päiväpalkka 8-tunnin työpäivästä (sulkeissa tuntipalkka)

Palkkaryhmä I    86,53 (10,82)

Palkkaryhmä II   110,50 (13,81)

Palkkaryhmä III  145,95 (18,24)

Palkkaryhmä IV   195,99 (24,50)

Mikäli työpäivän pituus on alle 8 tuntia, maksetaan em. palkka tehtyjen tuntien lukumäärän mukaan ja em. tuntipalkan mukaan. Palkka maksetaan kuitenkin vähintään 3 tunnilta.

Palkkaryhmät tapahtumatoiminnassa

I ryhmä assistentit/avustavat henkilöt: Täysin ohjauksen varassa olevat avustavat työntekijät. Ei ammattitutkintoa eikä merkittävää alan työkokemusta. Ammattilaisten avustajat, ei vastuuta työstä.

II ryhmä ammattilaiset: Itsenäiseen työhön kykenevät ammatti-ihmiset, joilla vastuu omasta työstään. Alan peruskoulutus tai muuten hankittu ammattiosaaminen. Esim. autonkuljettaja, valomies (myös seuraajaheitin), äänimies (myös monitorimiksaaja), AV-teknikko, näyttämö/lavastemies, lavarakennusmies, messurakennusmies, järjestäjä, sähkömies

III ryhmä vastuulliset ammattilaiset: Vastuullinen erikoisosaamista vaativa työ, johon yleensä liittyy työnjohtoa. Esim. valomestari, operaattori, äänimestari, monitorimiksaaja, näyttämömestari (myös lavarakennus), järjestelmäsuunnittelijat (esim. AV, sähkö jne), riggaaja

IV ryhmä suunnittelijat ja työnjohtajat: Oman osa-alueensa vastuullinen pääsuunnittelija, esim. valosuunnittelija, äänisuunnittelija (myös päämiksaaja), lava- ja lavastesuunnittelija, pääriggaaja, tekninen päällikkö

4 § Palkanmaksu

Jos palkan perusteena on tunti-/päiväpalkka, palkka on maksettava kaksi kertaa kuukaudessa ellei toisin sovita, kuitenkin viimeistään työsuhteen viimeisenä päivänä.

Jos palkka erääntyy pyhä-, itsenäisyys- tai vapun-päivänä, joulu- tai juhannusaattona taikka arkilauantaina, pidetään lähinnä edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä.

Palkanmaksun yhteydessä on työntekijälle annettava palkkalaskelma.

III TYÖAIKA

5§ Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Työajaksi lasketaan kaikki työntekijän työnantajalle tekemä työ, myös matkat silloin, kun se on katsottava työpisteestä toiseen siirtymiseksi ja erikseen sovituiksi työnluonteisiksi matkoiksi työnantajan sijaintipaikkakunnan ulkopuolelle. Työajaksi ei lasketa normaaleja työntekijän matkoja työpaikalle ja sieltä pois.

Mikäli tapahtuman toiminnallisista syistä on perusteltua, voidaan säännöllinen työaika määritellä keskimääräisesti.

Yli kahdeksan tunnin työpäiviin täytyy olla sekä työnantajan että työntekijän suostumus.

Milloin vuorokautinen työaika on kuusi tuntia pitempi, työntekijälle annetaan työn aikana vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta ja jota aikaa ei lueta työaikaan. Lepoaika voidaan antaa puolen tunnin pituisena niissä tapauksissa, joissa tästä käyttäjäyrityksen ja työntekijän kesken erikseen sovitaan. Jos työ vaatii jatkuvaa työpaikalla oloa ja jos lepoaikaa ei tämän vuoksi voida antaa, järjestetään työntekijälle tilaisuus aterioida työaikana työpaikalla.

Työntekijälle tulee taata vähintään joka kolmas tunti kymmenen minuutin pituinen virkistystauko. Työnantajan on ennalta laadittava työtuntisuunnitelma, josta työntekijän työ- ja vapaa-aika käyvät ilmi.

6 § Yötyö

Yötyöksi katsotaan työ, jota teetetään kello 23.00 – 06.00 välisenä aikana. Yötyötä voidaan tehdä vain silloin kun työn luonne tai tapahtuman aukioloaika sitä vaatii. Aikataulua ei saa suunnitella

niin, että se muista syistä edellyttää yötyötä, mutta odottamattomien viivytysten takia tästä voidaan molempien osapuolien hyväksynnällä joustaa.

Esimerkkejä odottamattomista viivytyksistä: kalusto ei saavu ajallaan työpaikalle kuljetusajoneuvon vaurioitumisen takia, sähkösyöttö vioittuu salamaniskussa.

Yötyölisänä maksetaan 30 %:n korotus tuntipalkkaan.

7 § Ylityö

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Työnantajan tulee ilmoittaa ylityön teettämisestä työntekijälle viimeistään edellisenä päivänä ja tällöin säännöllisenä työaikana, paitsi milloin kiireellisessä, keskeneräisessä työssä on tapahtunut teknillinen tai muu vastaava virhe, jolloin tieto ylityöstä voidaan antaa samana päivänä viimeistään neljä tuntia ennen varsinaisen työajan päättymistä.

8 § Kokonaispalkkaus

Yötyö-, ylityö- ja voidaan sisällyttää erillisenä kiinteänä lisänä peruspalkkaan, jos siitä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken ja jos erillinen korvaus perustuu luotettavaan arvioon lisien määrästä.

9 § Pyhäpäivien työ

Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena 100 %:lla korotettu perustuntipalkka ja vähintään kolmen työtunnin mukaan.

De facto -juhlapäivät: jouluaatto, joulupäivä, vappuaatto ja -päivä, itsenäisyyspäivä, juhannusaatto ja -päivä maksetaan aina kolminkertainen palkka ja vähintään kolmen työtunnin mukaan.

10 § Vuosiloma

Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaisesti. Vuosiloman ajalta maksetaan lomaraha, joka on 50% vuosiloma-ajan palkasta.

Määräaikaisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle maksetaan vuosilomakorvauksena 13,5 % palkasta. Vuosilomakorvaus sisältää lomarahan.

11 § Sairausajan palkka

Jos työsuhde on jatkunut alle kuukauden, on työntekijällä oikeus saada 50 % palkastaan sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, on oikeus saada täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

28 päivän palkalliseen sairauslomaan on oikeutettu työntekijä, jonka voimassaoleva työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden ja joka sen lisäksi on ollut saman työnantajan palveluksessa viimeisen vuoden aikana toistuvasti.

Työnantajalla on oikeus saada sairausloman ajalta maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta päivärahasta.

Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärintodistuksella alkaen ensimmäisestä sairauspäivästä.

12 § Matkakustannusten korvaus

Sikäli, kun matkakulujen ei voida katsoa kuuluvan normaaleiksi katsottaviin elinkustannuksiin, maksaa työnantaja matkakulut.

Tämän kohdan 1 momentin mukaisiin matkoihin katsotaan kuuluvaksi myös matkat, jotka tapahtuvat työnantajasta johtuen aikana, jolloin työntekijän normaalisti käyttämät joukkokuljetusvälineet eivät liikennöi säännöllisesti, mutta ei sen sijaan matkoja, joiden todetaan johtuvan työntekijästä.

Työnantaja maksaa työntekijän tämän sopimuksen mukaisen 5 §:n 1-kohdan mukaisen matkan joukkokuljetusvälineen toisessa luokassa, ellei matkaa suoriteta työnantajan omilla kuljetusvälineillä.

Matkakustannusten korvaukset määräytyvät verohallituksen ohjeen mukaisesti.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..