Ammattijärjestö STOD eli Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit ry (STOD) täyttää 50 vuotta vuonna 2018. Juhlavuonnaan STOD avaa ja tuulettaa käsitteitä ja käsityksiä ohjaajan ja dramaturgin työstä ja taiteesta.
Taide on ammattiyhdistysasia.
STOD on 350 teatteriohjaajan ja dramaturgin kollegiaalinen yhteisö ja edunvalvoja, jonka periaatteisiin kuuluu vahva vaikuttaminen teatteri- ja kulttuuripolitiikkaan. Kun yhdistys viimeksi täytti pyöreitä, silloinen puheenjohtaja Atro Kahiluoto aloitti juhlapuheensa otsikolla “Taide on ammattiyhdistysasia.” Nyt 10 vuotta myöhemmin tämä on nykyisen puheenjohtajan Anna-Maria Klintrupin mukaan enemmän totta kuin koskaan aiemmin. Työelämän muutokset ovat tuoneet uudenlaisia haasteita liittyen työn saantiin, sen jatkuvuuteen ja sosiaaliturvaan. STOD pyrkii toiminnallaan vahvistamaan epävarmoissa ja pätkittäisissä työsuhteissa tai apurahoin työskentelevien taiteen ammattilaisten asemaa. Samaan aikaan tulossa oleva VOS-uudistus eli laki kulttuurin rahoituksen uudistamiseksi tulee uudistamaan sekä valtionosuutta nauttivien teattereiden että vapaan kentän rahoitusta. STOD ei aja vain ohjaajien ja dramaturgien asiaa, sillä työelämän pirstaloituminen koskee teatterialan taiteilijoita laajemminkin.
STOD haluaa nostaa teatteritaiteen profiilia; teatteri ei ole pelkkää viihdettä tai väline mielenterveyskulujen vähentämiseksi. Teatterilla, kuten muullakin taiteella, on itseisarvo. Taide on mielen keuhkot. Taide avartaa ajattelua ja rakentaa siltoja yllättäviinkin paikkoihin.
STOD pyrkii toiminnallaan vahvistamaan epävarmoissa ja pätkittäisissä työsuhteissa tai apurahoin työskentelevien taiteen ammattilaisten asemaa.
Taiteellisen teatterin tinkimätön puolestapuhuja Ralf Långbacka kevään seminaarin pääpuhujana
Ensimmäinen seminaari järjestetään Kansallisteatterin Lavaklubilla ma 19.3. yhdessä Teatterikorkeakoulun Alumnit ry:n kanssa. Seminaarissa Taiteellinen teatteri nyt? kysytään, onko taiteellisesti kunnianhimoiselle teatterille tilaa vuonna 2018 Suomessa ammattiteattereissa. Seminaarin pääpuhuja ohjaaja Ralf Långbacka ottaa pitkästä aikaa kantaa teatterin nykytilaan ja teatterin esilletuomiin signaaleihin ja väitteisiin. Resonoiko tämän hetken teatteri ympäröivän maailman kanssa? Långbacka on huolestunut projektien aikakaudesta. “Mikään taiteellinen teatteri ei synny jos ohjaajien luovalle voimalle ei anneta tilaa ja aikaa. Taiteellisen teatterin synty edellyttää ensemblea, ammattilaisia jotka suhtautuvat työskentelyyn samalla kunnianhimolla”. Hän näkee projekteihin satsaamisen suureksi vastukseksi taiteelliselle teatterille.
Maarit Ruikan moderoimassa keskustelussa eri sukupolvien kiinnostavat tekijät avaavat näkemyksiään.
Ruokkivatko VOS-teattereiden rakenteet sukupuolten välistä epätasa-arvoa?
STOD on vuodesta 2014 lähtien selvittänyt ketkä työskentelevät ohjaajina teatteri- ja orkesterilain piirin kuuluvissa VOS-teattereissa. Naisjärjestöjen Keskusliiton 100 tasa-arvotekoa -hanke nosti STODin tilaaman selvityksen tasa-arvoteoksi osana Suomen 100-vuotisjuhlintaa. Alma Lehmuskallion tekemissä tilastoissa nousi räikeästi esille teatterien sukupuolittuneisuus: VOS-teattereissa ohjauksista vuonna 2017 oli miesten ohjaamia 61%. Vastaava luku vuonna 2016 oli 59%. Kuitenkin STODin jäsenistöstä naisia ja miehiä on suurin piirtein saman verran. Viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana teatteriohjaajan maisterikoulutuksesta valmistui selkeästi enemmän naisia kuin miehiä: 26 naista ja 15 miestä (2005–2017).
Tulevissa seminaareissa ruoditaan ohjaajan ja dramaturgin ammatti-identiteettiä. Mikä merkitys on koulutuksella? Mikä polku pätevöittää teatteriohjaajaksi? STOD on huolestunut siitä, että VOS-teattereissa ohjaa yhä vähemmän ammattiohjaajia: vuonna 2017 73% oli ammattiohjaajia (194 ohjaajaa), ei-ammattiohjaajia 25% (51 hlöä). Työryhmäohjauksia oli kahdeksan kappaletta. Vuonna 2016 osuus oli vielä pienempi; ammattiohjaajia oli 65 % (171) ja ei-ammattiohjaajia 34 % (89) henkilöä. Komedia tai farssi, musikaali tai draama – kaikki ne vaativat ammattinsa osaavan, pätevän ohjaajan.
Työn murroksessa kiinnityksiäkin tarvitaan
Freelanceriys ja pätkätyöt ovat alallamme uusi normaali. STOD ajaa myös vapaalla kentällä toimivien ohjaajien ja dramturgien etuja ottamalla kantaa vapaan kentän rahoitukseen ja tekijöiden sosiaaliturvaan. VOS-järjestelmän ulkopuolella toimivat teatterit sekä vapaa kenttä muodostavat merkittävän osan suomalaista teatterimaailmaa. Rahoituksen tulisi olla samalla tasolla VOS-teattereiden kanssa, jotta tekijöiden palkat ja korvaukset saataisiin elinkustannuksia vastaavalle tasolle.
STODin noin 200 työikäisestä jäsenestä vain 27 työskentelee kiinnitettynä VOS-teatterissa. Näemme kiinnitysten määrän vähenemisen uhkana teatterin ohjelmistosuunnittelun monipuoliselle ja sisällöltään punnitulle kehittämiselle. Tällainen työ edellyttäisi eri osa-alueiden edustajien läsnäolon teatteritalojen kiinteässä toiminnassa ja suunnittelutyössä. Esitys ja projekti kerrallaan ohjaavien vierailevien ohjaajien on vaikea olla mukana kehittämässä vaativaa, taiteellisesti korkeatasoista teatteria. Teatteriesityksen luominen ei ole ylöspanoa vaan sisältöjen ja näkökulmien esille tuomista. STODin tavoite on, että suomalainen, julkisesti rahoitettu teatteri tehdään ammattilaisten voimin.