Kuva: istock.com/violetastock

Vuosiloman perusasiat

Tässä käydään läpi vuosiloman perusasiat, jotta voit tarkastaa lomaoikeutesi.

Vuosilomaan liittyy monia eri käsitteitä, jotka on syytä erottaa toisistaan:

– vuosilomapalkka

– lomakorvaus

– lomaraha tai lomaltapaluuraha

– vapaa, kun vuosilomaa ei ole kertynyt

Nämä ovat vuosilomaan liittyviä etuuksia, jotka määräytyvät vuosilomalain tai työehtosopimuksen perusteella. Tarkemmat säännökset vuosilomapalkan maksamisesta ja ajankohdasta sekä muista vuosilomaan liittyvistä asioista löytyvät vuosilomalaista ja työehtosopimuksista.

Vuosilomalain mukainen lomakausi on 2.5.–30.9.

Vuosilomalain mukaan lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3.

Tällä ajanjaksolla tehty työ määrittää vuosilomapäivien määrän tulevalle lomakaudelle. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (31.3.) jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden. Jos työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vuoden tai yli, on työntekijällä oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Teatterialan työehtosopimuksen mukaan, jos työntekijä on ollut palvelussuhteessa omassa teatterissa 31.3. mennessä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ja hänellä on siihen mennessä kertynyt henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä 15 vuotta, on vuosilomaoikeus kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.

Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää (esim. äitiyslomaa). Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.

Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaatakaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaan ajalta maksetaan loma-ajan palkan sijasta prosenttiperusteista vuosilomakorvausta.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta vuosilomaa kertyy lain mukaan enintään kuuden kuukauden ajalta. Tämä ei kuitenkaan vaikuta työntekijöihin, joiden työhön sovelletaan teatterialan työehtosopimusta. Teatterialan työehtosopimuksessa on sovittu erikseen siitä, että perhevapaat ovat työssäolon veroista aikaa kokonaisuudessaan.

Vuosiloman ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomapalkkaa, jonka laskenta selviää vuosilomalaista tai työehtosopimuksesta. Lomapalkan laskentatapa määräytyy sen perusteella, mitä palkkaustapaa työntekijään sovellettiin lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Pääperiaate on, että työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla. Vuosilomapalkka perustuu joko vuosilomalain mukaiseen laskentakaavaan, joita ovat viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva, keskipäiväpalkkaan perustuva, prosenttiperusteinen tai palvelurahoihin perustuva vuosilomapalkka. Teatterialan työehtosopimuksen mukaan vuosilomapalkka lasketaan kalenteripäiväkohtaisesti jakamalla varsinainen palkka vuosilomakuukauden kalenteripäivillä. Vuosilomapalkkaan voidaan tehdä vielä työaikoihin liittyvä prosenttilisäys, joka lasketaan palkkauskohtaisesti erikseen. Jos työntekijä on osan lomanmääräytymisvuodesta ansainnut vuosilomaa ja osan vuotta kuulunut yllä mainitun vapaan piiriin, loman ja vapaan ajalta määräytyvä palkka ja lomakorvaus lasketaan kultakin jaksolta erikseen.

Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä.

Lomakorvaus tulee maksettavaksi työntekijälle niissä tapauksissa, joissa hän ei työsuhteen päättymiseen mennessä ole saanut pidettäväkseen jo kertynyttä vuosilomaa. Lomakorvaus lasketaan vastaavalla tavalla kuin vuosilomapalkka. Myös niissä tapauksissa, joissa työsuhteen kestäessä työntekijälle ei ole kertynyt vuosilomalain mukaista vuosilomaa vaan vapaata (täysi lomanmääräytymiskuukausi ei tule työajassa täyteen), on työntekijällä oikeus saada lomakorvauksena 9 prosenttia tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.

Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivät työnantaja ja työntekijä muuta sovi. Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.

Lomarahan saaminen perustuu työsopimukseen sovellettavaan työehtosopimukseen, ei lakiin. Lomarahasta nauttivat siis ainoastaan ne, joille työehtosopimuksen mukaan loma-ajan palkan tai korvauksen lisäksi tulee maksettavaksi myös lomarahaa.

VUOSILOMALAIN SAIRAUSPÄIVÄKARENSSI

Vuosilomalain mukaan työntekijän tullessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi vuosilomansa aikana, kuusi ensimmäistä vuosiloman aikaan sattuvaa työkyvyttömyyspäivää ovat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta lomapäivien siirtoon. Vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään siirretyksi. Työntekijälle, joka on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut vähintään neljän viikon vuosiloman, turvataan omavastuupäiväsääntelystä huolimatta kuitenkin aina oikeus vähintään neljän viikon vuotuiseen vuosilomaan. Käytännössä tämä koskee siis niitä, jotka ansaitsevat vuosilomaa vuodessa enemmän kuin neljä viikkoa. Omavastuupäivät voivat kertyä yksittäisistä sairauspäivistä (ei vaadita yhtäjaksoisuutta).

Huom! Jos työntekijä on vuosilomansa alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Teatterialan työehtosopimuksessa on sovittu vuosilomapäivien siirrosta erikseen, eikä määräystä sairauspäiväkarenssista ole. (Huom. kuitenkin Teates:n 38 §:n määräys koskien kesävapaan aikana sairastumista!)

MUISTAKAA SIIS VÄLITTÖMÄSTI PYYTÄÄ LOMAN SIIRTOA AINA, KUN SAIRASTUTTE VUOSILOMAA ENNEN TAI SEN AIKANA!

Kuva: istock.com/violetastock

Mirkka Kivilehto

Temen lakinainen, mirkka.kivilehto(at)teme.fi

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..