Säännöt

Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen valo-, ääni-, ja videosuunnittelijat ry, SVÄV, josta jäljempänä käytetään nimitystä järjestö.

Järjestön kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko Suomi.

Tarkoitus ja toiminta

Järjestön tarkoituksena on kulttuuri- ja ammattijärjestönä valvoa ja edistää jäsentensä, valo- ja äänisuunnittelijoiden, videosuunnittelijoiden palkkauksellisia, ammatillisia, sosiaalisia ja kulttuuripoliittisia etuja sekä edistää kaikkien jäsentensä välityksellä Suomen kulttuurielämää.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö toimii maan valo- ja äänisuunnittelijoiden sekä videosuunnittelijoiden yhteenliittymänä ja tukee jäseniä näiden toimiessa työ- ja palkkaolojensa parantamiseksi mm. edustamalla heitä työehtosopimusneuvotteluissa. Järjestö pyrkii kehittämään jäsenistönsä ammatillista pätevyyttä sekä alan koulutusta järjestämällä esitelmätilaisuuksia, näyttelyitä ja muita julkisia taidetilaisuuksia sekä harjoittamalla tiedotus- ja julkaisutoimintaa. Järjestö toimii kiinteässä yhteistyössä maan muiden taiteen edistämistä tarkoittavien yhdistysten ja yhteenliittymien kanssa sekä solmii suhteita vastaaviin ulkomaisiin liittoihin ja järjestöihin ja osallistuu alansa kansainvälisiin pyrintöihin ja huolehtii jäsentensä toimialaan liittyvistä muistakin edustustehtävistä.

Toimintaansa varten järjestö hankkii varoja keräämällä jäsenmaksuja, vastaanottamalla avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, toimeenpanemalla arpajaisia, keräyksiä ja ohjelmallisia tilaisuuksia sekä harjoittamalla julkaisutoimintaa. Toimintansa tukemiseksi järjestö voi omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta ja arvopapereita.

Jäsenet

Hallitus hyväksyy kirjallisesta hakemuksesta järjestön jäsenet.

Järjestöllä voi olla varsinaisten jäsenten lisäksi opiskelijajäseniä, kannatusjäseniä ja kunniajäseniä.

Suomen valo-, ääni-, ja videosuunnittelijat ry:n, SVÄV varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö:

1) joka on suorittanut korkeakoulutasoisen maisterin (MA, master of art) tai kandidaatin (BA, bachelor of art) tutkinnon suuntautumisalana valo-, ääni- ja/ tai videosuunnittelu tai

2) joka on suorittanut ammattikorkeakoulutasoisen medianomi AMK tai teatteritekniikka AMK tutkinnon suuntautumisalana valo-, ääni- ja/ tai videosuunnittelu tai

3) joka toimii alalla päätoimisesti suunnittelijana tai on tehnyt ammattiteattereissa vähintään neljä päätoimista suunnittelutyötä tai

4) jolla on todistettavasti vastaava taiteellinen ja tekninen ammattitaito, hakemuksen liitteenä selvitys taiteellisesta työstä.

Opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka opiskelee taidekorkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa suuntautumisalanaan valo-, ääni- ja/tai videosuunnittelu. Opiskelijajäsenenä voi olla enintään 5 vuotta, jonka jälkeen on kirjallisesti haettava varsinaista järjestön jäsenyyttä.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, jonka tarkoituksena on tukea järjestön toimintaa.

Kunniajäseneksi voi järjestö kutsua ansioituneeksi katsomansa henkilön tai rekisteröidyn järjestön.

Jokainen jäsen suorittaa jäsenmaksu, jonka suuruuden ja perimistavan päättää vuosikokous.

Jäsenen pitkäaikaisen sairauden, työttömyyden tai muun vastaavan syyn takia hallitus voi vapauttaa hänet jäsenmaksusta kokonaan tai osittain tai määräajaksi.

Jäsen, joka on jäänyt eläkkeelle, on jäsenmaksuista kokonaan vapaa.

Jäsenen erotessa järjestöstä on eroilmoitus jätettävä kirjallisena hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava erosta vuosikokouksen pöytäkirjaan. Jäsensuhde päättyy sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin eroilmoitus on tehty ja tiedoksi merkitty.

Jäsen voidaan erottaa, jos hän toimii järjestön tarkoitusperien, päätösten tai sääntöjen vastaisesti tai jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta kuuden (6) kuukauden ajalta. Jäsenen erottamisesta päättää järjestön hallitus.

Toimielimet

Järjestön toimielimet ovat vuosikokous ja hallitus.

Vuosikokous

Ylin päätösvalta on järjestökokouksella. Kokoukset ovat varsinainen vuosikokous ja ylimääräiset kokoukset.

Varsinainen kokous on maalis-toukokuussa pidettävä vuosikokous, jonka tarkemman ajan ja paikan määrää järjestön hallitus.

10§

Vuosikokouksessa:

1) käsitellään järjestön toiminta- ja tilikertomukset sekä tilintarkastajan/toiminnantarkastajan lausunto edellisen vuoden tileistä ja taloudenhoidosta,

2) päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille,

3) hyväksytään kuluvan kalenterivuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä päätetään jäsenmaksun suuruus sekä hallituksen jäsenten, puheenjohtajan ja tilintarkastajien palkkiot,

4) valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan järjestön puheenjohtajaksi sekä hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle,

5) valitaan yksi (1) tilintarkastaja ja hänelle henkilökohtainen varamies tai yksi (1) toiminnantarkastaja ja hänelle henkilökohtainen varamies.

6) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli järjestön puheenjohtaja tai hallituksen jäsen eroaa kesken toimikauttaan tai on pysyvästi estynyt tehtäväänsä hoitamasta, vuosikokouksella on oikeus valita hallitukselle uusi puheenjohtaja tai uusi hallituksen jäsen jäljellä olevaksi kaudeksi.

11§

Ylimääräinen kokous pidetään nimetyn asian käsittelyä varten järjestökokouksen tai hallituksen päätöksestä. Kokous on kutsuttava koolle myös milloin 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii. Tällöin kokous on pidettävä viimeistään kaksi (2) kuukautta sen jälkeen, kun vaatimus sen koolle kutsumisesta on saapunut järjestölle.

12§

Järjestön kokouksesta toimitetaan kirjallinen kutsu jäsenille vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävä asiat.

Varsinaisessa vuosikokouksessa käsiteltäväksi tarkoitettu sääntömääräisiin asioihin kuulumaton asia on esiteltävä hallitukselle vähintään 4 viikkoa ennen kokousta.

13§

Äänioikeus vuosikokouksessa on jokaisella järjestön varsinaisella jäsenellä. Äänioikeutta ei ole, jos on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta edelliseltä kalenterivuodelta.

Järjestökokous on päätösvaltainen kun se on sääntöjen mukaan kutsuttu koolle.

Hallitus

14§

Hallituksen toimikausi on vuosi. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuusi – kahdeksan (6-8) muuta jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi siten, että puolet hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisenä vuotena erovuoroiset arvotaan. Puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi.

Hallitus valitsee keskuudestaan yhden tai kaksi varapuheenjohtajaa sekä valitsee tai kutsuu sihteerin ja taloudenhoitajan sekä tarvittavat muut toimihenkilöt.

Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja lippuäänestyksessä, joissa ratkaisee arpa.

Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokous on kutsuttava koolle kuitenkin aina silloin kun vähintään kolme (3) jäsentä sitä pyytää.

15§

Hallitus voi nimetä työvaliokunnan, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksessa käsiteltäviä asioita ja hoitaa juoksevat ja kiireelliset asiat sekä muut hallituksen sille määräämät tehtävät. Hallitus voi nimetä myös muita valmistelevia tai tilapäisiä elimiä.

Nimen kirjoittaminen

16§

Järjestön nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai hallituksen siihen määräämä henkilö, näistä aina kaksi (2) yhdessä.

Hallitus voi määrätä järjestön toimihenkilön kirjoittamaan yksin järjestön nimen.

Toiminta- ja tilikausi

17§

Toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen ja vuosikertomusten tulee olla valmiina viimeistään 30 päivää ennen vuosikokousta luovutettavaksi tilintarkastajille, joiden tulee antaa järjestön vuosikokoukselle osoitettu lausunto toimittamastaan tarkastuksesta viimeistään 14 päivää ennen vuosikokousta.

Sääntöjen muuttaminen ja järjestön purkaminen

18§

Järjestö voi purkautua tai sen sääntöjä voidaan muuttaa, milloin asiasta tehtyä esitystä kannattaa kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä järjestön kokouksessa. Esitys sääntöjen muuttamisesta tai järjestön purkamisesta on oltava kokouskutsussa mainittu.

19§

Jos järjestö purkautuu, sen varat käytetään purkautumispäätöksen tehneen kokouksen päätöksen mukaisesti 2 §:ssä mainittujen päämäärien toteuttamiseksi.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..