Kuva: tarjacronberg.fi

Muuttuva työelämä. Haastateltavana Tarja Cronberg (1/2016)

Juttusarjassamme 2016 kysymme asiantuntijoilta työn ja toimeentulon murroskohdista luovilla aloilla.

Ensimmäisenä haastattelin tohtori Tarja Cronbergiä. Hänen mukaansa perustulo on tulevaisuutta. Kävimme läpi hänen Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo -selvityksensä tuloksia vuodelta 2010. Selvitys ja siinä olevat kehittämisehdotukset ovat edelleen erittäin ajankohtaisia. Ainuttakaan korjausehdotusta ei ole toteutettu! Kuva: tarjacronberg.fi Juttu on julkaistu Metelissä 1/2016.

Valtiovarainministeriössä on erityinen asenneilmasto taiteilijoita ja taidetta kohtaan. VM:ssa ei arvosteta taiteilijoita.

Tarja Cronbergin mukaan perustulo lisää turvallisuutta ja yhteiskunnallista vakautta. ”Turvattomuus on tällä hetkellä yksi ihmiskunnan keskeisiä globaaleja ongelmia. Turvattomuus aiheuttaa kärjistyksiä, konflikteja, liikehdintää ja ajaa ihmisiä ääriliikkeiden pariin. Tämän takia puhun perustulon puolesta. Se vähentää turvattomuutta niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla”, sanoo Cronberg painokkaasti.

Mielenkiintoista! Jos perustulo ei nyt maailmanrauhaa heti tuokaan, niin totta on, että vahvan sosiaaliturvan maat ovat yhteiskunnallisesti kaikkein vakaimpia ja rauhallisimpia. Cronbergillä on rauhantyöstä paljon kokemusta, sillä hän johti vuosina 2001–2003 Kööpenhaminan rauhantutkimuslaitosta ja nykyään hän on mukana Ruotsin kansainvälisen rauhaninstituutin työssä. Tällä hetkellä hän kirjoittaa kirjaa Euroopan ulkopolitiikan ja Iranin ydinohjelman suhteesta.

”Kun olin työministeri (vuosina 2007–2010) kohtasin paljon työelämään liittyvää huolta ja turvattomuutta. Ihmiset olivat hädissään työpaikoistaan, työttömyydestä, irtisanomisuutisista jne. Nykyiset työntekemisen tavat ja niihin liittyvä kontrolli on vanhentunut. Näin ei voi jatkua. Miksi ihmisiltä pitää vaatia selvitystä selvityksen perään ja tivata onko hänellä oikeus tulla toimeen? Se on nöyryyttävää. Perustulo poistaisi tämän ja vähentäisi byrokratiaa. Myös kannustinloukut häviäisivät. Työnteko kannattaisi aina!”

Ay-liike suhtautuu nuivasti perustuloon, koska me pelkäämme ansiosinnaisen työttömyyskorvauksen puolesta ja pelkäämme sitä, että perustulosta tulee minimipalkka, jolla ihmiset joutuvat tekemään työtään. Mitä tähän sanot?

”Haluan korostaa, että perustulo olisi sosiaaliturvaa, ei palkkaa tai palkan korviketta. Jos perustulo saadaan, ay-liikkeen tehtävä on turvata palkat, jotta ihmiset eivät joudu työskentelemään perustulolla, vaan saavat tehdystä työstä palkkaa. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei minusta myöskään tule lakkauttaa, sillä ihmiset ovat sen työllään ansainneet ja maksaneet siitä”, sanoo Cronberg.

Perustulolaskelmia tehdään Kelassa tänä vuonna. Perustulo rahoitettaisiin Kelan nykyisillä etuuksilla, kuten työmarkkinatuki, asumistuki, opintotuki, äitiyspäiväraha ja kotihoidontuki. Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä on todennut, että perustulon pitäisi olla korkea, esimerkiksi 800 euroa kuukaudessa. Vihreiden perustulomallissa perustulo on vajaa 500 euroa, mutta siinä toimeentulotuki ja asumistuki jäisivät voimaan. Oletko ollut kirjoittamassa Vihreiden perustulomallia?

”En tätä nykyistä, mutta aktiiviaikanani teimme perustulomallin. Minusta asumistuki tarvitaan perustulon rinnalla, sillä 800 euroa ei riitä toimeentuloon. Jos kokeilu tulee, olisi tärkeää, että taiteilijat olisivat siinä mukana. Taiteilijat ovat hyvä koeryhmä. He ovat heterogeeninen joukko, joka työskentelee monilla eri tavoilla: laskuttaa, myy, tekee tilaustöitä, työskentelee työsuhteissa jne. Taiteilijat ovat aktiivisia eivätkä varmasti laiskottele. Laiskuus onkin aivan typerä argumentti niiltä, jotka perustuloa vastustavat. Miten niin perustulo laiskistaa ihmisiä? Päinvastoin. Se aktivoi, koska se tuo ihmiselle tietyn perusturvan ilman virkamiesten nöyryyttävää kontrollia”, Cronberg toteaa.

”Valtiovarainministeriössä on erityinen asenneilmasto taiteilijoita ja taidetta kohtaan. VM:ssä ei arvosteta taiteilijoita. Siellä sanotaan pienillekin parannuksille valmiiksi ei ja haetaan jokin veruke, jolla uudistus voidaan kuopata. Usein se veruke on yhdenvertaisuus tai sitten EU-jäsenyyden ehdot ja direktiivit. Näin oli esimerkiksi taideostojen arvonlisäverosta puhuttaessa. Valtion virkamiesten mielestä taiteilijat ovat ravintola Kosmoksessa kännääviä juoppoja, jotka ovat itse valinneet osansa ja syypäitä asemaansa”, Cronberg hymyilee ilkikurisesti.

Yhdenvertaisuus ihmetyttää Cronbergiä. Hänen mukaansa se on argumentti, jonka viranomaiset ja virkamiehet vetävät aina esiin, kun haluavat estää jonkin taiteilijan toimeentuloon tai sosiaaliturvaan liittyvän ehdotuksen eteenpäinmenon. Urheilijoille kaikki uudistukset menevät läpi ilman muuta. Cronbergin mielestä taide on yhteiskunnan perusedellytyksiä, kuten tiedekin. Molemmat tarvitsevat julkista tukea ja apurahoja.

Taiteilija-apurahat ovat verrattavissa tieteellisiin tutkimusapurahoihin. Taiteilija-apurahat ovat taiteen perustyötä ja -tutkimusta varten. Jos niitä ei ole tarpeeksi, miten voisi syntyä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää suomalaista taidetta?

”Taiteilijoiden pitäisi nauttia samaa arvostusta kuin urheilijoiden. Jokainen suomalainen osaa nimetä 10 urheilijaa, mutta osaavatko he nimetä suomalaisia taiteilijoita yhtä monta? Taiteilija-apurahat ovat verrattavissa tieteellisiin tutkimusapurahoihin. Taiteilija-apurahat ovat taiteen perustyötä ja -tutkimusta varten. Jos niitä ei ole tarpeeksi, miten voisi syntyä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää suomalaista taidetta?” Cronberg ihmettelee.

Cronberg puhuu painokkaasti taiteen arvostuksen nostamisesta. Hän kehottaa taidejärjestöjä ja taiteilijoiden keskittymään kolmeen asiaan: taiteilijoiden sosiaaliturvan parantamiseen, taiteilijoiden yhdenvertaisuuteen muiden ammattiryhmien kanssa sekä taiteen arvostuksen nostamiseen. Jos yleinen tietoisuus ja arvostus taiteilijoita, taidetta ja taiteellista työtä kohtaan eivät parane, myöskään rahoitus ja työskentelyolosuhteet eivät parane.

Innostavuutensa takia taiteella ja luovilla aloilla on valtava merkitys taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikeina aikoina. On voitava kehittyä ja uudistua, mutta myös voitava käsitellä vaikeita ja kipeitä asioita – ja tässä taiteella on mahdollisuuksia. Taiteen keinoin voidaan yhteiskunnallisia traumoja, kuten sotaa, väkivaltaa, rasismia ja pakolaisuutta.

”Toivoisin taiteilijoiden herättävän keskustelua pakolaisuudesta ja tekevän taidetta myös pakolaisten kanssa”, Cronberg hymyilee.

Muutosturvaa ja joustoturvaa

Työelämän keskeinen ilmiö on viime vuosina ollut työelämän pirstaloituminen, jossa epätyypillisistä töistä on tullut tyypillisiä. Sosiaaliturvaa ja työsuhdeturvaa on viime ja tänä vuonna heikennetty oikein valtiovallan toimesta. Olet esittänyt korjausehdotuksiksi mm. muutosturvaa, joustoturvaa ja perustuloa. Kerro näistä lisää.

”Muutosturvalla tarkoitan ihan perinteistä muutosturvaa, jota ay-liikekin ajaa esimerkiksi irtisanomistilanteissa. Ihmisen mahdollisuutta kouluttautumiseen lisättäisiin. Joustoturvalla tarkoitan työelämän joustojen ja sosiaaliturvan tasapianoa. Jos joustoja lisätään esimerkiksi määräaikaisilla työsuhteilla, on sosiaaliturvaa vastaavasti parannettava. Se onnistuisi esimerkiksi juuri perustulolla.”

”Saksa on ratkaissut taiteilijoiden sosiaaliturvan jo 80- luvulla. Taiteilijat ja toimittajat maksavat sosiaaliturvaansa yhdessä kaikkien toimeksiantajafirmojen ja valtion kanssa sosiaaliturvarahastoon. Olivatpa ne toimeksiantoja, työkorvausta, palkkaa, palkkiota tai laskutusta, rahastoon maksetaan tietty summa. Osan kustantaa yritys, osan taiteilija itse ja osan valtio. En usko, että tätä systeemiä saadaan Suomeen, kun joku kuitenkin vetää esiin sen yhdenvertaisuuskortin.”

”Yhdenvertaisuus tuli esiin, kun ehdotin taiteilijoiden koko sosiaali- ja eläketurvan vakuuttamista maatalousyrittäjien Melassa. Sehän on jo olemassaoleva systeemi maatalousalalle – miksi siis ei taiteilijoille? Melassa on myös osaamista, sillä yli 4 kuukautta pitkä taiteilija-apurahatyö vakuutetaan siellä”, Cronberg toteaa.

Mitä sanot transatlanttisesta kauppa- ja investointisopimuksesta, TTIP:stä? Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen jakamat tuet suomalaiselle taiteelle, kulttuurille ja yleishyödylliselle toiminnalle ei taida sopia yhteen vapaakaupan vapaan kilpailun kanssa?

”TTIP-sopimukseen liittyy uhkia, jotka kohdistuvat kansallisiin tukijärjestelmiin. Vapaan kilpailun esteet on purettava tai mikä tahansa yritys voi haastaa valtioita oikeuteen. Jos periaatteisiin halutaan muutoksia, on tehtävä töitä hartiavoimin. Ranska on esittänyt, että taiteen ja kulttuurin osia rajataan TTIP:n ulkopuolelle, mutta pelkäänpä, että loppupelisä nämä varaukset voivat unohtua. Jos TTIP-sopimus toteutuu, moni asia muuttuu, mutta verotus tulee kuitenkin säilymään kansallisen itsemääräämisen asiana. Verotus tulee olemaan valtioiden tärkeimpiä poliittisia työkaluja”, Cronberg visioi.

Cronbergin kehittämisehdotukset

Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo -selvityksessä (2010) Tarja Cronberg teki 11 kehittämisehdotusta:

  1. Luovan talouden käsite tulee laajentaa kattamaan koko luovan kasvun alue. Taide tulee nähdä sen perustutkimuksena.
  2. Työlainsäädännössä määritellään uusi ryhmä: itsensätyöllistäjät. Heidän sosiaaliturvansa ja verotuksensa on saatettava tasa-arvoiseksi palkkatyötä tekeviin verrattuna.
  3. Edistetään taiteilijan taiteellisesta työstä saaman tulon kohoamista kokonaistulosta 70 %:iin (nykyisestä 50 %:sta) vuoteen 2020 mennessä.
  4. Apurahojen määrää lisätään niin että apurahamediaani nousee 6 000 euroon.
  5. Arvonlisäverovapaan taiteeseen liittyvän myyntitulon ylärajaa nostetaan 8 500 eurosta 15 000 euroon.
  6. Taiteilijan työttömyysturva korvataan työllisyysapurahalla, joka on ensivaiheessa työmarkkinatuen suuruinen ja sitä haetaan starttirahan tapaan. Taiteilijapalkan edellytykset selvitetään.
  7. Taiteilijan tulokertymän vuosittaisen vaihtelevuuden huomioon ottamiseksi tulee luoda verotusta ja sosiaaliturvaa koskeva tasausjärjestelmä.
  8. Taiteilijoiden eläkejärjestelmä yksinkertaistetaan ja ammattitaiteilijoiden eläketurva-asiat keskitetään Melaan (Maatalousyrittäjien eläkelaitos). Selvitetään Saksan mallin mukaisen sosiaaliturvavakuutusjärjestelmän soveltuvuus Suomen oloihin.
  9. Valtion uusien, vuosittain myönnettävien ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrä nostetaan noin 100 eläkkeeseen vuodessa.
  10. Yritysten ja yhteisöjen taideostoille säädetään verovapaus, joka vastaa taiteen sponsoroinnissa toteutettavaa verovapautta.
  11. Julkisen rakentamisen prosenttiperiaatteen toteutumista valvotaan tehokkaammin. Suosituksen noudattamisesta palkitaan.

Anne Saveljeff

Kirjoittaja on Metelin päätoimittaja ja Temen tiedottaja.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..