vuosikertomus

Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry - TeMe - on teatterin, tanssin, elokuvan, television ja sirkuksen alalla toimiva ammattiliitto. Sillä on seitsemän jäsenjärjestöä, jäsenliittoa, joiden hallitukset toimivat ja ottavat kantaa itsenäisesti toimialaansa liittyvissä asioissa. Järjestön strateginen päätöksenteko tapahtuu TeMen hallituksessa. Koska TeMen toimisto on myös jäsenliittojen toimisto, hoidetaan monet liittojen omista projekteista käytännössä sieltä käsin. Siten tämä toimintakertomus on samalla lyhyt katsaus jäsenliittojen keskeiseen toimintaan.

Toimintavuoden pääpiirteet

Työehtosopimustoiminnan kannalta toimintavuosi oli siten välivuosi, että liittokierros oli käyty juuri edellisen vuoden syksyllä. Kuitenkin työehtosopimustoiminta oli erittäin vilkasta. Heti keväästä neuvoteltiin Kansallisteatterin sopimusta ylityökiellolla painostaen. Elokuva- ja televisiotuotannon työehtosopimuksen osalta yleissitovuuden saaminen ja työnantajien järjestäminen oli yksi koko vuoden keskeisiä painopisteitä.

Tekijänoikeuden puolella vuosi oli myös vilkas. Opetusministeriö perusti kolme työryhmää, joissa kaikissa oli mukana TeMen edustus. Työsuhdetekijänoikeudesta oli sovittu hallitusohjelmassa, sen valmisteluun nimettiin selvitysmies ja tälle asiantuntijatyöryhmä. Television monikanavalähetyksiä varten perustettiin oma työryhmänsä. Lisäksi perustettiin tekijänoikeustoimikunta, jonka toimikausi ulottui vielä toimintavuoden yli, sen tehtäväksi jäi lähinnä tekijänoikeuksien luovutukseen liittyvän problematiikan selvittäminen. Tekijänoikeustyö kosketteli kannaltamme olennaista sopimustasapainoa.

Apurahalla työskentelevien taitelijoiden sosiaaliturvan parantaminen oli yksi hallitusohjelmaan otettuja asioita. Monivuotinen työ ja odotukset palkittiin vuoden lopulla. Valitettavasti yhtenä kauneuspilkkuna oli minimivaatimus vähintään neljän kuukauden yhtenäisestä apurahalla työskentelystä. TeMen toimintaympäristössä tämä rajoitus jättää osan apurahatyöstä sosiaaliturvan ulkopuolelle ja seurauksena oli mahtava protesti, vetoomus yli tuhannella allekirjoituksella luovutettiin ministerille, samoin asialle haettiin muutakin julkisuutta. Vuoden lopulla eduskunta omassa lausunnossaan edellytti, että sosiaaliturvan järjestäminen myös näille alle neljän kuukauden apurahoille selvitetään.

Kulttuuripoliittisen edunvalvonnan kannalta vuosi oli hyvä, sillä valtion kulttuuribudjetti oli jo lähtökohdiltaan hyvä. Oma painopisteemme oli ns. vapaan kentän rahoituksen lisääminen.

Järjestöllinen kehittämisen kanssa tehtiin edelleen paljon työtä. Vuosi oli ensimmäinen täysi vuosi SAK:n jäsenenä ja täyden hyödyn saaminen jäsenyydestämme oli tavoitteemme. Mutta muukin kehittämistyö oli esillä.

Jäsenistö

TeMen jäsenjärjestöissä oli vuoden lopussa 3.927 henkilöjäsentä

ja 3 toiminimijäsentä kannatusjäseninä.

Suomen Elokuva- ja Videotyöntekijäin Liitto (SET) 561

Suomen Lavastustaiteilijain Liitto (SLL) 234

Suomen Tanssitaiteilijain Liitto (STTL) 832

Suomen Teatteriohjaajien Liitto (STOhL) 343

Suomen Valo- ja Äänisuunnittelijoiden Liitto (SVÄL) 125

Teatterialan Ammattilaiset (TAM) 1728

Television Tuotantotyöntekijät (TVTT) 104

Jäsenistä oli 64% naisia ja 36% miehiä. Jäsenistö oli nuorempaa kuin ammattiliitoissa keskimäärin: 34 % jäsenistä oli alle 34-vuotiaita ja 25 % oli 35-44 -vuotiaita ja yli 65-vuotiaita oli 10 % jäsenistä.

Edustajisto, järjestöpäivä

TeMen ylin päättävä elin, edustajisto, kokoontui vuosikokoukseen 13.4. tekemään henkilövalinnat ja päättämään sääntömääräiset asiat. Samana päivänä pitivät kaikki TeMen jäsenjärjestöt vuosikokouksensa, päivästä käytettiin nimitystä järjestöpäivä.

Muissa järjestöpäivän tapahtumissa palkittiin vuoden 2007 reilu työnantaja, joka tällä kertaa oli Jyväskylän Kaupunginteatteri. Lisäksi kunniamaininnan sai.. lisäksi oli iltaohjelmaa ja ruokailua. Järjestöpäivään liittyi seuraavan päivän koulutustapahtuma, jonka keskiössä olivat toisaalta työsopimuksen neuvottelu, toisaalta jäsenkurinkin korostaminen.

Hallitus, toimikunnat, kokoukset

TeMen hallituksen kokoonpano edustajiston kokouksesta alkaen:

Puheenjohtaja Minna Sirnö, kansanedustaja, teatterin tiedottaja

Varapuheenjohtaja Kaisa Rautakoski, puvustonhoitaja

Varapuheenjohtaja Johan Hake, äänisuunnittelija

Jäsenet: Sami Hiltunen, Atro Kahiluoto, Maria Lappalainen, Juha Äystö, Outi Kallinen, Risto Lehikoinen, Marianna Nurmi, Antti Mattila, Marko Sandborg ja Jyrki Sinisalo.

Työvaliokunnan muodostivat Minna Sirnö, Johan Hake, Kaisa Rautakoski ja Raimo Söder.

Hallituksen asettamissa työryhmissä työskentelivät vuoden vaihteessa:

Koulutustyöryhmä

Risto Lehikoinen puheenjohtajana, varalla (jäsenenä) Kaisa Rautakoski, Margareta Malmberg, varalla Laura Käpyaho, Ville Vainionpää, Merja Levo, varalla Minna Santakari, Outi Kallinen varalla Juha Ekorre, Akse Pettersson, varalla Saana Lavaste ja Mia Hämäläinen, sihteerinä Ulla Tenhunen

Kulttuuripoliittinen ryhmä

Kaisa Korhonen puheenjohtajana, varalla (jäsenenä) Atro Kahiluoto ja Janne Saarakkala, Leena Kilpeläinen varalla Olli Vesala, Pirkko Paananen varalla Marja-Leena Niittymäki, Lea Launokari ja Marianna Nurmi,

Antti Mattila varalla Riitta Röpelinen, Sami Hiltunen varalla Maija Hänninen ja Kimmo Karjunen. Sirkusasioita käsiteltäessä Tomi Purovaara on pysyvä asiantuntija. Sihteerinä Raimo Söder

Talous- ja hallintotyöryhmä

Aulikki Raatikainen puheenjohtajana ja sihteerinä, Marianna Nurmi, (puheenjohtaja Aulikki Raatikaisen vuorotteluvapaan aikana) varalla Harri Helminen, Sakari Kirjavainen, Riikka Kytönen, Sami Hiltunen varalla Outi Kallinen, Pauliina Hulkko varalla Saana Lavaste, Risto Lehikoinen.

Tes-työryhmä

Raimo Söder puheenjohtajana, Risto Lehikoinen varalla Matti Heikkilä, Anne Henttonen varalla Lea Launokari, Johan Hake, Timo Löppönen, Mia Kivinen, Sampo Pyhälä varalla Antti Mattila, Sami Hiltunen varalla Marja Vuorela, Anna-Maria Klintrup-Elomaa varalla Jari Ålander, sihteerinä Katarina Murto

Viestintätyöryhmä

Juha Äystö puheenjohtajana, Virva Guttorm-Noyes varalla Marika Väisänen, Ella Brigatti varalla Minna Santakari, Veli Lehtovaara varalla Henna Kaikula, Jari Ålander varalla Anna-Maria Klintrup-Elomaa, Kirsi Sand varalla Sari Andersson ja Katja Muttilainen, sihteerinä Anne Saveljeff

Temetys-tiimi, tehtävänä valmistella rakennemuutokset.

Minna Sirnö puheenjohtajana, Kaisa Rautakoski, Johan Hake, Sami Hiltunen varalla Outi Kallinen, Jari Ålander, Riikka Kytönen, Mia Kivinen, Marianna Nurmi, Raimo Söder.

Henkilöstö

Henkilökunnan muodostivat toiminnanjohtaja Raimo Söder, talouspäällikkö Aulikki Raatikainen, lakimies Katarina Murto, järjestösihteeri ja tiedottaja Anne Saveljeff, järjestösihteeri Ulla Tenhunen, järjestösihteeri Pirkko Majapuro ja toimistovirkailija Tanja Tiukkanen. Puolipäiväisenä kirjanpitäjänä työskentelee Liisa Hopeavuori ja Suomen Valo- ja Äänisuunnittelijoiden Liiton osa-aikaisena sihteerinä Laura Kimari. 1.9. alkaen oli talouspäällikön sijaisena Marianna Nurmi.

Teatterialan Ammattilaiset TAM

Kaksi jäsenjärjestöä, Suomen Teatteritekninen Liitto ja Suomen Teatterialan Toimihenkilöliitto, löivät hynttyyt yhteen ja muodostivat yhteisen uuden liiton Teatterialan Ammattilaiset TAM ry:n 16.11. Fuusion tavoitteena oli yhdistää voimavarat sekä palvella jäsenistöä entistä tehokkaammin. Liiton jäseninä ovat teattereiden ja tapahtumien tekniset työntekijät sekä toimihenkilöt ja teatteri-ilmaisun ohjaajat.

Kehittämistoimenpiteet

SAK:n kehittämisjohtaja Eija Hietanen ja järjestösihteeri Eija Harjula ovat vetäneet järjestön strategisen kehittämisen seminaareja, ensimmäinen elokuussa ja toinen joulukuussa.

Muu kehittämistyö: olihan järjestön jäsenmäärän kasvu yli 40 % tämän vuosikymmenen puolella ilman että henkilöstön määrää oli tarvinnut lisätä melkoinen haaste vastattavaksi. Tähän asti haasteesta on selvitty pienin askelin jatkuvasti toimintoja hiomalla, mutta tilanne edellyttää edelleenkin uusia kehittämisratkaisuja.

SAK

Toimintavuosi oli ensimmäinen täysi vuosi SAK:n jäsenyydessä. Edellinen vuosi oli ollut sopimusvuosi, tuolloin SAK:n jäsenyyden keskeiset hyödyt liittyivät sopimustoiminnan koordinointiin ja tiedonkulkuun neuvotteluasioissa. Nyt oli vuorossa omien toimintojemme sopeuttaminen keskusjärjestön arkirutiineihin.

SAK:n hallintoon olemme osallistuneet seuraavasti. Valtuuston jäsenenä on Johan Hake. Hallituksen kokouksiin osallistuu Raimo Söder, samoin hän on sopimusvaliokunnan jäsen. Katarina Murto on oikeudellisen valiokunnan ja Aulikki Raatikainen sosiaalivaliokunnan jäsen. Järjestösihteerit ovat osallistuneet eri asiantuntijaverkostojen toimintaan, mm. Anne Saveljeff tiedottaja ja jäsenhankintaverkostoihin ja Pirkko Majapuro työsuojeluverkostoon. Tulevaisuusfoorumiin ovat osallistuneet Sami Hiltunen ja Anne Saveljeff.

Henkilökunta on myös osallistunut monipuolisesti erilaisiin koulutustilaisuuksiin ja seminaareihin. Lakimies on mentoroitavana osallistunut henkilöstön mentorointiohjelmaan.

Toiminnallisista yhteistyömuodoista tärkeimmiksi ovat nousseet seuraavat. Työsuhdetekijänoikeutta koskevissa asioissa SAK oli mukana selvitysmiehen taustaryhmässä ja oli muutenkin yhteistyössä kanssamme, samoin SAK konsultoi kanssamme mm. suoja-aikakysymyksissä. Audiovisuaalisen alan työehtosopimusasioissa saimme tausta-apua merkittävässä määrin puheenjohtaja Ihalaisen tullessa myös henkilökohtaisella kannanotollaan julkisuuteen. Apurahataitelijoiden sosiaaliturvakysymyksissä teimme laajaa yhteistyötä, samoin Sata-komitean työstä olemme saaneet hyvää informaatiota ja toisaalta sen työhön on saatu taiteilijakentän asioita mukaan. SAK:n pätkätyötutkimuksissa, jotka teki tutkija Anu Suoranta, oli TeMe keskeisiä tutkimuksen kohteita.

Toimintavuoden aikana SAK valmisteli myös laajan kulttuuripoliittisen puheenvuoron, jonka valmisteluun TeMe osallistui. Lisäksi oli jo aikaisemmin mainittu kehittämisseminaarien sarja. TeMe antoi osaltaan lausunnon kulttuuriapurahojen saajista, yksi TeMeläinen sellaisen myös sai.

Toimintavuoden aikana SAK:ssa valmisteltiin laaja ja erittäin kiinnostava jäsenhankintakampanja konsepti, jonka toteuttaminen jäi seuraavan vuoden puolelle.

TALOUS

TeMen talous perustuu jäsenmaksutuloihin ja pieneen valtion toiminta-avustukseen. Jäseniltä perittävä jäsenmaksu oli 1,5-1,6% (poikkeuksena opiskelija-, kannatus- ja muut erityisjäsenmaksut). Jäsenmaksuun sisältyi työttömyyskassan jäsenmaksu, joka oli 6,25 euroa/jäsen/kk. Se lasketaan ja tilitetään kuukausittain jäsenmäärän mukaan. Jäsenmaksun määrä säilyi entisellään.

TeMe sai 24.000 euron suuruisen toiminta-avustuksen valtiolta järjestön kulttuuripoliittiseen toimintaan. Tanssitaiteilijain Liitto ja SET saivat kulttuuripoliittiseen toimintaansa valtionapua ja eräät liitot saivat lisäksi projektiavustuksia lähinnä kansainväliseen toimintaan.

TeMen jäsenmaksuosuus oli 1% jäseniltä perityistä palkoista. TeMe vastaa kaikkien liittojensa työntekijöiden palkoista ja toimitiloista. TeMen kustantamat liittojen varsinaisia jäseniä koskevat vakuutukset ovat merkittävä menoerä. Näitä ovat liittovakuutus (= vapaa-ajan tapaturma ja matkavakuutus) ja oikeusturvavakuutus. Lisäksi TeMe kustansi liittojen jäsenille suoraan Tauno-työtorin ylläpidon, freelancerpäivien koulutuksen sekä luottamusmieskoulutusta.

Tiedotustoiminnassa uutena asiana Meteli-lehteä julkaistiin 6 numeroa. Lehden kulut olivat, toimitustyö pois lukien, noin 60.000 euroa. Sähköistä tiedotusta lisättiin ja toimitettiin säännöllisiä sähköisiä uutiskirjeitä. Jäsenrekisterin lähetys- ja erityiset poimintaominaisuudet ovat olleet runsaassa käytössä sähköisessä tiedonvälityksessä.

Toimisto on Kiinteistö Oy Teatterikulman tiloissa osoitteessa Meritullinkatu 33. Omistamiensa tilojen lisäksi TeMe on vuokrannut kaksi toimistohuonetta jäsenjärjestöiltään. Taloyhtiöltä on vuokrattu kellarista varastotilaa ja yksi autopaikka pihalta. Teatterikulman osakkailla on yhteisomistuksessa neljännen kerroksen teatteritila sekä toimisto- ja varastotiloja, joissa kaikissa on vuokralaiset. Tuottoja tästä sijoituksesta saatiin 842,69 euroa. TeMen Kiinteistö Oy Teatterikulman osakkeiden sekä yhteisomistuksen osakkeiden arvoihin ei ole tehty muutoksia niiden ollessa yhteensä merkittynä hankinta-arvoon.

Muu varallisuus on sijoitettuna rahoitusarvopapereihin (pääomaturvattu indeksilaina) ja pankkitilillä. Yhteensä rahoitus- ja sijoitustoiminta tuotti 8.157,98 euroa. Tuottojen pieneneminen johtui yleisestä talouskehityksestä ja rahastojen korkojen alentumisesta. On pyritty ennen kaikkea turvaaviin, vaikkakin vähätuottoisempiin sijoituksiin.

Tilikaudella jäsenmaksutuotot kehittyivät arvioon verrattuna 6,7 % paremmin. Kun samalla kulut nousivat ainoastaan 1,55 %, voitiin kirjata positiivinen ylijäämä 51.832,19 euroa. Vuonna 2008 kuluissa oli merkittävää oikeudenkäyntikulujen pieni osuus, asiat on voitu sopia neuvotellen ilman raskaita oikeudenkäyntejä, vaikka juttujen määrä onkin kasvanut. Lisäksi vuorotteluvapaan ja sairauslomasta saadun Kela korvauksen vuoksi palkkakulut jäivät pienemmiksi. Tämä luonnollisesti rasitti muuta henkilökuntaa. Taseen loppusumma 639.322,49 euroa. Järjestön omavaraisuusaste on korkea eikä järjestöllä ei ole pitkäaikaisia lainoja tai ulkopuolisia vastuita.

Järjestöllä on, jo tilikaudella 2009 edessään merkittävä kustannuserä, jäsenrekisterin uudistus, sekä SAK:n jäsenmaksun kohoaminen 75 %:iin. Toimintavuoden aikana on hallinnossa keskusteltu runsaasti toimiston työn organisoinnista ja mahdollisesta lisätyövoiman tarpeesta, joilla asioilla on vaikutuksia myös talouteen. Lisäksi toimiston toimitilat vaatisivat kunnostamista.

Tilintarkastajat olivat HTM Pentti Kujama ja tilitoimiston johtaja Kaisa Koskinen ja varalla ekonomi Raija Sinkkonen ja talouspäällikkö Kaarina Kytömaa.

JÄSENPALVELU

Ammattiliittona TeMen ensisijainen perustehtävä on työmarkkinatoiminta ja siihen liittyvä jäsenten etujen valvonta.

Työmarkkinatoiminta sisältää työmarkkinoiden muutosten luotaamisen, työehtosopimusten neuvottelun, työsuhdeneuvonnan sekä jäsenten oikeuksiin kohdistuvien laittomuuksien oikaiseminen aina tuomioistuimessa asti. Perustehtäviin sisältyy myös tekijänoikeus-, sosiaaliturva- ja kulttuuripoliittinen toiminta ja edunvalvonta ja neuvonta.

Jäsenpalvelun yhä kasvavana muotona on yksilötasoinen jäsenten neuvonta puhelimessa ja sähköisesti. Jäsenten yksittäisten työehtojen tarkastamista ja neuvontaa tapahtuu runsaasti. Neuvonnan tarve on voimakkaassa kasvussa, kun työsuhteet muuttuvat yhä enemmän määräaikaisiksi. Tämä vaikuttaa toisaalta siihen, että yksi jäsen kohtaa neuvontatarpeen entistä useammin ja toisaalta siihen, että jäsenen käytössä on yhä harvemmin luottamusmies.

Jäsen sai jäsenmaksunsa vastineeksi myös rahanarvoisia etuja. Tärkeä oli vakuutusyhtiö If:n tarjoama vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja matkavakuutus. Työllistymistä pyrki helpottamaan TeMen työtori Tauno (www.tauno.fi). Jäsenille kuuluu myös Kopioston jäsenyys ja tekijänoikeuskorvauksia, joiden toteutumista ja määräytymistä valvotaan.

TeMe uudisti jäsenkorttinsa. Kaikki jäsenet saivat samanlaisen (limen vihreän) TeMe-jäsenkortin, jonka kääntöpuolella on IF-vakuutustodistus. Kortilla saa jäsenalennuksia mm. teatterilipuista, If:stä, Lakiasiaintoimisto Perttu Turulta ja Autovuokraamo Transvellistä. Pariisin asuntoa, jota hallinnoi Tanssitaiteilijain Liitto, voivat jäsenet vuokrata edullisesti. TeMe on jäsenenä Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestön SAL ry:ssä, josta jäsenille voidaan myöntää kotimaan tuettuja lomia. Toimintavuonna vain yksi jäsen haki ja sai tuetun kuntoloman.

TIEDOTUS JA JULKAISUT

Tiedotuksen päätavoite on TeMen toiminnan ja perustehtävien tukeminen. TeMen tiedotus pyrkii olemaan laadukasta, nopeaa ja luotettavaa.

Pääasialliset tiedotuskanavat ovat järjestölehti Meteli ja sähköinen tiedotus. Sähköisen tiedotuksen osalta sisäistä tiedotusta ovat tarpeen mukaan lähetetyt Järjestöuutiset kaikille hallitusten jäsenille ja henkilökunnalle sekä Luottamusmiesuutiset. Kaikille jäsenille lähetettiin sähköisesti Tehosekoitin-jäsenkirjettä. Sähköisiä jäsenkirjeitä ja kännykkäviestejä lähetettiin jopa päivittäin elokuva-alan työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä.

Ulkoista tiedotusta edustaa pääasiassa Meteli ja TeMen kotisivut. Meteli ilmestyi kuusi kertaa vuoden aikana. Painosmäärä oli 4.200. Jäsenistön lisäksi lehteä lähetettiin tärkeille sidosryhmille, kuten teattereille, opetusministeriöön ja yhteistyökumppaneille. Meteli julkaisi mm. työehtosopimusten mukaiset palkat ja vertaili palkkakehitystä. Lehden keskiössä ovat ammattilaisjäsenten ja heidän työnsisältöjensä esittelyitä, työttömyys- ja sosiaaliturvaan liittyviä juttuja ja tiedotteita. Vakiopalstoja olivat toiminnanjohtajan ja puheenjohtaja pääkirjoitusten ohella luottamusmiespalsta, kolumni, kuvakolumni Neiti Free Lancer, Kulissipaino-sarjakuva, Tietokulma, jossa oli juristin ja työttömyyskassan palstat sekä Tehosekoitin, jossa oli järjestöuutisia ja pikku-uutisia alalta.

TeMen kotisivuilla oli tietoa järjestön palveluista, jäseneduista ja -oikeuksista, palkoista, työttömyysturvasta, sosiaaliturvasta, TeMen toiminnasta ja tavoitteista. TeMen kotisivut löytyvät osoitteesta www.teme.fi. Liitoilla oli omia kotisivuja, joihin pääsee linkkien kautta TeMen sivuilta.

SET julkaisee Lehtiset-elokuvakulttuurilehteä, joka ilmestyi neljästi 800 kpl:n painoksena. Lehtiset levisi jäsenten lisäksi laajasti alan ammattilaisille ja elokuva-alan organisaatioille. Lehtiset on tekijälähtöinen lehti, vapaa foorumi, joka antaa tilaa erilaisille näkemyksille. Lehden tavoitteena oli ammatillinen sisältö ja kirjoittajien omakohtaiset tekstit. Lehdestä vastasi päätoimittaja Marja Pensala.

Tanssitaiteilijain Liitto julkaisi neljä LiitoS-jäsenlehteä, joissa tiedotettiin liiton ja alan ajankohtaisista asioista. LiitoS pyrkii selventämään kuvaa suomalaisen tanssin asemasta ja mahdollisuuksista kansainvälisillä markkinoilla sekä raportoi tanssin kehityksestä. Jäsenistöä aktivoitiin keskustelemaan lehden palstoilla. Viikoittain ilmestyvä sähköinen ajankohtaistiedote Liitonen ilmestyi 45 kertaa. Sähköinen viikkotiedote on lähetetty noin 700:lle liiton jäsenille.

Toimintavuonna Suomen Tanssitaiteilijain Liiton toimeksiannosta käynnistettiin suomalaisesta tanssitaiteesta kertovan kolmiosaisen Askelmerkkejä -tv-sarjan kuvaustyö.

Suomen Lavastustaiteilijoiden Liitto julkaisi myös viikoittaista sähköistä viikkotiedotettaan Viikkaria yhteensä 40 kertaa ja postitse liiton jäsenille lähetettiin kaksi jäsenkirjettä.

TYÖMARKKINAT JA TYÖEHTOSOPIMUKSET

Yleissitovuus

Yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksellä TeMen sopimuksista Teatterialan työehtosopimus ja Tanssinopettajien työehtosopimus ovat yleissitovia.

Painopisteet

Toimintavuoden painopisteenä oli elokuva- ja televisiotuotannon sopimuksen uusiminen ja työnantajien järjestäytymisen edistäminen siten, että sopimuksesta saataisiin yleissitova tai ainakin laajemmin kenttää edustava.

Toinen painopiste oli Kansallisteatterin TeMeläisten työntekijöiden saattaminen työehtosopimuksen piiriin.

Sopimuskohtainen tarkastelu

Syksyllä 2007 uusittiin kaikki sopimuksemme. Seuraavaan tarkasteluun on otettu sopimuksittain sekä toimintavuoteen kohdistuvat korotukset että ne asiat, joista on neuvoteltu toimintavuoden aikana.

Teatterialan työehtosopimus

Sopimus on voimassa 1.10.2007-31.1.2010, toimintavuoteen kohdistuu 1.9.2008 toteuttava yleiskorotus suuruudeltaan 2,4%

Sopimuskauden aikana käytiin myös neuvottelua siitä, voisiko vierailevan tanssijan kiinnittää vierailusopimuksen sijaan kuukausipalkalla. Neuvottelut asiasta jatkuivat seuraavan toimintavuoden puolelle.

Tanssinopettajien työehtosopimus

Sopimuskausi on 1.10.2007-31.3.2010. Toimintavuoden yleiskorotus on 1.9.08 toteutettu ja 3,9% suuruinen.

Palkkausjärjestelmän kehittämiseen perustettiin työntekijä- ja työnantajaliiton edustajista koostuva työryhmä, jonka tehtävänä oli uudistaa vanha moneen ikälisäportaaseen perustuva palkkausjärjestelmä. Lisäksi kuukausipalkkaisten tanssinopettajien työaikaa oli tarkoitus selkiyttää ja uudistaa työryhmätyönä. Määräaika työryhmätyölle ja palkkausjärjestelmän uusimiselle oli 30.8.2008. Pitkäkestoisista ja rakentavassa hengessä käydyistä neuvotteluista huolimatta liittojen näkemykset poikkesivat niin selkeästi toisistaan, ettei neuvotteluissa päästy lopputulokseen ja palkkausjärjestelmän uusimiseen varatusta 2,5%:n järjestelyerästä siirrettiin 1,5%:a yleiskorotuksiin 1.9.2008.

Yleisradio: TVTT

Sopimuskausi on voimassa 1.10.2007-30.4.2010 ja sisältää seuraavat toimintavuoteen kohdistuvat korotukset:

- 1.4.08 uuteen palkkausjärjestelmään 0,5%

- 1.9.08 yleiskorotus 2,2%.

Keväällä käydyt neuvottelut palkkausjärjestelmästä johtivat palkkaluokan 2 jättämisen tyhjäksi, palkkaluokassa 3 olevat työntekijät siirrettiin kaikki luokkaan 4, palkkaluokka 3 sovittiin käytettäväksi vain aloitteleville työntekijöille. Tämän lisäksi perustettiin uusi palkkaluokka 9 ja tehtiin henkilökohtaisia palkkaluokkakorotuksia, palkkataulukkoa nostettiin kaikilta osin 0,3 %.

Yleisradio: Freesopimus

Freesopimus on yhteinen Näyttelijäliiton kanssa ja kattaa näyttelijöiden, ohjaajien, koreografien, tanssijoiden, lavastajien ja pukusuunnittelijoiden työehdot. Toimintavuoden yleiskorotus on 2,7%, joka toteutettiin 1.9.08.

Internet-jakelun osalta käytiin vuoden aikana useita neuvotteluja määräaikaisen sopimuksen päättyessä. Yle halusi lisätä mahdollisuuksia ladata ohjelmia netin kautta, tekijät halusivat korottaa korvauksia aiemman kokeilusopimuksella sovitun käytön vakiintuessa ja lisätessä suosiotaan. Neuvottelut jatkuivat näiltä osin seuraavalle vuodelle.

Elävän arkiston osalta sovittiin keväällä vuoden 2008 korvaussumma, joka TeMen osalta siirrettiin sivistysrahastoon. Vuoden lopulla aloitettiin jo neuvottelut jatkuvammasta sopimuksesta.

Muu ohjelmien katsominen internetin välityksellä, pääasiassa ulkopuolisten operaattorien välittämänä, sovittiin hoidettavaksi Ylen ja Kopioston välillä.

YLEllä on lisäksi kaksi tekijänoikeussopimusta ohjelmien käytöstä; kumpikin tekijäpuolelta varsin kattava. Kuukausipalkkaisia koskevan sopimuksen allekirjoittajana oli mm. SLL, freelancereita koskeva vuonna 1998 solmittu sopimus on vielä STY:n nimissä allekirjoitettu. Sopimukset rakentuvat yhtäältä royaltyperiaatteelle ja toisaalta vuosittain tarkistettavan stipendijärjestelmän varaan, joten itse perussopimukset on voitu jättää ennalleen. Stipendirahaston suuruus toimintavuodelle sovittiin keväällä.

Yleisradio: Lavastajat ja pukusuunnittelijat

Toimintavuoden korotukset olivat 1.4.08 uuteen palkkausjärjestelmään 0,5% sekä 1.9.08 yleiskorotuksena 2,2%.

Uudesta palkkausjärjestelmästä käytiin neuvottelut kahteen otteeseen vuoden aikana. Kun palkkausjärjestelmä on läheisessä yhteydessä journalistien vastaavaan, eikä sen uudistaminen ollut edennyt aikataulussa, päädyttiin lopulta väliaikaiseen ratkaisuun. Sen mukaan vuoden loppuun mennessä kertynyt järjestelyvaraerä maksettiin kertakorvauksena kaikille ”joulurahana”, seuraavan vuoden alusta vastaava 0,5 % erä maksetaan määräaikaisena korotuksena ja 1.5. tämä erä yhdessä 0,4 %:n suuruisen järjestelyvaran kanssa muodostaa palkkausjärjestelmän uudistukseen käytettävänä varantona.

Vuoden aikana uudistettiin myös YLEn ja SLL:n välillä solmittu sopimus ohjelmien nettikäytöstä. Uudistetun sopimuksen mukaan tekijöille maksetaan 0,2 %:n suuruinen palkankorotuserä ja sen lisäksi ”könttäkorvaus” stipendirahastoon.

Elokuva- ja televisiotuotannon sopimus

Elokuva- ja tv-tuotannon työehtosopimus neuvoteltiin yhdessä Journalistiliiton kanssa. Sopimus on voimassa 1.10.2008 – 30.9.2011. Sopimus on kolmivuotinen ajalle 1.10.2008 - 30.9.2011.

Palkankorotukset ovat:

1.10.2008 3,0%

1.10.2009 3,7 %

1.10.2010 3,1 %

Sopimusta uudistettiin merkittävällä tavalla: palkkaluokkia vähennettiin ja niitä on nyt 4 (aiemman viiden sijaan); myös työpäivien määrää vähennettiin ja tiivistettiin. Nimikkeiden määrää vähennettiin olennaisesti. Keskeistä on neuvotella siitä, miten vaativaa ja vastuullista työ on. Se määrää palkkaluokan, ei yksistään ammattinimike. Tämä on herättänyt kyselyitä ja kritiikkiä ja uuden käytännön omaksuminen vaatii aikaa.

Merkittävä muutos oli se, että dokumentti- ja lyhytelokuvien palkat voidaan neuvotella vähintään 30-60 päivän palkkojen mukaan. Tämä on kokeilu, joka kestää max 30.9.2011 asti, kuten työehtosopimuskin. Liitossa oli vaikea hyväksyä sitä, että tekijät joutuisivat joustamaan palkoissaan alan rahoitusongelmien vuoksi. Mutta tuottajat eivät antaneet periksi ja vaarana oli että ala olisi jäänyt ilman työehtosopimusta kokonaan.

Dokumentti- ja lyhytelokuvien kurja rahoitustilanne kalvaa myös tuottajia, joten sovimme erityisen rahoitusseminaarin järjestämisestä yhdessä tuottajien kanssa. Mukaan kutsutaan rahoittajia, tuottajia ja tekijöitä keskustelemaan alan rahoitusongelmasta.

Liiton tavoitteena on saada työehtosopimus yleissitovaksi, johon tavoitteeseen päästäisiin vain, mikäli saataisiin työnantajapuoli järjestäytymään. Työnantajapuolen järjestäytymisasteen nostamisessa onnistuttiinkin. Lähes kaikki vuoden aikana elokuvia tuottaneet tuotantoyhtiöt järjestäytyivät.

Sopimuksen kattama ala on laaja: pitkät näytelmäelokuvat, lyhytelokuvat, dokumenttielokuvat, videoelokuvat, mainokset, tv-ohjelmien tuotanto ja lähettäminen sekä televisiotoiminta.

Tikkurilan teatteri

Työpaikkakohtaisen työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.11.2007-30.4.2010 ja yleiskorotus toimintavuonna oli: 1.9.08 3,4%.

Muilta osin sirkusopettajia ja –ohjaajia varten ei sopimusta vielä ole olemassa. Ongelmana on, ettei työnantajapuolen järjestäytymistä ole vielä tapahtunut..

Cine-Team

Henkilöstövuokrausfirma Cine-Teamin kanssa TeMellä ja Journalistiliitolla on yhteinen yrityskohtainen työehtosopimus. Sopimuskausi päättyi 30.9.2008. Uudistettu sopimus noudattelee elokuva- ja televisiotuotannon linjoja ja sopimuskautta.

Suomen Kansallisteatteri

Kansallisteatterissa tekniikka ja toimihenkilöt ovat aikaisemmin enimmäkseen kuuluneet PAMiin. Viime vuosina on siirtymä ollut TeMeen, jäsenmäärämme on jo yli 70. Siirtymäkauden järjestelynä kohti omaa sopimusta oli syksyn 2007 ratkaisu, jolloin päätettiin jatkaa vanhoja sopimuksia viisi kuukautta, yleiskorotus sovittin vain tälle ajanjaksolle. Tavoitteena oli neuvotella uusi TeMen ja PAM:n yhteinen sopimus helmikuun loppuun mennessä.

Kun sopimusneuvotteluissa ei kuitenkaan päästy ratkaisuun, julistivat liitot painostustoimenpiteenä ylityökiellon 7.3. Neuvottelutulos saatiin 14.3. Sopimuskausi oli 1.3.2008 – 31.1.2010. Korotukset olivat:

1.3.2008 järjestelyvara 0,5 %

1.10.2008 yleiskorotus 2,3 %

1.3.2009 järjestelyvara 1,7 %

1.10.2009 yleiskorotus 2,2 %.

Sopimuksella perustettiin työryhmä selvittämään kokonaispalkkaukseen liittyviä asioita. Työryhmä piti aloituskokouksensa toimintavuoden puolella työn jatkuessa vielä seuraavana vuonna.

Sopimuksessa jäi selvittämättä kiista lipunmyyjien työajoista, se hoidettiin erillisneuvotteluna heti sopimuksen syntymisen jälkeen. Lisäksi tuntipalkkaisten osalta ilmeni tulkintaristiriita siitä, miten menetellään tapauksissa, joissa työtä on teetetty kuutena päivänä viikossa. Neuvotteluissa ei löytynyt yhteisiä ratkaisuja ja kiista selvittely jäi seuraavan vuoden puolelle.

Yleisradio: Yhtyneet

Ns. yhtyneet-sopimus on Ylessä ollut vanha useamman ammattijärjestön yhteinen sopimus, johon TeMe on liittynyt mukaan 1.10.2007. TeMen jäsenistöä koskevia tariffeja voivat olla mm. juontamisen, haastattelun, kokooma- ja makasiiniohjelmien tekemisen, kuuluttamisen tai animaation tariffit. Tariffien korotukset noudattavat Ylessä olevien sopimusten linjaa.

Muuta

MTV3:n kanssa ei TeMellä ole enää työehtosopimuksia voimassa. Kuitenkin vanhojen työehtosopimusten aikana tehdyistä ohjelmista tehtiin sopimus toukokuulla. Sen mukaan MTV3 voi myydä ohjelmatallenteita ja tekijöille maksetaan tästä rojalteja. Sopimus vastaa Ylen kanssa tehtyjä vastaavia sopimuksia.

LUOTTAMUSMIEHET JA PAIKALLISTOIMINTA

TeMen luottamusmiesjärjestelmä oli laaja ja toimi kattavana teattereissa ja Yleisradiossa. Tanssikoulujen luottamusmiesjärjestelmä käsitti luottamusmiehet viidessä oppilaitoksessa. Elokuva-alalla luottamusmiesverkoston puuttuessa toimi muutama työsuhdeneuvoja.

Kiljavan opiston kanssa oli kaksivuotinen koulutussopimus vuosille 2007- 2008. Tavoitteena oli kehittää luottamusmiesten osaamista aiempaa systemaattisemmin ja koulutuksessa käsitellä johdonmukaisesti eteneviä teemoja sekä ajankohtaisia asioita.

Luottamusmieskursseja oli kaksi kaksipäiväistä kurssia. Niille kutsutaan teattereiden luottamusmiesten lisäksi tanssin ja Yleisradion luottamusmiehet sekä tanssin alueyhdyshenkilöt ja elokuva-alan työsuhdeneuvojat. Kevään luottamusmieskurssi pidettiin Hyvinkäällä Rantasipi Sveitsissä. Kurssille osallistujia oli 21. Syksyn luottamusmieskurssi oli Espoossa Kokoushotelli Siikarannassa. Osallistujia kurssilla oli 28.

Luottamusmiesuutisia lähetettiin sähköisesti 7 kpl.

Paikallisyhdistykset ja työpaikkatoiminta

Teattereissa toimii paikallisyhdistyksiä, joihin jäseniämme kuuluu. Yhdistykset toimivat käytännössä ammattiosastoina. TeMe tukee yhdistystoimintaa ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan niiden kokouksiin. Paikallisyhdistysten toiminta oli kevään luottamusmieskurssin yhtenä aiheena.

Hämeenlinnassa järjestettiin 8.12. koulutustilaisuus paikallisyhdistysten puheenjohtajille, sihteereille ja luottamusmiehille. Seminaarissa käsiteltiin mm. paikallisyhdistysten roolia TeMessä. Mietittiin tulisiko niiden olla ammattiosastoja vai huvitoimikuntia; tuleeko yhdistysten olla avoimia kaikille työntekijöille vai ainoastaan TeMen jäsenille? Tilaisuudessa Reijo Paananen esitteli SAK:n alueellista toimintaa. Tilaisuudessa oli 40 osanottajaa.

TeMen yhteydet työpaikoille ovat tiiviit. Merkittävimmän osan siitä muodostavat neuvontatyö puhelimitse ja sähköpostitse sekä luottamusmiestoiminta. Järjestön toimihenkilöt ovat myös tavanneet satoja jäseniä ja alan ammattilaisia lukuisissa jäsen- ja koulutustilaisuuksissa sekä työpaikkakäynneillä mm. Suomen Kansallisteatteri, Helsingin Kaupunginteatterin puvusto, Lahden kaupunginteatteri, Unga Teatern, Mikkelin Teatteri, Teatteri Imatra.

OIKEUDELLINEN PALVELU

Työsuhdetta ja tekijänoikeuksia koskevat yhteydenotot jäseniltä olivat päivittäisiä. Useimmat yhteydenotot koskivat työsopimuksen sisältöä tai työsuhteen päättymistä, työaikaa, palkanmaksua, ylityökorvauksia, vuosilomaa ja lomakorvauksia, perhevapaita, työehtosopimuksen soveltamista sekä tekijänoikeuksien luovuttamista. Liitto opasti useissa tapauksissa jäseniä hakemaan palkkasaatavia palkkaturvamenettelyn kautta.

Riitautettujen työsuhdeasioiden määrä vuonna 2008 lisääntyi merkittävästi. Suurin osa jutuista päättyi sovintoon ja kohtuullisiin korvauksiin. Vuonna 2008 oli käräjäoikeudessa vireillä kaksi työsuhteeseen liittyvää riita-asiaa. Toinen päättyi sovintoon valmisteluistunnossa ja toinen voitettiin.

Vireillä olleet riita-asiat olivat:

- Perusteeton koeaikapurku, joka päättyi sovintoon ja korvauksiin käräjäoikeuden valmisteluistunnossa

- Työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa koskeva asia, joka voitettiin käräjäoikeudessa ja on lainvoimainen

Sovintoon ja korvauksiin päättyneet riita-asiat koskivat mm. seuraavia:

- Palkkakiistat (koskien mm. työehtosopimuksen mukaista palkkaa, lomakorvauksia, ylityökorvauksia, tasaveroista kohtelua jne.)

- Työsopimuksen perusteettomat päättämiset

- Sopimusrikkomukset

- Perusteettomat määräaikaiset työsopimukset

- Sairausajan palkka

- Tekijänoikeuden loukkaukset

- Muut työsuhteeseen liittyvät riita-asiat

Riita-asioiden lisäksi lakimies on laatinut valituksia työttömyysturvaa ja ammattitautia koskevissa asioissa.

TeMen lakimies Katarina Murto on ollut SAK:n oikeudellisen valiokunnan jäsen vuonna 2008 sekä SAK:n työehtosopimuskierroksen tavoitteita valmistelevan työoikeus-työryhmän sekä ryhmäkannetyöryhmän jäsen.

SOSIAALITURVA

Vuosi 2008 oli erityisesti apurahojen aiheuttamien sosiaaliturvaongelmien toimintavuosi. Monivuotisen työn voittona voidaan pitää työttömyysturvalakiin ja sekä työvoimatoimistojen käytäntöihin saatuja uudistuksia, joissa parannettiin apurahataiteilijoiden työttömyys- ja eläketurvaa. Toteutukseen jäi vielä epäkohtana se, että vain yli 4 kk kestävät kaudet oikeuttavat muutoksen tuomiin etuihin.

Tämä toiminta, johon taiteilija- ja tutkijajärjestöt laajasti ovat ottaneet osaa, tunnetaan ns. tatusotu-liikkeenä. Siihen on liittynyt runsasta nettikeskustelua, mielenosoituksia, kannanottoja, lausuntoja ja tilaisuuksia. TeMe on ollut näistä useimmissa edustettuna ja aktiivisena toimijana.

Työttömyysturva

Työttömyysturva hoidettiin Erityisalojen Toimihenkilöiden Työttömyyskassassa, jossa TeMe muodosti yhden asiamiespiirin. Kassan maksamia etuuksia jäsenille olivat ansioturvan päiväraha, vuorottelukorvaus, koulutustuki ja koulutuspäiväraha.

Kassan jäseniä koko jäsenistöstämme oli vuoden lopussa 2.499 jäsentä. Työttömyyspäivärahoja maksettiin yhteensä 604 jäsenelle (+ 20) yhteensä 2.972.879,70 euroa. Toimintavuoden lopussa tapahtui Suomessa voimakas talouden käänne alaspäin ja työttömyys lisääntyi erittäin nopeasti. Tämä kehitys ei näkynyt vielä TeMen jäsenistössä merkittävästi, TeMen jäsenten työttömyystaso säilyi entisen suuruisena. Päivärahan saajissa on suuri joukko sovitellun päivärahan saajia. Näkyvissä on kehitys, jossa päivärahan perusteena oleva palkka ja sitä kautta päivärahataso koko ajan putoaa. Vuonna 2007 se oli 2.126,72 euroa/ hakija ja toimintavuonna 1.872,98 euroa/hakija. Työttömyyden kesto alalla on keskimäärin noin 100 päivää. Vuorottelukorvausten määrä on kasvanut, joka johtunee siitä, että lain jatkumisesta ei ollut täyttä varmuutta.

Kassan palvelutoimintaan oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Kassan hallitus on asettanut tarkat rajat käsittelyajoille ja niitä seurattiin tarkasti tilastojen avulla.

TeMen asiamiespiirin edustajat Työttömyyskassan edustajistossa ovat Sami Hiltunen, Matti Heikkilä, Jyrki Sinisalo ja Pirkko Majapuro, varallaan Ulla Tenhunen, Tiina Tenkanen, Sisko Jaako ja Ella Brigatti. Kassan hallituksessa asiamiespiiriä edusti Aulikki Raatikainen, varalla Merja Snellman.

Eläketurva

Eläketurvan vuoden 2005 perusteellisten uudistusten jälkeen erilliskysymykseksi on jäänyt apurahojen suhde eläketurvaan. Pitkään vireillä ollut uudistus sai hahmonsa talven 2007 – 2008 aikana. TeMe järjesti Teatterikulmassa keväällä tilaisuuden, jossa Tarmo Pukkila STM:stä oli kertomassa uudistuksen päälinjoista, tilaisuuteen kutsuttiin myös meitä lähellä olevat kulttuurialan järjestöt. Vähän tämän jälkeen kävi ilmi, että uudistuksen alaraja on vedetty MYEL:n linjoja noudattaen niihin, jotka ovat työskennelleet yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta yhtäjaksoisesti apurahalla. TeMen piirissä nähtiin, että suuri osa projektiapurahalla työskentelevistä jää uudistuksen ulkopuolella, koska vapaan kentän projektit erityisesti tanssin puolella jäävät aina alle neljän kuukauden ja kaiken lisäksi tekijöilleen nämä eivät ole satunnaisia työtehtäviä vaan merkittävä osa sillä kentällä työskentelevien ammatillista uraa.

Kesällä TeMen edustaja oli kuultavana lakimuutoksia valmistelevassa työryhmässä. Kun työryhmä ei muutoksia tehnyt, järjesti TeMe yhdessä muiden kulttuurialan järjestöjen kanssa nettivetoomuksen, johon saatiin vajaan kahden vuorokauden aikana yli tuhat allekirjoittajaa. Tämän vetoomuksen ja lähetystön kanssa käytiin ministeriössä, joka katsoi, ettei uudistusta voida enää hidastaa ryhtymällä tekemään siihen teknisesti vaativia muutoksia.

Syksyllä seurasi sitten eduskuntakäsittely, jonka aikana TeMen edustaja kävi kolmessa eri valiokunnassa antamassa asiantuntijalausuntonsa. Kun eduskunta sitten hyväksyi kaikilta muilta osin erittäin merkittävän uudistuksen, se velvoitti ministeriön, järjestöt ja eläkelaitoksen, MELA:n, ryhtymään valmisteluihin tämän alarajan aiheuttaman epäkohdan poistamiseksi.

Uudistus velvoittaa 1.1.2009 alkaen yli neljän kuukauden apurahalla työskennelleen ja tietyn rajatulon ylittävän apurahan saajan ottamaan eläkevakuutuksen MELA:sta. Valtion verottoman työskentelyapurahan ylärajaa on samaan aikaan nostettu kuitenkaan pienentämättä apurahojen lukumäärää. Yksityisten rahastojen ja säätiöiden käyttäytyminen jää nähtäväksi seuraavan vuoden puolella. Myös työttömyysturvan osalta on apurahalla työskentelevän asemaa selkiytetty.

Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön avustuksia myönnetään 31.12.2009 asti, jonka jälkeen vanhoja avustuksia maksetaan niin pitkään kuin avustuksen saajia on elossa. Säätiön hallituksessa TeMeä ovat edustaneet Raimo Söder ja Maija Pekkanen varallaan Aulikki Raatikainen ja Torolf Södeqvist. Vuodelle 2009 valittiin Söderqvistin tilalle varajäseneksi Marja-Leena Niittymäki.

Muu sosiaaliturva

Jäsenistön yhä heikkenevä asema työmarkkinoilla on johtanut siihen, että palvelutoiminnassa yhä enemmän joudutaan neuvomaan sosiaalisissa ja toimeentuloasioissa. Tähän työhön on saatu tukea ja opastusta SAK:n sosiaalivaliokunnan työstä, jossa järjestöä edusti Aulikki Raatikainen ja hänen vuorotteluvapaansa aikana Pirkko Majapuro. Samalla on ollut mahdollista tuoda laajemman edunvalvonnan piirin temeläisten erityiskysymykset sosiaaliturvassa ja verotuksessa. TeMe on pyrkinyt useita eri väyliä myöten vaikuttamaan mm. tanssinopettajien työsopimuskäytäntöihin ja niihin liittyviin palkattomiin jaksoihin sekä sopimustasolla että tähän liittyvään työttömyysturvalainsäädäntöön.

Teatteriohjaajille ja skenografeille suunnattu ASLAK-kuntoutuksen kaksi ensimmäistä osaa toteutettiin toimintavuonna yhteistyössä Kuntoutus Ortonin kanssa. Toimintavuonna saatiin myös myönteinen päätös seuraavan Aslak –kuntoutuksen aloittamisesta sirkus- ja tanssitaiteilijoille.

Internet-työtori Tauno

Työtori Tauno on TeMen, Teatterikorkeakoulun rekrytointipalvelun ja Suomen Näyttelijäliiton yhteishanke, joka on kehitetty helpottamaan freelancereiden työnhakua. Työnantajat voivat veloituksetta hakea työntekijää sekä jättää ilmoituksia avoimista työpaikoista ja koe-esiintymisistä. Palvelu on jäsenille maksuton, TeMe maksaa ylläpitokorvausta Teakille. Taunossa on päivittäin noin 100 käyntiä. TeaK on kuitenkin jättäytymässä pois Taunosta ja vuoden lopulla neuvoteltiin uusista yhteistyökumppaneista.

TEKIJÄNOIKEUDET

Tekijöiden vastainen linja?

Maan hallituksen linja tuntui jatkuvan edelleen yhtä selvänä. Tarkoitus näyttää olevan saada tekijänoikeuksien käyttö maamme tekijänoikeusteollisuudelle mahdollisimman helpoksi. Tekijöiden kannalta linja oudoksuttaa, sillä samalla se rajoittaa tekijöiden sopimusvapautta tai ainakin muuttaa totuttua sopimustasapainoa. Tekijänoikeushankkeita on ollut vireillä toimintavuoden aikana useita.

Työsuhdetekijänoikeus

Hallitusryhmät olivat sopineet tekijänoikeusasioiden siirrosta käydyn keskustelun yhteydessä, että työsuhdetekijänoikeudesta tullaan tekemään selvitys. Tammikuussa 2008 opetusministeriö antoi oikeusneuvos Mikko Tulokkaalle tehtäväksi toteuttaa tämä jo saman kevään aikana. Tulokkaalle asetettiin 10-henkinen asiantuntijaryhmä, jossa puolet oli työnantajien puolet työntekijöiden edustajia. TeMen toiminnanjohtaja Raimo Söder oli mukana asiantuntijaryhmässä.

Kesäkuussa selvitysmies sai valmiiksi selvitystyön ja siinä esitettiin tekijänoikeuslain muuttamista siten, että sinne lisättäisiin olettama työsuhteessa syntyneiden teosten oikeuksien siirtymisestä työnantajalle. Asiantuntijaryhmä ei päässyt asiasta yksimielisyyteen, joten kysymyksessä oli selvitysmiehen oma esitys. Se lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle. TeMen kannan mukaan tällaista olettamaa ei tekijänoikeuslakiin saisi ottaa, koska se suosii enemmän sopimatta jättämistä kuin sopimista ja koska se horjuttaa sopimustasapainoa eri osapuolten kesken. Asian jatkokäsittely siirtyi seuraavan toimintavuoden puolelle.

Monikanavatyöryhmä

Samaan aikaan työsuhdetekijänoikeuden kanssa selvitteli maan hallitus televisiojakeluun liittyviä tekijänoikeusongelmia. Tammikuussa 2008 asetti opetusministeriö työryhmän selvittämään television monikanavajakeluun liittyviä ongelmia. Tällä tarkoitettiin saman lähetyksen samanaikaista jakelua samalle maantieteelliselle alueelle eri jakelukanavissa. Opetusministeriö asetti työryhmän, jonka puheenjohtajaksi nimesi AA Sakari Aallon, lisäksi työryhmään asetettiin kahdeksan oikeudenhaltijoiden edustajaa ja kahdeksan oikeuksien käyttäjien edustajaa. TeMen toiminnanjohtaja Raimo Söder oli mukana työryhmässä.

Työryhmä ei päätynyt yksimielisyyteen ja niinpä se teki selvityksen ilman esitystä. Olennainen ristiriita oli siinä, että oikeudenhaltijapuoli katsoi tällaisen samanaikaisen lähetyksen olevan normaaliin sopimustoimintaan kuuluvia asioita ja oikeuksien käyttäjät olisivat toivoneet lainsäädännöllistä ratkaisua, jossa tällainen lähetystoiminta katsottaisiin yhdeksi ja samaksi lähetykseksi, joka ei edellyttäisi sopimuksia tai korvauksia. Työryhmän muistio tuli lausunnolle kesäkuun alussa ja kohta sen jälkeen opetusministeriö toimitti täydennyslausuntopyynnön koskien työryhmän puheenjohtajan tekemää ehdotusta. Asian käsittely ei edennyt toimintavuoden aikana lausuntoja pidemmälle. TeMen kannan mukaan nykyinen järjestelmä ja sopimusvapaus pystyvät hoitamaan kaikki ongelmat, lainsäädännön muutosta ei tarvita.

Tekijänoikeustoimikunta

Opetusministeriö on asettanut tekijänoikeustoimikunnan ajalle 21.2.2008 – 31.12.2009 mm. käsittelemään lainsäädännön suuntaviivoja ja valmistelemaan EU-työhön tarvittavia lausuntoja. Toimikunnan puheenjohtajana toimii professori Niklas Bruun ja sen 16 jäsenen joukossa on TeMen puheenjohtaja Minna Sirnö.

Lausuntoja

Edellä mainittujen työsuhdetekijänoikeus ja monikanavalähetyskannanottojen lisäksi TeMe antoi opetusministeriölle lausuntonsa muistioon Creative Content Online in the Single Market, sekä muistioon On the Protection of Rights of Broadcasting Organisations. Lisäksi TeMe otti kantaa musiikin tekijänoikeuksien suoja-aikojen pidentämisen puolesta.

Kopiosto

Työehtosopimusten ja erillisten tekijänoikeussopimusten lisäksi yhteisvalvonta toteutetaan Kopiostossa joko valtakirjojen tai lakiin perustuvien sopimuslisenssien perusteella.

Kopiostossa TeMen toiminta keskittyy av-jaoston alaan. Kopioston sopimuksia ovat mm. sopimus merimiespalvelutoimiston kanssa, opetusnauhoitusta koskeva sopimus valtion, YLEn ja MTV:n kanssa, sopimus Yleisradion kanssa tallennepalvelutoiminnasta, sopimus tallenteiden kirjastokäytöstä sekä edelleen lähettämiseen liittyvät sopimukset. Kopioston kautta tilitetään myös hyvitysmaksun tuotto.

Osa hyvitysmaksun tuotosta ohjataan tekijöiden yhteiseen käyttöön AVEKin kautta tuotanto- ja koulutustukena.

Toimintavuoden aikana saatettiin tekijänoikeusjärjestöille maksettavat korvaukset arvonlisäverollisiksi.

Tilityssäännön vuosittaiseen tarkistuskeskusteluun osallistuivat TeMestä Sami Hiltunen ja Olli Vesala.

Kopioston jäseniä TeMen liitoista olivat SET, Lavastustaiteilijain Liitto, Tanssitaiteilijain Liitto ja Teatteriohjaajien Liitto. Raimo Söder oli Kopioston varapuheenjohtaja ja av-jaoston puheenjohtaja.

Keväällä TeMe hyväksyttiin tekijänoikeudellisen yhdistyksen jäseneksi, samaan aikaan Suomen Lavastustaitelijain Liitto ja Suomen Tanssitaiteilijain Liitto erosivat sieltä, kysymyksessä oli TeMen edustusten ja verkottumisen rationalisointi.

KULTTUURIPOLITIIKKA

TeMe on ensisijaisesti ammattijärjestö, mutta samalla voimakas kulttuuripoliittinen toimija. Tavoitteena on vaikuttaa alan toimintaedellytyksiin ja resursseihin sekä sitä kautta työntekijöiden toimeentuloon ja työn edellytyksiin.

Poliittisen vaikuttamisen keinoja ovat vuorovaikutus ja läheiset kontaktit viranomaisiin ja poliittisiin päättäjiin sekä yhteistyö, keskustelut, tapaamiset ja lausunnot teatteri-, tanssi- ja elokuva-alan keskeisten toimijoiden kanssa.

Vaikuttaminen

TeMe on ottanut kantaa asioihin mm. seuraavasti:

- Lausunnot valtion budjetista eduskunnan sivistysjaostolle ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle

Lisäksi TeMen edustajat ovat olleet mukana

- Teatterijärjestöjen Keskusliiton järjestämissä teatteri-illoissa eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle

- Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa kuultavana

- Forum Artisin järjestämissä tilaisuuksissa tapaamassa kansanedustajia ja kulttuuriministeriä

Näiden lisäksi jäsenjärjestöt ovat tehneet omaa vaikuttamistyötään ja antaneet omia kannanottojaan.

KOULUTUS

TeMen koulutustyöryhmä kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa. Koulutustyöryhmä valmistelee koulutuspoliittiset lausunnot TeMen hallitukselle ja kokoaa vuosittaisen koulutussuunnitelman.
Toimintavuonna koulutuspoliittista keskustelua käytiin erityisesti Aalto- ja Taideyliopistoasiassa. TeMe järjesti aihetta käsittelevän keskustelutilaisuuden 7.10.2008, johon osallistui 16 henkilöä, lähinnä lavastuksen ja pukusuunnittelun ammattilaisia sekä Taideteollisen korkeakoulun opettajia.

TeMe valmisteli julkilausuman, jossa tuki sellaisen taideyliopiston synnyttämistä, jossa olisivat mukana myös lavastustaiteen ja elokuvataiteen opetus. Sen sijaan kannanotossa ilmaistiin vastustava kanta Tampereen yliopiston Nätyn kytkeminen hankkeeseen mukaan. Tehtiin kirje opetusministeri Sari Sarkomaalle ja annettiin samalla julkilausuma ”Helsingin Taiteiden Yliopisto on järkevä tavoite”

TeMe nimesi SAK:n pyynnöstä edustajat Tanssin alan (Liisa Palin) ja Sirkusalan (Petri Heikkilä) perustutkintojen uudistusta pohtiviin ohjausryhmiin.

Keskustelu ammatillisten koulutuspaikkojen määrästä oli vilkasta ja TeMe esitti kantanaan, että toisella asteella koulutuspaikkoja pitäisi vähentää 50% ja ammattikorkeakoulutasolla 25%. Yliopistotaso ei ole ongelma. Ammattikorkeakoulutasolla volyymit ovat ylimitoitetut. Alan toiminta- ja työkulttuuria vääristää pahasti toisen asteen koulutusvolyymit: ilmaistyövoima vääristää alan kilpailun ja harjoittelijatulva lisää ammattilaisten työttömyyttä. Erityisesti elokuva-, av-, mainos- ja tv-tuotannoissa työskentelee tv-yhtiöiden ulkopuolella noin 1.000-1.200 työntekijää. Ajoittaista työttömyyttä on paljon, silla alan työ on usein pätkätyötä.

Teatteritekniikan kansainvälinen koulutushanke

TeMe on osallistunut syksystä 2005 alkaen partnerina kansainväliseen Leonardo-projektiin Theatre technical training in EU (TTT-EU). Projektin tavoite oli kuvata ja tunnistaa näyttämöteknisten ammattien vaatimukset ja osaaminen, viitekehyksenä European Qualification Framefork.

Syksyllä 2007 alkoi hankkeen jatkoprojekti, jossa TeMe oli edelleen partnerina. LPT-hanke pyrkii jatkokehittämään aiempien projektien tuloksia esitystekniikan koulutusta ja ammattilaisten tarpeita paremmin vastaaviksi työkaluiksi, sekä edistämään tutkintojen ja pätevyyskuvausten läpinäkyvyyttä eurooppalaisessa mittapuussa, sekä lisäämään ymmärrystä teknisiin aloihin liittyvistä kansallisista eroavaisuuksista.

Hanke on kaksivuotinen ja se päättyy joulukuussa 2009. Mukana on 11 kumppania viidestä eri maasta; Belgiasta, Englannista, Italiasta, Ruotsista ja Suomesta. Risto Lehikoinen osallistui TeMen edustajana hankkeen suunnitteluseminaariin. Jyrki Sinisalo on ollut hankkeen seurantaryhmässä ja Lehikoinen on osallistunut Suomen maatiimin jäsenenä mm. johtajuutta käsittelevän osion tekemiseen.

Koulutustilaisuudet

14.4.2008 TeMen edustajiston jälkeen pidettiin Teatterikulmassa työsuhdekoulutuspäivä. Seminaarissa käytiin läpi neuvottelutaitoa sekä työehtosopimusten sitovuutta. Myös tilastojen kertomia käytännön palkkoja esiteltiin. Tilaisuuteen osallistui n. 30 henkeä.

8.8.2008 Tampereen Teatterikesässä TeMe ja Suomen Teatterit ry järjestivät yhdessä seminaarin, jonka teemana oli ”Taiteellisen suunnittelun ja teknisen toteuttamisen rajapinnalla”. Tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä; teatterin tekijöitä ja kulttuurivirkamiehiä.

27.11.2008 TeMe järjesti Mitä kaikkea sinun tulee tietää eläkkeistä? – koulutuspäivän, johon osallistui 31 henkilöä.

Toimiston työntekijät ovat tehneet monia oppilaitoskäyntejä ja oppilaitokset ovat myös tuoneet nuoria TeMeen visiitille. Henkilökohtaisten käyntien tarkoitus on nostaa opiskelijoiden tietoisuutta ammattiyhdistysliikkeestä, sen toiminnasta ja tehtävistä. Viesti nuorille on, että he ainakin valmistuttuaan tietävät mistä löytävät ammattiliittonsa. Järjestäytymällä he eivät pelkästään osoita hoitavansa omia asioitaan fiksusti, vaan ottavat myös kantaa koko alan pelisääntöjen selkiyttämiseen.

Ammattitutkinnot ja tutkintotoimikunnat

Ammattitutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä tutkintotoiminnan johtamisesta ja ohjaamisesta. Edustajamme eri tutkintotoimikunnissa 1.8.2007 - 31.7.2010 ovat:

- Teatteri- tanssi- ja sirkusalan tutkintotoimikunnassa Samppa Lahdenperä ja Tarja Yoken

- Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunnassa Alf Hemming

- Musiikkiteknologian tutkintotoimikunnassa Ahti Vänttinen (Suomen Muusikkojen Liitto)

VERKOTTUMINEN KOTIMAASSA

Laaja-alainen yhteistyö ja verkottuminen teatterin, tanssin ja elokuvan toimijoiden kesken on pienellä ja monimuotoisella kentällä välttämätöntä. TeMellä ja sen jäsenliitoilla on edustajia mm. seuraavissa organisaatioissa:

- Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ry

- Teatterin Tiedotuskeskus ry

- Tanssin Tiedotuskeskus ry

- Kustannus Oy Teatteri

- Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiö

- Forum Artis ry

- Kulttuurialan ammattiliittojen neuvottelukunta

- Kopiosto ry

- Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

- Suomen Elokuvasäätiö

- Suomen Elokuvakontakti

- Centralförbundet för Finlands Svenska Teaterorganisationer

- Suomen OISTAT-keskus

- Tiloja Tanssille ry (nykyään Tanssille ry)

- Tanssiareena ry

- Villa Karon Ystävät ry

- Helsingin Kansainvälinen Balettikilpailu ry

Forum Artis on taiteilijajärjestöjen yhteistoimintafoorumi, jossa on mukana ammattijärjestöjä sekä vapaiden taiteilijoiden etujärjestöjä. Forum Artisin hallituksessa on Sari Lakso.

Kulttuurialan ammattiliittojen neuvottelukunta on muusikoiden, näyttelijöiden, journalistien, TeMen ja SAK:n yhteistyöelin. Toimintavuoden aikana neuvottelukunta osallistui SAK:n kulttuuripuheenvuoron valmisteluun.

Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto on suomenkielisen ammattiteatterikentän työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteinen teatteripoliittinen elin. Merkittävin tehtävä on vaikuttaa valtionosuuslainsäädäntöön ja kehittämishankkeisiin sekä budjettiin. Keinoina ovat lausunnot Opetusministeriölle ja Eduskunnalle sekä teatteri-illat Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. Keskusliiton hallituksessa olivat Sari Lakso, Sampo Pyhälä ja Raimo Söder, varalla Atro Kahiluoto ja Kaisa Rautakoski.

Teatterin Tiedotuskeskus harjoittaa tiedotus-, julkaisu- ja tilastointitoimintaa. Säännöllisesti toimitettavat julkaisut ovat Teatteritilastot, Teatterialan Avain, Teatterikalenteri, Finnish Theatre Finlandaise ja kesäteatteriesite. Tiedotuskeskuksen varapuheenjohtajana oli Pauliina Hulkko ja jäsenenä Marina Meinander.

Tanssin Tiedotuskeskus hoitaa tanssialan tiedotusta ja tilastointia ja julkaisee mm. Tanssilehteä. Hallituksen jäsenenä on tanssitaiteilijaliiton edustajana Sari Lakso, varalla Veli Lehtovaara. Sirkuksen Tiedotuskeskus hoitaa sirkusalan tiedotusta, hallituksen jäsenenä on tanssitaiteilijain Liiton edustajana Henna Kaikula varallaan Sami Hiltunen.

Kustannus Oy Teatteri julkaisee Teatterilehteä. TeMe yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa on yksi osakkeenomistaja yhtiössä. Hallituksen jäsenenä oli Petteri Granström ja varajäsenenä Tiina Tenkanen.

Kiinteistö Oy Teatterikulma hallinnoi kiinteistöä, jossa TeMen toimitilat sijaitsevat. Yhtiön hallituksessa oli Raimo Söder.

KANSAINVÄLINEN VERKOTTUMINEN

UNI

UNI, Union Network International, on maailman suurin ammattiliittojen organisaatio. Sillä on yli 16 miljoonaa jäsentä ja toimisto kaikissa maanosissa. Pääkonttori on Nyonissa Sveitsissä. TeMe on UNIn jäsen ja tiiviisti mukana sen toiminnassa. UNI-Europe hoitaa UNIn Euroopan asioita ja sen toimipiste on Brysselissä.

UNI-MEI on yksi UNIn sektoreista ja se kattaa television, elokuvan, teatterin, viihteen ja taiteen alojen ammattiliittoja kaikissa maanosissa, noin 70 maassa. UNI-MEIn hallituksessa on Raimo Söder, joka osallistui hallituksen kokoukseen Berliinissä 4.-5.11.08.

EURO-MEI on UNI-MEIn Euroopan alueorganisaatio. EURO-MEI on muodostanut yhdessä näyttelijöiden (FIA) ja muusikoiden (FIM) kanssa yhteistyöorganisaation EAEA (European Arts and Entertainment Alliance). EAEA edustaa EU:n sosiaalidialogissa työntekijäosapuolta. EAEA on myös eurooppalaisten ammattijärjestöjen kattojärjestön ETUC:n (European Trade Union Confederation) jäsen.

EURO-MEI järjesti tapaamisen Theatre Technicians Meeting 19.6.2008 Brysselissä sosiaalidialogikomitean kokouksen yhteydessä, siihen osallistui Raimo Söder ja 16.6.08 elokuvatyöntekijöiden tapaamiseen audiovisuaalisen sektorin sosiaalidialogikokouksen yhteydessä osallistui Johan Hake.

UNI-Finland on UNIin kuuluvien suomalaisten viidentoista ammattijärjestön yhteistyöelin. Se on toimintarakenteeltaan kevyt ja toimii sähköpostiverkostona sekä muutamia yhteisiä tilaisuuksia järjestäen.

Sosiaalidialogi

EU:n perusasiakirjoissa on työmarkkinaosapuolille (social partners) varattu erityinen rooli. EU:n komissio on antanut osan työlainsäädäntönsä valmistelusta työmarkkinaosapuolten tehtäväksi. Alakohtaisten kysymysten valmistelua varten EU:n komissio on perustanut pysyviä sosiaalidialogikomiteoita, joita on toistaiseksi 30. Yksi niistä on `esittävän taiteen sosiaalidialogikomitea´, jossa työnantajapuolta edustaa PEARLE ja työntekijäpuolta EAEA. Raimo Söder osallistui komitean kokouksiin 20.6. ja 15.12., jälkimmäiseen osallsitui myös Sari Lakso.

Audiovisuaalisen sektorin sosiaalidialogikomitea käsittelee yksityisen ja julkisen sektorin televisiotoimintaa sekä ns. independent-sektorin toimintaa. Audiovisuaalisen sektorin kesän sosiaalidialogikomiteakokoukseen osallistui Johan Hake.

Pohjoismainen yhteistyö

UNI-MEI:n pohjoismaiset jäsenet muodostavat yhteisen ryhmän, MEI-Norden. Ryhmä ei kokoontunut toimintavuoden aikana lainkaan.

Teatteriohjaajien Liitto piti pohjoismaisia yhteyksiä yllä Pohjoismaisen Ohjaajaneuvoston (Nordisk Sceninstruktörråd NSIR) kautta. Keskustelun kohteena olivat mm. alan palkkataso, ohjaajan arvostus ja tasa-arvokysymykset. Kevään kokous pidettiin Helsingissä 8.-9.6.2008.

FIA

Näyttelijöiden ja tanssijoiden kansainvälisenä järjestönä toimii maailmanlaajuinen FIA (Federation Internationale des Acteurs), jonka jäsen Tanssitaiteilijain Liitto on. EuroFIAn kokouksiin osallistui Sari Lakso 4.-5.4. Latviassa ja maailmanlaajuiseen konferenssiin Marokossa 24.-27.10.2008. Lisäksi Sari Lakso osallistui EuroFIAn Tanssijaoksen kokoukseen Lontoossa ja Marokossa.

FIA:n pohjoismaisena yhteisönä toimii Pohjoismainen Näyttelijäneuvosto (Nordisk Skuespillerråd-NSR), jonka jäsen Tanssitaiteilijain Liitto myös on. NSR:n kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Kokoukset pidettiin 19.-20.5.2008 Kööpenhaminassa ja Helsingissä 24.-25.11.2008, joihin liiton edustajana osallistui Sari Lakso ja jälkimmäiseen myös Sami Hiltunen ja Marja-Sisko Vuorela.

Venäjä

Teatteriohjaajien Liitto sai opetusministeriöltä, Jenny ja Antti Wihurin rahastolta ja Alfred Kordelinin rahastolta apurahoja, joiden myötä jatkettiin yhteistyöprojektia Petroskoin Kansallinen Teatterin kanssa. Toimintavuonna aloitettiin valmistelut ohjaajavierailun järjestämiseksi keväällä 2009 sekä suunnittelutyö Uuden suomalaisen teatterin-festivaalin järjestämiseksi Petroskoissa vuonna 2009.

Viro

TeMellä on hyvät yhteistyösuhteet Eesti Teatriliitiin. Yhteistyön painopiste kääntyi asioiden yhteiseen valmisteluun sosiaalidialogiprosessissa Viron liityttyä EU:n jäseneksi.

Eesti Lavastajateliitin ja Teatteriohjaajien Liiton välinen yhteistyö jatkui voimassa olevan sopimuksen mukaisesti. Osapuolet valvovat alan työehtojen, sopimusten ja tekijänoikeuksien määräysten noudattamista silloin, kun toisen maan ohjaaja työskentelee siellä vierailevana ohjaajana. Lisäksi sopimusosapuolet toimivat aktiivisesti yhteisten koulutustilaisuuksien järjestämiseksi.

OISTAT

Skenografien, teatteriarkkitehtien ja teatteriteknisten yhteistyötä kansainvälisellä tasolla hoitaa OISTAT. Kansallisella tasolla toimii Suomen OISTAT-keskus, jonka henkilöjäseninä useat liittojemme jäsenet ovat. Lavastustaiteilijain Liitto ja Teatteritekninen Liitto ovat Suomen OISTAT-keskuksen kannatusjäseniä ja yhteistyökumppaneita. Suomen OISTAT-keskus toimii TeMen tiloissa.

Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry