Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaan tarkoitus on parantaa työelämässä olevan työntekijän jaksamista. Samalla se antaa työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden saada määräaikaiseen työsuhteeseen.

Työnantajalle ja työyhteisölle se voi tarjota uutta osaamista työyhteisöön.

Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisesti työntekijän vuorotteluvapaasta, jonka kesto 90 - 359 päivää. Edellytyksenä on 10 vuotta eläkelain mukaista työhistoriaa. Työntekijä ei voi päästä vuorotteluvapaalle, jos työnantaja ei suostu sopimaan asiasta. Vapaalle jäävän työntekijän tilalle (ei välttämättä samoihin tehtäviin) tulee palkata työtön työnhakija. Työntekijä tekee vapaalla, mitä itse haluaa: kouluttautuu, matkustelee, on lasten kanssa kotona, lepää ja kuntoutuu tai menee muualle töihin, mikä ei ole alkuperäisen idean mukainen. Tällöin vuorottelija ei saa vuorottelukorvausta lainkaan tai täysimääräisenä. Apuraha ei vaikuta vuorottelukorvauksen määrään. 

Tällä hetkellä vuorottelukorvaus on 70 % siitä työttömyyskorvauksesta, jonka saisi kokonaan työttömänä ollessaan. Lapsikorotuksia ei huomioida. Korvaus on 80 %, jos takana on vähintään 25 vuoden työhistoria.

Vuorottelukorvausta haetaan työttömyyskassasta, jos työssäoloehto täyttyy (34 vkoa työsuhteita ja kassan jäsenyyttä). Muuten korvausta haetaan Kelasta. Jos olet jo kerran ollut vuorotteluvapaalla, pitää työeläkelain mukaista työhistoriaa kertyä viisi vuotta ennen kuin voi uudestaan päästä vuorotteluvapaalle.

Vuorottelusopimus TEM:n sivuilta