Usein kysyttyä

Mitä, jos työsopimusta ei saa kirjallisena?

Suullinen sopimus on yhtä pätevä ja sitova kuin kirjallinenkin. Tosin suullisen sopimuksen sisältöä on riitatilanteessa hankala näyttää toteen.

Pyydä kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista, jos et pyytämälläkään saa sopimustasi kirjallisena.

Lain mukaan työnantajalla on velvollisuus antaa kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, kun työsuhde on vakituinen tai yli kuukauden mittainen.

Selvitys pitää antaa viimeistään ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Selvityksessä on samoja asioita kuin työsopimuksessakin: sopijaosapuolet, työnteon ajankohta, työsuhteen kesto, määräaikaisuuden peruste, työtehtävä, palkka, työaika, sovellettava työehtosopimus jne.

Mitä jos palkkaa ei kuulu?

Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jos toisin ei sovita. Palkan viivästyessä työntekijällä on oikeus saada viivästyskorkoa sekä työsuhteen päättyessä myös odotusajan palkka enintään kuudelta kalenteripäivältä.

Älä jää odottelemaan palkkaasi viikkokausiksi. Jos työnantaja on maksukyvytön, voit hakea saataviasi palkkaturvasta. Muista, että palkkaturva vanhenee kolmessa kuukaudessa tilipäivästä. Laita siis palkkaturvahakemus vireille hyvissä ajoin. Ehdit perua sen, jos palkkasi maksetaankin.

Muista laittaa palkkalaskelmat hyvään talteen. Sinulla on oikeus kirjalliseen palkkalaskelmaan aina, kun sinulle palkka maksetaan.

Voivatko ylityökorvaukset sisältyä palkkaan?

Eivät voi. Ylityöstä on maksettava erillinen korvaus lain tai sovellettavan työehtosopimuksen perusteella.

Ylityötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella eikä niistä voi sopia etukäteen.

Lakiin perustuvien ylityökorvausten määrät ovat seuraavat:

• vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 % korotettu palkka
• viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta 50 % korotettu palkka

Eri työehtosopimuksissa on erityisesti viikottaisen ylityön laskemisesta erilaisia määräyksiä.

ESIM. Jos on sovittu 8-tuntisen päivän palkaksi 80 euroa ( 10,-/tunti):

12-tuntisen päivän palkka= 80 + 15 (9.tunti) + 15 (10.t) + 20 (11.t) + 20 (12.t) = 150,-

10-tuntisen päivän palkan saat lisäämällä päiväpalkkaan 37,5% eli 80,- + 37,5% = 110 euroa

Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaaseen.

Voiko lomakorvaus sisältyä palkkaan?

Työntekijällä on lakisääteinen oikeus vuosilomaan. Se kertyy lyhyessäkin työsuhteessa. Lyhyissä, määräaikaisissa työsuhteissa lomaa ei ehdi pitää, joten korvaus maksetaan prosentuaalisena. Se on lain mukaan joko 9 % tai 11,5 %:a riippuen työsuhteen kestosta.

Eri työehtosopimuksissa on eri määräyksiä lomakorvausprosentista:

elokuva-alalla 13,5% ja teatterialalla joko 12% tai 12,5%

Mitä jos allekirjoitan laittoman työsopimuksen?

Lainvastainen kohta sopimuksessa ei päde, vaikka olisit allekirjoittanut työsopimuksen.

Jos sopimuksessa esim. lukee, että ylityökorvauksia ei makseta, on kohta laiton eikä se päde. Muilta osin sopimus voi olla sitova.

Tarkistuta työsopimuksesi liitossasi, jos sopimuskohdat epäilyttävät. Kohtuutonta sopimusehtoa voidaan aina sovitella, vaikka itse sopimus on sitova.

Miksi matkakustannuksista riidellään aina?

Älä luule ja oleta, että matkakustannukset maksetaan, vaan sovi asiasta ja selvitä työnantajan käytäntö. Ne on hyvä kirjata työsopimukseen.

Jos työnantaja lähettää työntekijän esim. toiselle paikkakunnalle, työnantajan tulee maksaa mm. päivärahat ja matkat halvimman kulkuneuvon mukaan.

Neuvottele aina selväksi se, että keikoilta maksetaan matkakustannukset, siis päivärahat, matkat ja tarvittaessa majoitus.

Onko työmatka työaikaa?

Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei se samalla ole työsuoritus.

Esim. silloin, kun työntekijä siirtyy työpäivän aikana toimipisteestä toiseen, tähän matkaan käytetty aika on työaikaa. Kodin ja työpaikan väliset matkat taas eivät ole työaikaa. Työntekijän menettämää ns. omaa aikaa kompensoidaan päivärahalla.

Työ-, virka- ja virantoimitusmatkoista on erilaisia määräyksiä eri työehtosopimuksissa.

Onko ruokatunti työaikaa?

Kun vuorokautinen työaika on yli kuusi tuntia, työntekijälle on annettava vähintään tunnin kestävä lepoaika. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästäkin lepoajasta - kuitenkin vähintään puolen tunnin lepoajasta.

Se ei ole työaikaa, jos työntekijä voi esteettömästi poistua työpaikaltaan. Jos työntekijä työskentelee ja on työnantajan käytettävissä raukatauon ajan, se on työaikaa.

Mitä ne sosiaalivakuutusmaksut ovat?

Sosiaalivakuutusmaksut ovat lakisääteisiä. Niitä maksavat työntekijä ja työnantaja yhdessä. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta prosenttimääräiset maksut ja vastaa niiden tilittämisestä.

Työnantaja:

1. Eläke eli TyEL-maksu
2. Työttömyysvakuutusmaksu
3. Ryhmähenkivakuutusmaksu
4. Tapaturmavakuutusmaksu
5. Sosiaaliturvamaksu

Sosiaalivakuutusmaksujen kustannukset työnantajalle ovat on keskimäärin n. 21,3 %

Työntekijä:

1. Eläke eli TyEL-maksu
2. Työttömyysvakuutusmaksu
3. Sairausvakuutusmaksu (sisältyy ennakonpidätykseen)

Työntekijän palkasta ennakonpidätyksen lisäksi peritään sosiaalivakuutusmaksuja 5,3-6,6% iästä riippuen.

Yllä mainittujen erien lisäksi työnantaja vastaa lomapalkoista, sairausajan palkoista, sijaisen palkasta, työterveyshuollon maksuista, koulutuksesta jne. Nämä ns. palkkojen sivukulut nostavat henkilöstökulujen budjetointia yleensä 35-50 %. Maksut vaihtelevat vuosittain ja alakohtaisesti jonkun verran.

Pyydä Eläketurvakeskuksesta rekisteriote www.etk.fi Siinä näkyvät kaikki yksityisen alan työsuhteet, joista eläkkeesi on kertynyt. Jos puutteita ilmenee, ilmoita ne heti Eläketurvakeskukseen, niin viranomaiset ryhtyvät selvittämään asiaa.

Mitä tarkoittaa, että kaikki oikeudet luovutetaan?

Tällä kirjauksella luovutat kaikki luovutettavissa olevat tekijänoikeutesi korvauksetta tai työsopimuksessa sovitulla korvauksella työnantajalle.

Kaikkien oikeuksien luovuttaminen ei lain mukaan ole mahdollista, sillä osa "immateriaalisista oikeuksista" eivät ole luovutettavissa.

Kun oikeudet eritellään, huolehdi, että immateriaaliset oikeudet (lähinnä isyys- ja respektio-oikeus) sekä Kopioston korvaukset (ainakaan hyvitys- eli tyhjäkasettimaksut) eivät ole luovutettavien oikeuksien mukana.

Olkaa huolellisia ja kysykää lisätietoja liitosta. Työnantajat pyrkivät saamaan "kaikki oikeudet", vaikka käyttöoikeus usein riittää.

Temen kanta on, että ne oikeudet, jotka työnantaja haluaa, niistä hän myös maksaa.

Voiko työnantaja vaatia kaikki oikeudet?

Kyllä voi, mutta kaikkia oikeuksia ei tarvitse eikä pidäkään luovuttaa. Luovutuksen laajuudesta ja maksettavasta korvauksesta pitää neuvotella. Kopiosto-korvauksista ja moraalisista oikeuksista ei tule luopua!

Mikä on taiteilijan työaika?

Laki ja työehtosopimukset tarkastelevat teatterissa ja elokuva-alalla tehtyä taiteellista työtä normaalina työsuhteena. Siitä sovitaan työsopimuksella, maksetaan sovittu palkka ja työ tehdään sovittuna aikana, sovitussa paikassa.

- Elokuva-alalla työ jakautuu kolmeen "periodiin": ennakkotyö, kuvaukset ja jälkityöt. Näissä lähdetään 8-tuntisista työpäivistä ja 40-tuntisista työviikoista. Muu on ylityötä.

- Teatterialalla taiteellinen työ on kokonaistyöaikaa, mikä tarkoittaa, että työaika tasoittuu 38 ¼ tunnin viikkotyöaikaan (eli 7 h 40 min/päivä).

- Tanssi- ja sirkustaiteilijoiden työaika määritellään vuositasolla niin, että he tekevät enintään 224 työpäivää vuodessa.

Mitä liitto tekee laittomuuksille?

Kaikkemme. Me neuvomme, neuvottelemme, autamme ja tarvittaessa ajamme jäsenen asiaa oikeudessa. Vaadimme, että jokainen työnantaja noudattaa Suomen lakia ja kunnioittaa sopimuksia.

Edellytämme, että työnantajat ovat ammattitaitoisia ja toimivat vastuullisesti. Räikeät rikkomukset selvittää Työsuojelupiiri ja viime kädessä laittomuudet ratkaistaan oikeudessa. Yleensä päästään sovintoon ja työntekijä saa sen, mitä lailla ja sopimuksilla on sovittu.

Vastaukset Anne Saveljeff

Temen tiedottaja  Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.