Työlainsäädännöstä usein kysyttyä

torstai, 09 maaliskuu 2017 13:08

Tässä esitellään lyhyesti keskeisiä pääpiirteitä työelämän pelisäännöistä ja työsuhteen ehdoista. Ohjeistus on kysymys-vastaus -muodossa lukemisen keventämiseksi.

Vastauksissa koitetaan huomioida sekä työnantajan että työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia. Esiin nousevat samalla ne kulttuurialan toistuvat ongelmat, joihin on hyvä kiinnittää huomiota.

Teemat ovat:

1. Työsuhteen pelisäännöt

2. Työttömyys- ja sosiaaliturva

3. Taiteellisen työn erityisyys, kuten tekijänoikeudet ja itsensätyöllistäminen 

1. TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT

Suomessa työsuhteen ehdot määräytyvät kolmen laajan asiakokonaisuuden kautta. Työsuhdetta määrittävät lainsäädäntö, alakohtaiset työehtosopimukset sekä kolmantena henkilökohtaiset työsopimukset.

Laissa ei esim. ole minimipalkkoja, vaan ne määräytyvät työehtosopimusten perusteella. Suomessa toimivan yrityksen ja henkilön on noudatettava Suomen lakeja ja sitovia sopimuksia. 

Mikä asema ammattiliitoilla on Suomessa?

Suomessa ja Skandinaviassa ammattiliitot ovat melko vahvassa asemassa työelämän edunvalvojina, neuvottelijoina ja neuvojina. Ammattiyhdistystoiminnan saavutuksia Suomessa ovat mm. 40-tuntinen ja 5-päiväinen työviikko, palkallinen vuosiloma tai vaihtoehtoisesti lomakorvaus, joka maksetaan prosentuaalisena palkan päälle. Saavutettuihin etuihin kuuluvat myös mm. sairausajan palkka, työtapaturmavakuutus, työterveyshuolto, perhevapaat ja eläketurva.

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme on ammattiliitto ja taiteilijajärjestö, joka neuvottelee monta luovien alojen työehtosopimusta, kuten elokuva- ja TV-työtä koskien sekä teatterin, tanssin ja sirkuksen aloja koskien. Lisäksi esimerkiksi Näyttelijäliitolla ja Muusikkojen liitolla on alansa ammattilaisia koskevat työehtosopimuksia. Valitettavan harvoja työehtosopimuksia on Suomessa käännetty englanniksi.

Kunkin ammattiliiton nettisivuilta ja myös Finnlex-sivustolta löytyvät suomalaiset työehtosopimukset (TES). Temen neuvottelemat TES:it löytyvät Temen nettisivuilta...

Miten oikea työehtosopimus tai ammattiliitto löytyy?

Oikea työehtosopimus löytyy tai määräytyy työnantajan perusteella. Kysymys kuuluu siis: Kuka on työnantaja ja mitä työehtosopimusta hän yrityksessään noudattaa? Kun tähän löytyy vastaus, löytyy myös oikea ammattiliitto, sillä se on mukana työehtosopimuksen neuvottelussa.

Olennaista on, että sekä työntekijät että työnantajat järjestäyvät omiin liittoihinsa saadakseen apua ja neuvoja lakien ja sopimusten tulkinnoissa. Liitoilla on tieto-taitoa kyseisen alan käytännöistä ja sopimuksista. Vähintäänkin kannattaa perehtyä alan ammattiliiton nettisivuihin. Siellä on alakohtaista erityistietoa, jota muualta ei välttämättä saa. Jäseneksi liittymällä saa työsuhdejuristin apuja ja neuvoja.

Työntekijät kuuluvat usein johonkin kolmen suomalaisen keskusjärjestön jäsenliitoista: SAK, STTK ja Akava. Temekin kuuluu SAK:hon eli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöön...

Työntekijä voi etsiä oman alansa ammattiliittoa Liitot.fi -sivulta...

Työnantajat voivat järjestäytyä työnantajaliittoihin alansa mukaisesti. EK eli Elinkeinoelämän Keskusjärjestö on yksi isoimmista ja sinne kuuluvat monet esittävien taiteiden työnantajat, kuten av- ja elokuva-ala, tanssikoulut ja ooppera. Ammattiteattereista iso osa on järjestäynyt Suomen Teatterit ry:hyn.

Millainen on hyvä työsopimus?

Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena, jotta vältytään väärinymmärryksiltä ja virhetulkinnoilta. Suullinen sopimus on yhtä sitova kuin kirjallinen.

Hyvässä työsopimuksessa on osapuolten nimien ja kotipaikkojen lisäksi sovittu vähintään nämä asiat:

Työnteon alkamisaika; Palkka ja säännöllinen työaika; Työnteon paikka; Työsopimuksen kesto; Määräaikaisuuden peruste; Koeaika (max 6 kk/puolet työsuhteesta); Työtehtävät; Sovellettava työehtosopimus; Matkakustannukset ja muut erityisehdot.

Jos työsopimusta ei tehdä kirjallisena, pitäisi työsuhteen ehdot antaa kirjallisena.

Työsopimusmalleja on Temen nettisivuilla...

Mitä työsuhteen tunnusmerkit ovat Suomessa?

Työsuhteen tunnistaa siitä, että työnantaja johtaa ja valvoo työtä. Jos näin ei ole eikä työnantaja määrää työnteon aikaa tai paikkaa, kyse ei ehkä ole työsuhteisesta työstä.

Työsuhteessa sovitaan työsopimuksella:

1. henkilökohtaisesta työntekemisestä

2. vastiketta vastaan (palkka)

3. työnantajan lukuun (työnantajan riski, työnantajan voitto)

4. työnantajan valvonnan ja johdon alla (direktio-oikeus)

Jos nämä tunnusmerkit täyttyvät, kyseessä on työsuhde ja kaikkea työnlainsäädäntöä sovelletaan.

Mitä palkanmaksu kertoo työsuhteesta?

Eipä juuri mitään. Työsuhteen laatu ja palkanmaksutapa ovat kaksi eri asiaa. Palkka voi olla tuntipalkka, urakkapalkka, kuukausipalkka, päiväpalkka, minuuttipohjainen palkka tai ns. könttäpalkka. Palkanmaksutapa ei kerro sitä, onko työsuhde määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva.

Työsuhteita on kahdenlaisia: määräaikaisia tai toistaiseksi voimassaolevia.

Määräaikainen sopimus on voimassa sovitun ajan - muutamasta tunnista kuukausiin tai vuosiin. Sopimuksella on alkamisajankohta ja päättymisajankohta eikä se ole irtisanottavissa ilman erillistä sopimista. Määräaikaiselle työsuhteelle pitää olla jokin lain sallima syy, esimerkiksi sijaisuus tai työn projektiluonteisuus, kuten elokuva tai esitys.

Toistaiseksi voimassaoleva sopimus on voimassa, kunnes toisin sovitaan. Sopimuksessa mainitaan alkamisajankohta, ei päättymispäivää. Tämä työsuhde on irtisanottavissa lainmukaisten irtisanomisaikojen puitteissa. Työntekijän ei tarvitse ilmoittaa syytä irtisanoutumiseensa, mutta työnantajan tarvitsee.

Mitä, jos palkkaa ei ala kuulua?

Jos työnantaja on maksukyvytön tai muusta syystä ei maksa työntekijälle kuuluvaa palkkaa, ei suoritusta kannata jäädä odottamaan kovin pitkäksi aikaa. Palkkaa haetaan palkkaturvasta. Palkkaturva vanhenee kolmessa kuukaudessa tilipäivästä, joten hakemus tulee tehdä hyvissä ajoin. Hakemuksen ehtii perua, jos työnantaja maksaakin saatavat työntekijälle.

Ammattiliitot auttavat jäseniään hakemuksen teossa. Lisätietoja TE-keskuksesta...

Miten pitkä voi työpäivä Suomessa olla?

Laissa ei ole määritlty maksimityöpäivän pituutta, mutta Työaikalaki ja työsuojeluviranomaiset (AVI) määrittelevät lepoajat:

- Työntekijällä on oikeus 11 tunnin lepoon vuorokaudessa. Siispä maksimityöaika on 13 tuntia/vrk (24-11=13h)

- Jaksotyössä minimilepoaika on 9 tuntia

- Lisäksi työntekijällä on oikeus vähintään 35 tunnin viikkolepoon joka viikko.

Säännöllinen työaika, jonka työvuoroluetteloon voi merkitä, on Suomessa yleensä 8 tuntia. Työajat ovat Suomessa joustavat. Työehtosopimuksissa ja työaikalaissa on monia eri työaikamalleja, mutta yllmainittu on ns. "nyrkkisääntö" josta poikkeamiselle pitää olla perusteltu ja laillinen syy.

Voivatko ylityökorvaukset sisältyä palkkaan?

Eivät voi. Ylityöstä on maksettava erillinen korvaus lain tai työehtosopimuksen perusteella. Ylityötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella eikä ylitöistä voi sopia etukäteen.

Lakiin perustuvien ylityökorvausten määrät ovat seuraavat:

- vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 % korotettu palkka

- viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta 50 % korotettu palkka

ESIM. Jos on sovittu 8-tuntisen päivän palkaksi 80 euroa ( 10,-/tunti):

- 12-tuntisen päivän palkka= 80,- + 15,- (9.tunti) + 15,- (10.t) + 20,- (11.t) + 20,- (12.t) = 150,-

- 10-tuntisen päivän palkan saat lisäämällä päiväpalkkaan 37,5% eli 80,- + 37,5% = 110,-

Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaaseen.

Eri työehtosopimuksissa on erityisesti viikottaisen ylityön laskemisesta erilaisia määräyksiä. Myös jaksotyössä on omat laskutavat.

Voiko lomakorvauksen jättää maksamatta?

Ei voi. Työntekijällä on lakisääteinen oikeus vuosilomaan, jota kertyy lyhyessäkin työsuhteessa.

Lyhyissä, määräaikaisissa työsuhteissa lomaa ei tavallaan ehdi pitää, joten korvaus maksetaan prosentuaalisena. Se on lain mukaan joko 9 % tai 11,5 %:a riippuen työsuhteen kestosta.

Eri työehtosopimuksissa on eri määräyksiä lomakorvausprosentista: elokuva-alalla 13,5% ja teatterialalla joko 12% tai 12,5%

Korottaako sunnuntaina tehty työ palkkaa?

Kyllä. Sunnuntaina tehty työ korottaa palkkaa 100%:lla.

Sunnuntait, kirkolliset pyhäpäivät, vappu ja itsenäisyyspäivä on merkitty almanakkaan punaisella. Ne ovat yleisesti vapaapäiviä. Jos työtä kuitenkin tehdään, palkka maksetaan työaikalain mukaan tuplana eli 100%:lla korotettuna.

Kirkkolaki määrittelee pyhäpäiviksi: "Kirkollisia juhlapäiviä ovat joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä."

Työehtosopimuksissa voi olla tarkempia määräyksistä. Esimerkiksi jouluaatto ja kiirastorstai eivät lain mukaan ole pyhäpäiviä, mutta työehtosopimusten mukaan ne saattavat olla. Tarkista asia.

Onko työmatka työaikaa?

Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei se samalla ole työsuoritus. Kodin ja työpaikan väliset matkat eivät ole työaikaa. Työntekijän menettämää ns. omaa aikaa kompensoidaan päivärahalla.

Työ-, virka- ja virantoimitusmatkoista on erilaisia määräyksiä eri työehtosopimuksissa. Uutena on Elokuva- ja TV-tuotannon työehtosopimuksessa 75 %:n suuruinen tuntipalkka, joka maksetaan 1-12 matkatunneilta. Tällä kompensoidaan menetettyä "omaa aikaa".

Onko ruokatunti työaikaa?

Kun vuorokautinen työaika on yli kuusi tuntia, työntekijälle on annettava tunnin lepoaika. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästäkin ajasta - kuitenkin vähintään puolen tunnin lepoajasta.

Se ei ole työaikaa, jos työntekijä voi esteettömästi poistua työpaikaltaan ja hoidella asioitaan. Jos työntekijä työskentelee ja on työnantajan käytettävissä raukatauon ajan, se on työaikaa.

Miksi matkakustannusten maksamisessa on niin monia käytäntöjä?

Koska käytännöt vaihtelevat eikä niistä sovita selkeästi ennen työmatkaa tai keikkaa. Neuvottele niistä (päivärahat, matkat ja tarvittaessa majoitus) ja selvitä itsellesi työnantajan käytäntö. Tämä on hyvä kirjata työsopimukseen.

Jos työnantaja lähettää työntekijän esim. toiselle paikkakunnalle, työnantajan tulee maksaa mm. päivärahat ja matkat halvimman kulkuneuvon mukaan.

Verovapaat matkakustannukset Vero.fi -sivulta...

Mitä jos allekirjoittaa laittoman työsopimuksen?

Lainvastainen kohta sopimuksessa ei päde, vaikka sopimus allekirjoitetaan. Muilta osin sopimus voi olla sitova.

Jos sopimuksessa esim. lukee, että ylityökorvauksia ei makseta, on kohta laiton eikä se päde, jos työntekijä vaatii sen korjattavaksi jälkikäteenkin.

Työntekijä voi tarkistuttaa työsopimuksensa ammattiliitossaan ennen allekirjoittamista, jos sopimuksen sisältö on epäselvä. Kohtuutonta sopimusehtoa voidaan aina sovitella, vaikka itse sopimus on sitova.

2. TYÖTTÖMYYS- JA SOSIAALITURVA SUOMESSA

Sosiaaliturva on laaja käsite, jossa on kyse elämänlaadun ja toimeentulon turvaamisesta. Vaikeina, palkattomina aikoina, kuten työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden, vanhuuden tai vanhemmuuden aikoina, yhteiskunta turvaa kansalaisilleen perustoimeentulon.

Sosiaaliturva sisältää mm. eläketurvan, sairausajan palkan, työttömyysturvan ja äitiyspäivärahan. Suomessa sosiaaliturva rahoitetaan suurelta osin verovaroin ja osin työnantajan ja työntekijän maksamin rahoin. Kansaneläkelaitos Kelan sivuilla on hyvää perustietoa asiasta...

Milloin voi saada työttömyyskorvausta?

Suomessa työttömyysturvaa on oikeutettu Suomessa asuva 17 - 68 -vuotias henkilö. Suomessa on kahdenlaista työttömyysturvaa: Kelan maksama peruspäiväraha ja työttömyyskassojen maksama "ansioon suhteutettu, korkeampi päiväraha". (Lisäksi Kela maksaa työmarkkinatukea, joka ei ole työperusteista työttömyysturvaa, vaan sosiaalisin perustein maksettavaa tukea.)

Ansioon suhteutettua päivärahaa saa, kun täyttää kolme jäsenyys- ja työssäoloehtoa:

1) Ennakkoon on liittynyt työttömyyskassan jäseneksi

2) Työttömyyskassan jäsenmaksut ovat kunnossa

3) On ollut työsuhteissa yhteensä 26 viikon ajan vähintään 18 tuntia/vko ja tänä aikana täyttyvät myös ehdot 1 ja 2

Työssäoloehto täyttyy yleensä, kun on ollut työssä ja samalla kassan jäsen 26 viikkoa ja maksanut palkasta liiton jäsenmaksun (kolme edellämainittua ehtoa).

Työsuhteet selviävät palkkatodistuksista. Työviikoksi lasketaan jokainen sellainen viikko, jossa on 18 tuntia työtä (paitsi opetuspuolella usein vähempikin tuntimäärä riittää). Työjaksojen ei tarvitse olla peräkkäin tai yhdenjaksoisia.

Työn on oltava "oikeaa" työsuhteista työtä. Apurahalla työskentely, tekijänoikeuskorvausta vastaan tehty työ tai talkootyö eivät kelpaa.

Päivärahan suuruus

Ansioon suhteutettu päiväraha tarkoittaa sitä, että päivärahan suuruus määräytyy ansioiden perusteella. Päiväraha vaihtelee noin 33 - 150 euroa/päivä. Kelan perusturva on kaikille saman suuruinen (32,68 euroa/päivä vuonna 2016). Tarkista päivärahasi suuruus...

Mitä teen, jos jään työttömäksi?

Tärkeintä on ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Tee se viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä TE-toimistoon täällä... 

Ja lue Temen ohje jäsenille...

Miksi laskutusosuuskunnan kautta tehty työ ei kerrytä työttömyysturvaa?

Ainoastaan työsuhteista kertyy palkansaajalle työttömyysturvaa. Nämä laskutusfirmat, kuten Eazy, Ukko ja Palkkioplavelu, eivät ole työnantajia laskutusasiakkailleen, pikemminkin tilitoimistoja. Ne eivät ole työnantajan asemassa eivätkä kanna työnantajan vastuita, kuten valvo työaikoja, maksa työtapaturmavakuutusta tai palkkaa sairastuneen tilalle uutta työntekijää. Työttömyyskassat eivät voi hyväksyä laskutusfirmoja eivätkä pieniä osuuskuntia työnantajiksi, jos niiden päätarkoitus on laskutus.

Mitä ne sosiaalivakuutusmaksut ovat?

Sosiaalivakuutusmaksut ovat lakisääteisiä. Niitä maksavat Suomessa työntekijä ja työnantaja yhdessä. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta prosenttimääräiset maksut ja vastaa niiden tilittämisestä.

Työnantaja:

Eläkemaksu; Työttömyysvakuutusmaksu; Ryhmähenkivakuutusmaksu; Tapaturmavakuutusmaksu; Sosiaaliturvamaksu.

Näiden sosiaalivakuutusmaksujen kustannukset työnantajalle ovat noin 25%.

Työntekijä:

Eläkemaksu; Työttömyysvakuutusmaksu; Sairausvakuutusmaksu (sisältyy ennakonpidätykseen).

Työntekijän palkasta ennakonpidätyksen lisäksi peritään sosiaalivakuutusmaksuja noin 6% iästä riippuen.

Yllä mainittujen erien lisäksi työnantaja vastaa loma-, sairausajan ja sijaisen palkasta, työterveyshuollon maksuista, koulutuksesta ym. firman kuluista. Nämä ns. palkkojen sivukulut nostavat henkilöstökulujen budjetointia yleensä 35-50 %. Maksut vaihtelevat vuosittain ja alakohtaisesti.

Pyydä Eläketurvakeskuksesta rekisteriote www.etk.fi Siinä näkyvät kaikki yksityisen alan työsuhteet, joista eläkkeesi on kertynyt. Jos puutteita ilmenee, ilmoita ne heti Eläketurvakeskukseen, niin viranomaiset ryhtyvät selvittämään asiaa.

3. TAITEELLISEN TYÖN ERITYISYYS: MITÄ EROA ON FREELANCERILLA JA ITSENSÄTYÖLLISTÄJÄLLÄ?

Freelancer luetaan itsensätyöllistäjiin eli itsensätyöllistäjä on laajempi käsite.

Suomessa freelancer on yleensä luovilla aloilla työskentelevä. Hän on usein työsuhteinen työntekijä, jonka työsuhteet ovat lyhyitä, määräaikaisia työsuhteita. "Free lance" tarkoitti vuosisatoja sitten vapaata miekkaa, palkkasoturia, joka värvättiin tarpeen mukaan. 2000-luvun freelancerit ovat pätkätyöntekijöitä, joilla lyhyitä keikkatöitä voi olla jopa parikymmentä vuodessa.

Sana freelancer ei kerro työn tai työsuhteen laadusta mitään. Freelancer voi työskennellä työsuhteessa tai ei-työsuhteessa eli itsenäisesti toimeksiannon saaneena. Sama koskee itsensätyöllistäjää, joka voi itsensä työllistääkseen toimia yrittäjänä, laskuttaa toimeksiannon suorittajana ilman yritystä tai työllistyä omassa työssä jne.

Esimerkkejä työnteosta

1. Käsikirjoittaja työskentelee käsikirjoittajaryhmässä tuotantoyhtiössä, jossa hänellä on työhuone ja määrätyt työajat. Välillä hän työskentelee kotonakin. Hän on solminut työsopimuksen ja hänelle maksetaan palkkaa.

2. Käsikirjoittajalta tilataan käsikirjoitus, jonka luovutus sovitaan neljän kuukauden päähän. Hän on solminut tilaussopimuksen tai toimeksiantosopimuksen. Hän työskentelee itsenäisesti eikä työnantaja valvo työtä.

Kohdassa 1 käsikirjoittaja työskentelee työsuhteessa, jossa noudatetaan työlainsäädäntöä. Hänelle maksetaan palkkaa, hän ansaitsee vuosilomaa ja hänelle kertyy työttömyysturvaa. Lisäksi työnantaja hoitaa lakisääteiset työnantajavelvoitteet, kuten tapaturma- ja eläkevakuutukset.

Kohdassa 2 käsikirjoittajalle ei kerry työsuhde-etuja, koska kyseessä ei ole työsuhde. Hän työllistyy omassa työssään itsensätyöllistäjänä eikä tehdystä työstä kerry työsuhteeseen perustuvaa työttömyys- tai eläketurvaa. Verot tästä työstä tilitetään.

Sama työ, mutta eri tilanne sosiaaliturvan ja työttömyysturvan kannalta.

Mitä tarkoittaa, että kaikki tekijänoikeudet luovutetaan?

Luovutuksen laajuudesta ja maksettavasta korvauksesta pitää neuvotella. Jos niistä ei neuvotella, oikeudet säilyvät tekijällä.

Kaikkien oikeuksien luovuttaminen on harvoin tarpeen, sillä käyttöoikeus usein riittää työnantajalle tai tuottajalle. Temen kanta on, että ne oikeudet, jotka työnantaja haluaa, niistä pitää myös maksaa.

Kaikkien oikeuksien luovuttaminen ei myöskään lain mukaan ole mahdollista, sillä osa "immateriaalisista oikeuksista" ei ole luovutettavissa. Kun oikeudet eritellään, kannattaa huolehtia, että immateriaaliset oikeudet (lähinnä isyys- ja respektio-oikeus) sekä ns. Kopiosto-korvaukset (mm. hyvitys- eli tyhjäkasettimaksut) eivät ole luovutettavien oikeuksien mukana.

Lisätietoa tekijänoikeuksista Kopioston sivuilta...

Onko taiteilijalla työaikaa?

Laki ja työehtosopimukset tarkastelevat taiteellista työtä normaalina työnä, josta sovitaan työsopimuksella. Työtä tehdään sovittuna aikana, sovitussa paikassa. Lain mukaan säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Elokuva-alalla työ jakautuu kolmeen periodiin: ennakkotyö, kuvaukset ja jälkityöt. Näissä lähdetään 8-tuntisista työpäivistä ja 40-tuntisista työviikoista.

Teatterialalla taiteellinen työ on usein kokonaistyöaikaa, mikä tarkoittaa, että työaika tasoittuu 38 ¼ tunnin viikkotyöaikaan (eli 7 h 40 min/päivä).

Tanssi- ja sirkustaiteilijoiden työaika määritellään vuositasolla niin, että he tekevät enintään 224 työpäivää vuodessa.