Tietoa ammateista

maanantai, 20 huhtikuu 2015 06:52

Alan ammattilaiset ovat koonneet tähän keskeisten ammattien kuvauksia. Jos edustamasi työ puuttuu listalta, ryhdy kollegoidesi kanssa kirjoittamaan työnkuvausta ja lähetä se SET:iin Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Lisää ammattikuvauksia Elokuvantaju -sivustolla http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/oppimateriaali.jsp 

Apulaisohjaaja

Kuvauksissa apulaisohjaaja toimii työnjohdollisissa tehtävissä tuottajan alaisuudessa. Tuotannon suunnitteluvaiheissa apulaisohjaaja osallistuu käsikirjoituksen purkamiseen, roolitukseen (casting) ja kuvausaikataulun laatimiseen. Tällöin apulaisohjaaja, tuotantopäällikkö ja kuvauspäällikkö työskentelevät useimmiten yhdessä. He neuvottelevat ohjaajan, kuvaajan, maskeeraajan, puvustajan, lavastajan ja järjestäjän kanssa aikatauluttamiseen liittyvistä asioista. Apulaisohjaaja tutustuu ennakkoon kuvauspaikkoihin, mikäli se suinkin on mahdollista.

Kuvauksissa apulaisohjaaja (tai kuvauspäällikkö) "pyörittää" tuotantoa, eli huolehtii tiedon kulusta ohjaajan ja kuvaajan sekä muun kuvausryhmän välillä. Apulaisohjaaja kertoo muulle ryhmälle, mitä tehdään seuraavaksi. Hän tiedottaa tauoista ja huolehtii siitä, että oikeat ihmiset ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hän huolehtii siitä, että muu ryhmä (esim. valaistus, lavastus, maskeeraus, puvustus) on tietoinen siitä, mitä seuraavaksi aiotaan kuvata. Apulaisohjaaja huolehtii toisinaan myös käskytyksestä ja komennoista (Valmistaudutaan kuvaukseen! Kuvataan! Hiljaisuus! Ääni? Kamera? Olkaa hyvä! Kiitos!)

Apulaisohjaajan paikka on kameran vieressä ja hänen pääasiallinen tehtävänsä on katsoa, että kuvassa on näkyvillä se, mitä pitää eikä sellaista, mitä ei pidä. Hän huolehtii siitä, että mahdolliset savut, autot, junat, avustajat jne. ilmestyvät kuvaan sovitulla hetkellä.

Apulaisohjaaja tekee seuraavan päivän call-sheetit ja huolehtii siitä, että ryhmän jäsenet tietävät missä ja milloin ollaan kuvauksissa seuraavana päivänä. Hän huolehtii myöskin informaation kulusta muille tarvittaville ihmisille. (näyttelijöille, avustajille, eläinten hoitajille jne.). Apulaisohjaaja vastaa siitä, että kaikkien kuvauksissa olevien yhteistiedot menevät tuotantofirmaan ja hän huolehtii siitä, että lopputeksteihin tarvittavat avustajalistat ja omat kiitettävät ovat tuotantofirmassa.

Kakkosapulaisohjaaja

Kakkosapulaisohjaaja, Second assistant director, tekee alustavat työt avustajien suhteen, kuten aikataulut, kuljetukset, palkkion maksusta sopimisen jne. Lisäksi hän huolehtii siitä, että apulaisohjaaja saa oikean määrän oikeanlaisia avustajia kohtaukseen. Suurissa joukkokohtauksissa kakkosapulaisohjaaja huolehtii avustajista ja toimii yhteyshenkilönä avustajien ja apulaisohjaajan välillä. ts. kakkosapulaisohjaaja on esimerkiksi avustajien taukotilalla ja informoi kuvaustarpeesta. Kakkosapulaisohjaaja kirjoittaa tarvittaessa myös call-sheetit apulaisohjaajan ohjeiden mukaan. 

Kuvaussihteeri

 Kuvaussihteerin perustyöt:

  • Käsikirjoituksen seuraaminen
  • Jatkuvuuden seuraaminen
  • Tehdä raportit päivän kuvauksista laboratorioon/siirtoon
  • Tehdä raportit päivän kuvauksista synkkaajalle
  • Tehdä kuvausmuistiinpanot leikkaajalle
  • Tehdä tuotantoraportti päivän päätteeksi tuotantopäällikölle/tuottajalle
  • Klaffin lyönti ellei ole sovittu, että esim. 2. kamera-assistentti lyö klaffin

Kuvauksissa  kuvaussihteeri on yleensä kameran läheisyydessä. Kuvaustilanteen ensimmäisestä harjoituksesta lähtien kuvaussihteeri on mukana ohjaajan, kuvaajan ja näyttelijöiden käydessä läpi tulevaa kohtausta. Kuvaussihteeri kirjaa kaikki käsikirjoitukseen tulevat muutokset. Jos poikkeamia käsikirjoituksen ja kuvauksen välillä ilmenee, kuvaussihteeri varmistaa asian tarkoituksellisuuden. Kuvatun otoksen jälkeen kuvaussihteeri kuulostelee taiteellisen johtoportaan, kamera-assistentin ja näyttelijäin arvioita ja merkitsee näiden kommentit muistiin.

Kuvaussihteeri seuraa jatkuvuutta. Se on hänen tärkeimpiä tehtäviään. Tämä tarkoittaa roolihenkilön toiminnan mieleenpainamista ja kirjaamista - liikkeet, repliikit, katseen suunta, olemisen paikka, keskinäiset suhteet, käytetty rekvisiitta jne. Leikkauskohdat on mahdollisuuksien mukaan ennakoitava ja on huolehdittava siitä, että toiminnan samuus säilyy. Lavastus-, rekvisiitta- ja maskeerausosastojen tulisi hoitaa omat jatkuvuutensa. Jos kuvaussihteeri on yksinään paikalla, hän seuraa näidenkin osastojen jatkuvuutta.

Heti kuvauspäivän päätyttyä kuvaussihteeri tekee raportin kuvatuista kuvista: rullanro, kohtausnumero, kuvanumero, otot, int/ext päivä/ilta ja muut mahdolliset tekniset tiedot kamera-assistentilta. Ulkomaisissa tuotannoissa tämän tekee kamera-assistentti, johon käytäntöön Suomessakin tulisi pyrkiä. Synkkaajan raporttiin tulee samat rulla, kohtaus, kuva, otot sekä lyhyt kuvaus kuvan sisällöstä ja ottojen huomiot (käyttökelpoinen tai ei). Kuvaussihteeri toimittaa myös leikkaajalle samat raportit ja tämän lisäksi leikkaajan toivomat paperit. Tuotantoraporttiin merkitään kuvauspäivä, kuv.päivän nro, sovittu työaika, ruokis, milloin päivän ensimmäinen kuva on otettu, milloin purku on aloitettu, kuvien määrä, kuvattu filmi tai video määrä ja mahdolliset muut tiedot, mitä tuotantopäällikkö tai tuottaja haluaa. Raportti annetaan tuotantopäällikölle päivittäin. Filmi- tai videomateriaalin menekin saa kamera-assistentilta.

Lavastaja

 Lavastaja, Art Director, Set Designer. Seuraavat toimenpiteet lavastaja luonnollisesti tekee rakentavassa hengessä ohjaajan ja kuvaajan kanssa:

  • Lavastaja johtaa lavastusryhmää (Art Department).
  • Lavastaja vastaa elokuvan kuvattavan maailman visuaalisesta ilmeestä. (myös yhteistyössä pukusuunnittelijan ja maskeeraajan/maskeeraussuunnittelijan kanssa)
  • Lavastaja vastaa tuottajalle lavastusosaston budjetoinnista ja sen seurannasta.
  • Lavastaja tekee vaadittavan ennakkotutkimuksen (research) suunnittelutyön pohjaksi.
  • Lavastaja suunnittelee yksittäisten kuvauspaikkojen ilmiasun.
  • Lavastaja esittelee ja luovuttaa valmistellun kuvauspaikan (On Location tai studio) ohjaajalle ja kuvaajalle. Kun lavastus on hyväksytty, johtaa kuvaaja kuvauspaikalla päivystävää lavastusryhmää (Stand-By-Carpenter) yhdessä lavastajan kanssa.
  • Lavastaja johtaa kuvauspaikkojen etsimisen ja esittelee kuvauspaikkaehdokkaatt ohjaajalle ja kuvaajalle. Lavastaja vastaa myös ulkokuvauspaikoista.

Apulaislavastaja, lavastajan assistentti, rekvisitööri, lavastusryhmän johtaja ja muu lavastusryhmän henkilöstö toimii ensisijaisesti lavastajan ohjeiden mukaan. He myös esittelevät työnsä tulokset lavastajalle hyväksyttäväksi. Lavastaja vastaa siitä, että lavastus istuu elokuvaan.

Lavastajan assistentti

 Päälavastajan apuna yksittäisten lavastusten, settien, suunnittelussa toimii apulaislavastaja, Art Director. Lavastajan assistentti tai apulaislavastaja laatii työpiirustukset lavastajan antamien ohjeiden mukaisesti. Ohjeet voivat olla luonnoksia tai pienoismalleja. Työpiirustukset kuvaavat lavastuksien näkyviä osia. Lavastajan assistentti laskee materiaalimenekin yhdessä lavastusryhmän johtajan kanssa.

Lavastusryhmän johtaja

 Lavastusryhmän johtaja laatii tarvittavat rakennepiirustukset, rakenteista, jotka eivät näy. Hän vastaa lujuuslaskelmista yhdessä lavastajan kanssa.

Apulaislavastaja toimittaa tarvittavat verhoilumateriaalit, maalinäytteet ja pinnoitusmateriaalit lavastajalle hyväksyttäväksi. Apulaislavastaja tilaa tarvittavat materiaalit lavastajan hyväksynnän jälkeen.

Maskeeraaja

 Maskeeraaja on kokenut ammattilainen, mutta ei suunnittelija. Hän maskeeraa esim. toisen pääroolin tai muita keskeisiä rooleja. Maskeeraaja vastaa kuvauspaikalla valvonnasta ja jatkuvuuden seuraamisesta silloin kun päämaskeeraaja on poissa. Tuotannosta riippuen saattaa joutua tekemään myös assistenttitason tehtäviä.

Maskeeraajan assistentti

  • Auttaa päämaskeeraajaa ja maskeeraajaa kaikissa vaihtelevissa tilanteissa.
  • Kantaa vastuun omista tehtävistään. 
  • Sivuroolien maskeeraus annettujen ohjeiden mukaisesti
  • Maskeerausvälineiden pesu, desinfiointi ja huolto
  • Maskihuoneen, -peilien, -pöytien, -tuolien puhdistus ja "roudaus" paikasta toiseen
  • Maskiosaston auton ajo (ajokortti välttämätön)
  • Maskiautosta huolehtiminen: parkkeeraus, bensa yms.
  • Ostosten suorittaminen

Maskeeraussuunnittelija/päämaskeeraaja

 Maskeeraussuunnittelijan toimenkuva ja työmäärä on riippuvainen tuotannon koosta, näyttelijöiden lukumäärästä, aikakaudesta, kuvattavasta maailmasta ja niin edelleen.

Ennakkosuunnitteluvaiheessa päämaskeeraaja purkaa käsikirjoituksen, poimii esille dramaturgiset muutokset ja jatkuvuuden kunkin roolihenkilön kohdalla ja suunnittelee asianmukaiset maskit ja kampaukset kullekin kuhunkin kohtaukseen. Suunnittelu tapahtuu yhteistyössä ohjaajan, puvustajan, lavastajan ja kuvaajan kanssa. Päämaskeeraaja tekee osastonsa budjetin ja kerää muun maskityöryhmän. Hän laatii oman osastonsa aikataulun yhteistyössä apulaisohjaajan tai tuotantopäällikön kanssa.

Kuvauksissa päämaskeeraaja toimii oman osastonsa työnjohtajana. Päämaskeeraaja seuraa kuvauksia, valvoo maskin pysyvyyttä ja muutoksia sekä huolehtii jatkuvuudesta.

Ohjaaja

 Ohjaajan vastaa elokuvan taiteellisesta ja kerronnallisesta kokonaisuudesta. Hänellä on elokuvan sisältöön ja ilmaisuun liittyvä prosessi. Ohjaaja seuraa teosta alusta loppuun asti ja on sen "julkinen kuva" niin hyvässä kuin pahassa.

Ohjaajan tehtävä on reagoida oikealla tavalla, oikealla hetkellä elokuvan parhaaksi. Hänellä täytyy olla visio, mutta hänen on annettava visionsa elää. Parhaimmillaan ohjaaja luo sellaisen työilmapiirin, että toisten luovuus pääsee esille yhteisen tavoitteen eteen. Hän työskentelee valitsemiensa lahjakkaiden alaisten kanssa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi, rajatuilla resursseilla, rajatussa ajassa ja alati muuttuvien tilanteiden kentässä.

Ohjaaja neuvottelee tuottajan kanssa toiveistaan ja pitäytyy annetuissa puitteissa. Tuottaja puolestaan vastaa elokuvan rahoituksesta ja huolehtii taloudellisista raameista. Ohjaaja neuvottelee tuottajan, tuotantopäällikön ja apulaisohjaajan kanssa kuvausten käytännöllisestä ja aikataulullisesta toteuttamisesta.

Ohjaaja suunnittelee yhdessä kuvaajan, äänisuunnittelijan, lavastajan, pukusuunnittelijan, maskeeraajan, säveltäjän yms. muiden taiteellisesti vastaavien henkilöiden kanssa elokuvan ilmiasun. Ohjaaja välittää omat toiveensa elokuvan tyylin, ilmauksen, värimaailman, kuvauspaikkojen yms. suhteen muille. Hän läpikäy muiden taiteellisten osastojen ehdotukset, mutta viime kädessä hän tekee ratkaisut elokuvan elementeistä ja ilmiasusta. Ennen kaikkea ohjaaja toimii yhteistyössä näyttelijän kanssa ja auttaa tätä löytämään roolihenkilön luonteen ja kuhunkin kohtaukseen sopivan ilmauksen.

Jälkityövaiheessa ohjaaja toimii tiiviissä yhteistyössä leikkaajan, äänisuunnittelijan, säveltäjän ja graafikon kanssa.

Pukusuunnittelija

Pukusuunnittelija tekee taiteellisesti päävastuullista työtä elokuva- ja tv-työssä sekä draamateatterissa. Pukusuunnittelija kuuluu taiteelliseen suunnitteluryhmään yhdessä ohjaajan, kuvaajan ja lavastajan kanssa.

Pukusuunnittelija analysoi ja purkaa käsikirjoituksen roolihenkilöiden näkökulmasta ja pyrkii ratkaisuillaan tukemaan näyttelijän työtä sekä dramaturgiaa, mutta samalla luomaan fiktiivisen hahmon puvustuksellisin keinoin. Pukusuunnittelijan on hahmotettava kokonaisuus ja elokuvan tai näytelmän draamankaari, ajankuva, miljöö, tyylilaji sekä tuettava ratkaisuillaan psykologisesti tärkeitä tunnetiloja tai juonenkäänteitä. Pukusuunnittelija luo kokonaisuuden pienillä pehmeillä elementeillä ja pyrkii rakentamaan uskottavan ja toimivan hahmogallerian unohtamatta visuaalisuutta, värejä, muotoja, pintoja ja erilaisia materiaalin muokkaustapoja.

Pukusuunnittelijan työssä dramaturgian taju on tärkeintä, ja suunnittelutyö alkaakin aina käsikirjoituksen analysoinnista. Toteutusvaiheeseen osallistuvat muun muassa puvustajat, ompelijat ja etenkin teatterissa pukijat. Elokuvassa pukusuunnittelija on usein myös kuvauksissa, sillä työ viimeistellään juuri ennen "kamera käy"-komentoa. Se, miten paita on silitetty tai napitettu, sillä on iso merkitys kyseisen kohtauksen tai hahmon tunnetilan ymmärtämisessä - dramaturgiassa.

Rekvisitööri

 Rekvisitööri (Prop Master) tekee tarvittaessa ennakkotutkimuksen esineiden ja huonekalujen historiasta.

Rekvisitööri hankkii tarvittavan esineistön lavastajan antamien taiteellisten ohjeiden mukaan. Rekvisitööri esittelee löytämänsä huonekalut ja esineistön lavastajalle. Ns. käsirekvisiitta (eli käsikirjoituksessa erikseen mainittu esineistö) esitellään lavastajalle ja ohjaajalle.

Roolittaja

 Roolittaja eli casting director, etsii ja ehdottaa elokuva-, tv- ja mainostuotannon ohjaajalle ja tuottajalle näyttelijöitä ja muita esiintyjiä kulloiseenkin tuotantoon. Roolittaja kuuluu tuotannon taiteelliseen työryhmään.

Tuotantopäällikkö

 Tuotantopäällikkö toimii tiiviissä yhteistyössä ennen kaikkea tuottajan, ohjaajan, kuvauspäällikön, apulaisohjaajan ja järjestäjän kanssa.

Rahoitusvaiheessa tuotantopäällikkö (tai tuottaja) laatii budjetin, jolla rahoitusta haetaan. Budjetin tekoa edeltää käsikirjoituksen purku, joka on perusta koko tuotannon koon ja käsikirjoituksen toteuttamismahdollisuuksien hahmottamiseen. Tähän purkuun osallistuvat mahdollisesti tuotantopäällikön lisäksi kuvauspäällikkö ja apulaisohjaaja. Myös muihin tekijöiden (kuvaajan, äänittäjän, lavastajan, puvustajan, maskeeraajan jne.) budjettiarviota on kuultava jo tässä vaiheessa.

Elokuvan saama rahoitus on usein pienempi kuin mitä haettiin. Alkaa budjetin karsiminen, jolloin tuotantopäällikkö koettaa sopeuttaa budjetin käsillä oleviin resursseihin. Kun budjetti on raameissaan, alkaa tuotannon toteuttaminen. Tuotantopäällikkö joko tekee sopimuksia tai tuottaa faktaa tuottajalle erilaisten sopimusten teon pohjaksi. Näitä ovat esimerkiksi kamera-, ääni-, valo- ja muuhun kuvauskalustoon liittyvät tarjoukset, koko elokuvan jälkityöstö sekä näyttelijöiden- ja työryhmän sopimukset.

Kuvausten aikatauluttaminen vaihtelee tuotannosta toiseen. Joissakin tuotannoissa tuotantopäällikkö vastaa aikataulutuksesta aina kuvauksiin saakka, joissakin toisissa kuvauspäällikkö tai apulaisohjaaja huolehtivat aikataulutuksesta. Kuvauspaikoista sopiminen saattaa olla pitkälti myös tuotantopäällikön tehtävä riippuen tässäkin kuvauspäällikön tai järjestäjän toimenkuvasta ja työsuhteen kestosta. Joka tapauksessa tuotantopäällikkö huolehtii ennen kuvauksia, että kaikki tuotantoon liittyvät osa-alueet tulee hoidettua.

Kuvausten aikana tuotantopäälliköllä ei ole kuvauksissa mitään määrättyä tehtävää, vaan apulaisohjaaja, kuvauspäällikkö ja järjestäjä pyörittävät päivittäistä kuvausrumbaa. Tässä vaiheessa tuotantopäällikön toimenkuvansa on ehkä epämääräisimmillään. Tuotantopäällikkö tekee yhdessä tuottajan kanssa päätöksiä ja selvittää sellaisia ongelmatilanteita, joihin kuvauksissa olevan henkilökunnan valtuudet eivät riitä. Hän seuraa kustannuksien kertymistä, materiaalin kulutusta, ylitöiden määrää ja raportoi ongelmista tarvittaessa tuottajalle. Hän auttaa kuvauksissa olevaa henkilökuntaa ongelmatilanteissa kuten esimerkiksi äkillisten aikataulumuutosten järjestelyissä.

Kuvausten päätyttyä kuvausryhmä hajoaa, kun kaikki ovat saaneet purkunsa tehtyä. Tuotantopäällikölle jää koko elokuvan jälkityöstön koordinoiminen yhdessä tuottajan kanssa.

Tuotantopäällikkö huolehtii tuotannon alusta loppuun asti, että tuotantoon liittyvät asiat tulevat hoidettua, että kustannukset pysyvät budjetissa ja että kokonaisuus on hallinnassa.

Tuottaja

Ihanteellisessa tapauksessa ohjaaja ja tuottaja ovat valinneet toinen toisensa ja pystyvät käymään läpi tuotannon dialogia, ja toimimaan toisiaan hyödyttävässä yhteistyössä. On tuottajan asia määritellä, onko hanke valmis tuotantoon, pitääkö sitä vielä kehitellä, jos niin miten: tuodaanko mukaan uusia kirjoittajia, dramaturgeja tai muuta. Tuottaja määrittelee tuotannon koon, markkina-alueen, sen rahoitusmahdollisuudet, mihin hanketta tarjotaan, onko se tv-tuotanto, teatterilevitystuotanto vai jotain muuta.

Tuottaja hankkii tuotannon tekemiseen tarvittavan rahoituksen, henkilökunnan ja välineistön; pitää huolen siitä, että hankittu rahoitus riittää ja että käytettävissä olevilla resursseilla saadaan aikaan paras mahdollinen lopputulos. Mikäli lopputulokseen pääseminen vaatii taloudellisia riskejä, ne riskit kantaa tuottaja, joten tämän täytyy myös tehdä päätös näistä riskeistä. Mikäli riskejä ei haluta tai voida ottaa, tuottajan kuuluu huolehtia siitä, että siitä huolimatta taiteellisesti päävastuulliset henkilöt saavat aikaan käytettävissä olevilla mahdollisuuksilla parhaan mahdollisen elokuvan.

Tuottajan tärkeimpiä tehtäviä on löytää ohjaajan rinnalle sopivin ja pätevin mahdollinen henkilöstö. Tuottajan on myös huolehdittava tämän henkilöstön toimivuudesta ja työkunnosta. Perinteisesti taiteellisesti vastuullisten tekijöiden ja näyttelijöiden valinnasta vastaa kuitenkin ensisijaisesti ohjaaja ja yleensä kunkin osaston päävastuullinen taiteilija valitsee omat alaisensa.

Tuottaja huolehtii rahoitukseen liittyvästä jälkiseurannasta; katseluista, raporteista etc. Suomessa tuottaja on likimain aina vastuussa myös markkinoinnista ja elokuvan tiedotuksesta, meni elokuva sitten teatteri- tai TV-levitykseen.

Suomessa tuottaja ei siis välttämättä ole ensimmäinen henkilö hankkeessa, mutta viimeinen kylläkin. Tuottajan kuuluu hoitaa myös se, mitä tapahtuu tuotannon ja ensi-illan jälkeen. Ensi-ilta ei ole mikään loppu, vaan pikemminkin kohta tuotannon kaaressa, kaaren jälkipuolella.

Ääniassistentti

  • toimii ääniryhmän yleisapulaisena kuvauspaikoilla
  • päätehtävänä on äänikaapeleista huolehtiminen ja niiden vetäminen puomissa työskentelevälle äänittäjälle sekä tämän avustajana toimiminen
  • huolehtii kaluston sähköjen kytkemisestä (verkko, generaattori)
  • hoitaa akustoinnit pää-äänittäjän ohjeiden mukaisesti
  • huolehtii kalustosta ja sen siirtelystä
  • toimii tarvittaessa apulaisäänittäjänä

Äänisuunnittelija/pää-äänittäjä

Pää-äänittäjällä on kokonaisvastuu äänen teknisestä ja taiteellisesta laadusta. Pää-äänittäjä kantaa myös taloudellisen vastuun elokuvan äänestä ja äänityöskentelystä.

Ennakkosuunnittelu

  • ennakkosuunnittelu ja aikataulutus ohjaajan, tuottajan, järjestäjän, kuvauspäällikön/apulaisohjaajan, säveltäjän, musiikkituottajan ja miksaajan kanssa (exteriöörit, interiöörit, studio, playback, äänileikkaus, äänitehosteet, foleyt, puhe-jälkiäänitykset, musiikki, loppumiksaus jne.)
  • budjetoi äänen eri osa-alueet: henkilökunnan, kaluston, jälkityöpäivät ja niihin liittyvän tekniikan ja jälkiäänitystarpeet
  • valitsee ääniryhmän ja jakaa tehtävät sekä vastuualueet

Kenttätyöt

  • tutustuu kuvauspaikkoihin ennen kuvauksia
  • suunnittelee ja toteuttaa kalustohankinnat tarpeiden mukaisesti
  • on kiinteässä yhteydessä kuvauspaikoilla ohjaajaan, kuvaajaan, apulaisohjaajaan, järjestäjään, lavastajaan, rekvisitööriin sekä näyttelijöihin (kohtauksen luonne, kuvakerronta, kuvakoot, kuvaustapa, interiöörien akustointi, rekvisiitan siirtelyt, häiriöäänten eliminointi, kaluston siirtelyt, näyttelijäilmaisu, artikulointi, äänen käyttö, toimintaäänten vaimennus jne.)
  • valvoo ääniryhmän liikkumiset ja huolehtii siitä, että pysytään samassa aikatulussa muun ryhmän kanssa
  • jakaa muulle ryhmälle tehtäviä erikoistilanteissa (esim. 2. puomitus, lisämikrofonit, akustointi, toimintaäänten vaimennus jne.)
  • suunnittelee ja toteuttaa yhdessä apulaisohjaajan kanssa irtoäänien (näyttelijät, avustajat) sekä tarvittaessa tehostäänien tallennuksen kuvauspaikoilla
  • pää-äänittäjän käytännön rooli kenttätöissä vaihtelee tuotannottain ja tietenkin pää-äänittäjän oman mieltymyksen mukaan (esim.puomitus tai äänen tallennus)

Jälkityöt

  • laatii ohjaajan, tuottajan, leikkaajan, säveltäjän, musiikkituottajan ja miksaajan kanssa kokonaisaikataulun (hyvissä ajoin ennen kuvauksia, heti kun tuotantopäätös on voimassa)
  • suunnittelee elokuvan äänimaailman ja äänidramaturgian yhdessä ohjaajan kanssa ja on kiinteässä yheydessä leikkaajaan kuvaleikkausvaiheessa
  • neuvottelee säveltäjn kanssa erilaisista ääniratkaisuista ja vaihtaa materiaalia ja ideoita niin, että kokonaisuus rakentuu elokuvan tarpeita vastaavaksi
  • vastaa elokuvan äänen taiteellisesta kokonaisuudesta ja osallistuu äänileikkaukseen
  • hankkii tarvittavan aputyövoiman äänileikkausvaiheeseen, jakaa tehtävät (dialogileikkaus, 100% toimintaäänet, pistetehosteet, atmosfäärit jne.) sekä valvoo koko jälkityöprosessin
  • valvoo kaikki jälkiäänitykset (näyttelijät, tehosteet, foleyt)
  • informoi tuottajaa ja ohjaajaa töiden edistymisestä
  • tekee ja valvoo loppumiksauksen yhdessä miksaajan ja ohjaajan kanssa

Tänä päivänä pitkän elokuvan ääniryhmän koko alkaa siis vakiintua neljän henkilön vahvuiseksi: pää-äänittäjä/äänisuunnittelija, äänittäjä, 2. äänittäjä ja ääniassistentti/harjoittelija.

Kakkosäänittäjä

  • vastaa radiomikrofoneilla tapahtuvasta äänityksestä ja niiden asennuksesta näyttelijöille
  • kontrolloi radiomikrofonitaltioinnin omalla kuuntelulla ja huolehtii kuva kerrallaan, etteivät mikrofonit tai lähettimet näy kuvissa
  • tekee kiinteää yhteistyötä puvustajan kansa kuvausten ajan ja mielellään jo hyvissä ajoin ennen kuvauksia koskien näyttelijöiden vaatetusta ja vaatemateriaaleja
  • tutustuu näyttelijöihin ja opettaa näille päivän rutiinit koskien mikrofonien asennusta ennen kuvauksia

Kenttä-äänittäjä

  • vastaa äänen teknisestä taltioinnista kenttäolosuhteissa
  • suunnittelee teknisen toteutuksen yhdessä pää-äänittäjän kanssa
  • modifioi ja kytkee kaluston vastaamaan kulloisiakin tarpeita olosuhteiden mukaan
  • suunnittelee mikitykset 2. äänittäjän kanssa kohtauksisttain
  • vastaa äänen backupeista ja toimituksista edelleen synkkaajalle