tulosta | sulje ikkuna
Kuulutko riskiryhmään?
Yksikin kielteinen vastaus kertoo alttiudestasi venyttää selkänahkaasi, sanotaan Työterveyslaitoksen julkaisussa Voiman lähteet. Miten jaksat jatkaa töissä? Ratkaisua vailla oleva ristiriita työntekijän ja työn välillä aiheuttaa työstressiä. Työ voi olla liian vaativaa, työntekijän odotukset epärealistiset tai taidot riittämättömät. Epävarmuus stressaa. ”Pitkään jatkuneen työstressin taustalta löytyy yleensä vakavia ongelmia työjärjestelyissä, joihin työyhteisössä ei ole löydetty toimivia ratkaisuita. Ihminen kestää ristiriitaa huonosti. Aikansa hän lisää ponnisteluja asian ratkaisemiseksi. Mikäli ponnistelu ei tuota tulosta ja voimat ovat jo vähentyneet, hän alkaa ottaa etäisyyttä ja kieltää sen merkitystä. Tämä on puolustautumista jatkuvaa epäonnistumisen tunnetta vastaan”, sanotaan Työterveyslaitoksen Voiman lähteet -kirjasessa. Jos tilanne ei muutu, työntekijän voimat ehtyvät ja käyttäytyminen muuttuu. Välinpitämättömyys, eristäytyminen, rajut tunteenpurkaukset, aloitekyvyttömyys ja poissaolot viestivät ongelmista, joihin pitäisi kiireesti työyhteisössä puuttua. Ihmiset reagoivat paineen alla eri tavoin. Yksi huokailee ja valittaa kiirettä, mutta tuloksia ei synny. Hän on voimaton ja aloitekyvytön. Samassa tilanteessa toinen raivoaa ja paiskoo ovia. Kolmas toteaa, että ”Mä oon vaan töissä täällä eikä vois vähempi kiinnostaa”. Tunteet ja itsetunnon vahvistaminen Omien tunteiden pohtiminen ja tunnistaminen on vaikeaa, mutta siihen voi opetella. Se on antoisaa ja siinä oppii tuntemaan itseään. Omiin tunteisiinsa pitäisi suhtautua palautteen lailla. Sitä kautta voi oppia säännöstelemään voimavarojaan. Jos kiellät negatiiviset tunteesi tai ympäristösi ei salli niiden näyttämistä, ne muuttuvat piiloaggressioiksi, jotka pullahtelevat esiin yllättäen. Joskus tunteet vievät meitä, mutta niiden asetuttua on tervehdyttävää pohtia, mitä oikeastaan tapahtui. Mitä minä tunsin? Ja miksi? Huonolla itsetunnolla varustettu ihminen elää muilta saadun palautteen varassa. Hän arvostaa itseään, jos muut arvostavat. Tällainen ihminen ei kestä kritiikkiä. Erimielisyydet ja ristiriidat hän kokee erityisen epämiellyttävinä. Itsetunnon juuret ovat lapsuudessa eivätkä lapsuuden kokemukset ole nollattavissa. Itsetunto ei kuitenkaan ole pysyvä ja muuttumaton. Itsetuntoa voi rakentaa ja vahvistaa. Tosin se vaatii armottoman rehellistä itsensä, taitojensa ja tunteidensa tutkiskelua. Jokainen on hyvä jossain. Mieti omia onnistumisiasi. Milloin olit ylpeä itsestäsi? Milloin olit tyytyväinen ja koit onnistuneesi? Mitä siinä tapahtui? Vahvista näitä positiivisia ajatuksia ja kokemuksia ja mieti rehellisesti millainen olet ihmisenä, työntekijänä, elämänkumppanina ja ystävänä. Missä sinä olet hyvä? Huononkin itsetunnon kanssa pärjää, kunhan tiedostaa sen. Huono itsetunto panee käyttäytymään usein koomisellakin tavalla. Me kaikki tunnistamme sen mielistelevän jees-jees -tyypin, joka haluaa olla kaikkien kaveri. Joku toinen taas kätkee jokaisen mielipiteensä naurun hohotukseen uskaltamatta paljastaa itsestään mitään. Rohkaise itseäsi ottamaan kantaa. Ota pieniä askelia ja kokeile. Sano joskus, että minusta tuntuu…. Minusta näyttää, että…. Murra luottamuspula itseesi. Äläkä loukkaannu, jos sinua ei aina kuunnella. Tee asioita itsesi vuoksi. Yritä olla rohkeampi kuin ennen. Merkkejä ylikuormituksesta - Unohtelet käytännön asioita jatkuvasti - Et jaksa lukea lehtiä etkä avata postia - Sinulla ei ole energiaa muuhun kuin työssäkäyntiin - Et jaksa olla aktiivinen ihmissuhteista - Et saa työtehtäviä kunnolla tai ajoissa tehtyä - Heräilet öisin etkä saa unta - Töihin lähtö tuntuu jatkuvasti vastenmielistä Kuuntele itseäsi. Jos olotilassasi, tuntemuksissasi, kehossasi ja käyttäytymisessä tapahtuu merkittäviä muutoksia, se on viesti jostain. Jokin on muuttunut. Yritä tunnistaa muutos ja sen syy. Käänny esimiehesi puoleen. Jaksamisongelma on ratkaistava työpaikalla Työuupumus on yleensä pitkään kestäneen ristiriitatilanteen aiheuttamaa. Epävarmuus tavoitteista, ylikuormitus, vastuuepäselvyydet ja vuorovaikutusongelmat ovat tällaisia tekijöitä Työterveyslaitoksen mukaan. Siksi jaksamisongelmia on ratkottava ensisijaisesti työyhteisössä. Esimiehillä on suuri vastuu. He vastaavat siitä, että aikaa yhteisten asioiden ja ongelmien käsittelyyn löytyy. Työyhteisön jäsenet ovat vastuussa halustaan käsitellä yhteisiä asioita. Ongelma vaatii tunnistamisen. Sen jälkeen on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Pelkkä puhuminen ja ongelmien toteaminen ei riitä. Muutos vaatii tekoja ja niihin on porukalla sitouduttava. Mitään ei voi muuttaa eikä ketään auttaa, jos siihen ei ole halua. Yksin et sinäkään työyhteisösi ilmapiiriä, työtapoja ja toimintakulttuuria muuta, mutta voit vaikuttaa siihen omalta osaltasi todella paljon. Kohtele muita niin kuin toivot muiden kohtelevan sinua. ”Usein suhde omaan esimieheen koetaan vaikeimpana asiana työssä. Esimieheen liittyy monia oikeutettuja, mutta usein myös kohtuuttomia odotuksia. Häneen yleensä liitetään kaikki se, mikä heijastaa ”talon” toimintatapoja. Esimerkiksi muutoksissa katse ja tunteet kohdistuvat esimieheen. Se, miten esimies kohtaa nämä odotukset ja vaatimukset vaikuttaa sekä hänen omaansa että muun työyhteisön jaksamiseen,” sanotaan Voiman lähteet -teoksessa. Työuupumuksen merkit - Väsymys on kokonaisvaltaista - ei jaksa enää - Runsaasti stressioireita - päänsärkyä, unihäiriöitä, vatsa ja suolisto oireilevat - Ammatillinen itsetunto rapisee - ”Olen huono työntekijä ja huono ihminen, minusta ei ole mihinkään” - Ei selviydy töistään - Kyyninen asenne - ei siitä kuitenkaan mitään tule Lievässä työuupumuksessa Työterveyslaitos kehottaa puhumaan asiasta ystävien, läheisten ja esimiehen kanssa. Pyydä esimieheltäsi erityisjärjestelyitä työsi osalta. Keskity itsesi hoitamiseen. Yritä purkaa tilannetta. Mieti, mitkä asiat ovat sinun vastuullasi; mihin aikasi kuluu; mikä sujuu ja mikä ei suju; mikä on tyydyttävää ja mikä ärsyttää. Vakavassa työuupumuksessa on aina hakeuduttava työterveyshuoltoon tai lääkäriin. Jos näet työtoverissasi työuupumuksen merkit, älä välttele tai eristä häntä. Juttele hänelle, kysy hänen vointiaan. Kerro hänelle hienotunteisesti, että näet hänen väsymyksensä. Osoita hänelle, että välität hänestä ja että olet huolissasi, mutta älä ala järjestellä asioita hänen puolestaan. Huolehdi omasta jaksamisestasi, sillä työyhteisön ongelmat ovat yleensä yhteisiä. Kun yksi uupuu, voi ongelma olla laajempi. Siksi työuupumuksen syy-seuraus -suhteet on työyhteisössä selvitettävä. Miten turvaat oman työssäjaksamisesi? Aseta rajat työnteollesi. Lähde töistä normaaliaikaan kotiin. Kuuntele jaksamisestasi kertovia viestejä ja suhtaudu niihin vakavasti. Lepää, virkisty ja kuntoile. Tarvitset niitä jaksaaksesi. Pohdi omia arvojasi. Kysy, mikä sinulle on oikeasti tärkeää? Mieti mikä riittää. Mikä on tarpeeksi hyvä työsuoritus? Ja ennen kaikkea - PUHU TUNTEMUKSISTASI. Se on erittäin tärkeää. Puhuessasi tunnustat itsellesi ongelman. Sen ääriviivat terävöityvät, se rajautuu ja saat sen paremmin haltuusi. Kaaos kutistuu. Samalla erittelet tunteitasi ja tekojasi. Anne Saveljeff Lähde: Voiman lähteet. Työn voimavarojen ABC. Työterveyslaitoksen julkaisu. Kirjoittajat Jari Hakanen, Kirsi Ahola, Mikko Härmä, Ritva Kukkonen, Mikael Sallinen.
Juttu Meteli-lehdessä 1/09.
|