tulosta | sulje ikkuna

 

Tarpeistosuunnittelijan työsuunnitelma Suomen Kansallisoopperassa

Suomen Kansallisoopperan (SKO) tuotantosuunnittelu tekniikan osalta käynnistyy yleensä jo pari vuotta ennen ensi-iltaa. Tarpeistosuunnittelijan työ tuotannossa alkaa noin vuosi ennen ensi-iltaa. Suunnittelijan työ tarkoittaa SKO:ssa paitsi tuotantokohtaista suunnittelua myös kauden suunnittelua.

Tarpeistopajalla työskentelee tällä hetkellä kaksi tarpeistonvalmistajaa, tarpeistosuunnittelija, joka toimii pajan esimiehenä, ja yksi harjoittelija. Organisaatiossa tarpeistopaja kuuluu lavastamoon ja mahdollistaa sitä kautta toimivan yhteistyön puupajan, metallipajan, maalaamon ja verhoomon kanssa. Usein tarpeistoa tai sen osia valmistuu eri pajoilla monien eri ammattilaisten käsissä. Kauden suunnittelussa tarpeistosuunnittelija määrittelee työvoimatarpeen riittävyyden ja tekee alustavan aikataulun suhteessa valmistettaviin tuotantoihin, repriisien vaatimiin korjauksiin ja mahdollisesti vierailevien teosten tarpeisiin.

Tuotantokohtainen suunnittelu

1. Lähtökohta

Tarpeistosuunnittelija vastaa kokonaisuuden hallinnasta tarpeiston osalta. Tuotantokohtainen työ alkaa perehtymällä materiaaliin, jota tuotannosta on saatavilla. Se voi tarkoittaa kirjallisuuden tutkimista, joskus tuotannosta on saatavilla kuvattua materiaalia aikaisemmasta toteutuksesta, joskus voi saada käsiinsä libreton (toivottavasti kielellä, jota ymmärtää) ja joskus tietoa tihkuu pieninä puroina sieltä täältä. Yleensä asiat konkretisoituvat pienoismallin esittelyssä, joka tapahtuu noin vuotta ennen ensi-iltaa. Ensimmäinen tapaaminen suunnittelun osalta tapahtuu yleensä lavastajan kanssa, jonka vastuulla on tarpeiston visuaalinen ilme. Lavastaja esittelee tyylilajin, aikakauden ja vision siitä mihin pyritään. Prosessin aikana palaveerataan myös ohjaajan, koreografin, pukusuunnittelijan, valosuunnittelijan jne. kanssa.

2. Valmistuksen suunnittelu

Lavastajan ja ohjaajan, tai koreografin baletin puolella, kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen alkaa tarpeiston valmistuksen suunnittelu alustavan tarpeistolistan perusteella, joka on tullut joko ohjaajalta, lavastajalta tai tuottajalta tai tarpeistosuunnittelija on tehnyt sen edellä käytyjen keskustelujen pohjalta. Tarpeistosuunnittelija kartoittaa yhdessä tarpeistohoitajien kanssa mitä esineistöä löytyy varastoista ja tarpeistovalmistajien kanssa mitä valmistetaan ja miten. Lavastajan kanssa neuvotellen valitaan valmistuksessa käytettävät materiaalit ottaen huomioon toiminnan suhde visuaalisuuteen. Mikäli tarpeiston valmistaminen vaatii yhteistyötä muiden pajojen kanssa, tarpeistosuunnittelija sopii siitä pajojen esimiesten kanssa.

3. Tarpeistonvalmistus

Tarpeistopajalla jaetaan työt osaamisen ja kehittymisen kannalta tarkoituksen mukaisesti valmistajien kanssa keskustellen. Suunnittelija tilaa tai hankkii tarvittavat materiaalit ja työvälineet. Budjetista vastaa lavastamopäällikkö ja suuremmista hankinnoista neuvotellaan hänen kanssaan. Osa esineistä voi löytyä valmiina joko kotimaasta tai ulkomailta. Suunnittelija esittelee lavastajalle tarjolla olevat vaihtoehdot ja tekee hankinnat lavastajan hyväksynnän mukaan. Usein valmiina ostettuja esineitä muokataan tarkoituksen paremmin sopiviksi. Koristellaan, pintakäsitellään, patinoidaan, kevennetään, lisätään painoa, kestävyyttä, turvallisuutta, valonlähde jne. Valmistus aloitetaan noin puoli vuotta ennen ensi-iltaa. Tarpeistosuunnittelija osallistuu valmistukseen yhdessä tarpeistovalmistajien kanssa. Koska yhtä aikaa valmistetaan useampaa tuotantoa ja lisäksi varastoista kaivetut repriisit vaativat useimmiten korjauksia, on aikataulu kaikesta huolimatta tiukka. Yllätykset, keskeytykset ja nopeat muutokset kuuluvat työn luonteeseen. Yksi tarpeistosuunnittelijan tehtävistä on tarpeistonvalmistajien työ-olosuhteiden järjestäminen niin, että työrauha säilyy, ilmapiiri pysyy hyvänä ja luovuudelle jää tilaa.

4. Tiedonkulku ja yhteistyö

Suomen Kansallisoopperassa työskentelee n. 550 ihmistä, joista n. 150 tekniikassa ja 24 vakituisina lavastamossa. Yhteistyö ja tiedonkulku vaativat näin suuressa yhteisössä toimivat järjestelmät. Esityksen synnyttäminen on collaboratiivinen tapahtuma.

Tarpeistopaja toimii tiiviissä yhteistyössä paitsi muiden työpajojen kanssa myös tarpeistonhoitajien kanssa. Jokaista tuotantoa varten on nimetty tarpeistonhoitajista yksi teosvastaava. Tämän henkilön kanssa tarpeistosuunnittelija käy läpi jo alustavan tarpeistoluettelon, jota yhdessä päivitetään prosessin aikana, usein ensi-iltaan saakka. Mikäli tarvitaan vuokrattavaa tai lainattavaa esineistöä välittää tarpeistosuunnittelija tai lavastaja tarvittavan informaation teosvastaavalle, joka hoitaa vuokrauksen/lainauksen.

SKO:ssa on sisäinen, sähköinen, tiedotus- ja tallennusjärjestelmä. Siellä oleviin tuotantokohtaisiin kansioihin tallennetaan tuotantoprosessin aikana kertynyttä informaatiota. Tarpeistosuunnittelija tekee sinne tarpeistonvalmistusta palvelevan tarpeistoluettelon, jossa voi olla kuvia, informaatiota visuaalisesta ilmeestä, valituista materiaaleista tai toiminnasta, joka liittyy esineen käyttöön. Lisäksi tarpeistosuunnittelija ylläpitää tuotantokansiota, josta löytyy kaikki tuotantoihin liittyvä suunnittelijan tiedossa oleva informaatio myös printattuna. Kansio on tarpeistopajalla ja aina tekijöiden saatavilla.

Lopullisen tarpeistoluettelon ja toimintalistan, jonka mukaan tarpeisto liikkuu esityksessä, tekevät tarpeistonhoitajat harjoitusjakson loppuvaiheessa.

Pyrin avoimeen tiedonkulkuun ja moniäänisyyteen, joka synnyttää erilaisia ajattelutapoja kunnioittavaa keskustelukulttuuria. Jos ihanteena on vain nopeus ja tehokkuus, tällaisille toimintamalleille ei ole sijaa. Lopputuloksena on kaaosta, stressiä, motivaation puutetta, sairauspoissaoloja ja lopulta toiminta kääntyy itseään vastaan.

5. Harjoitukset

Tarpeistosuunnittelija vastaa siitä, että tarpeisto on valmiina harjoituskauden alkaessa lavastajan ja ohjaajan/koreografin kanssa sovituilta osin. Lopullisesti tarpeisto valmistuu harjoitusten edetessä. Usein tarpeisto on juuri se osa-alue jota vaihdetaan, muokataan, lisätään tai poistetaan viimeiseen asti. Tämä osoittaa tarpeiston merkityksellisyyden ja se on tiettyyn rajaan asti osa esityksen valmistumisprosessia. Toisaalta jatkuva venkslaaminen tarpeiston kanssa voi kertoa ohjaajan epävarmuudesta, tai siitä, ettei esiintyjälle ole annettu tarpeeksi aikaa ja ohjeita henkilökohtaisen tarpeiston haltuun ottoon. Turhautumiseen ei kuitenkaan kannata haaskata aikaa, vaikka kertakaikkisen upea esine, johon on uhrattu viikkojen työ, ei päädy lopulta esitykseen.

Kokemukseni mukaan tarpeistoa ei kannata tehdä kuukausia etukäteen, vaikka tuotannolliset aikataulut joskus niin vaatisivat. Tarpeistosuunnittelijan tulisi seurata harjoituksia ja läpimenoja mahdollisimman paljon. Usein käy kuitenkin niin, että hektisin muutos- ja valmistusvaihe on juuri silloin ja aikaa harjoitusten seuraamiseen jää liian vähän. Yhteistyö tarpeistohoitajien kanssa on tässä vaiheessa ensi-arvoisen tärkeä. Viestit muutoksista ja tarpeista tulevat useimmiten sitä kautta, sillä he seuraavat tarkasti jokaista harjoitusta.

6. Valmis teos

Valmis teos pyörii tarpeistonhoitajien asiantuntevassa hoidossa. Mikäli esineitä rikkoutuu, tai johonkin esineeseen liittyy esitystä varten erityisesti rakennettava toiminto, toimittavat tarpeistonhoitajat esineet tarpeistopajalle. Tarpeistonhoitajat kuvaavat tarpeiston ja tallentavat kuvamateriaalin tietokantaan. Esityskauden loputtua he pakkaavat ja varastoivat teoskohtaisen tarpeiston seuraavaa esityskautta varten.

7. Palautekeskustelut

SKO:ssa käydään jokaisen tuotannon jälkeen palautekeskustelut. Pajojen ja osastojen esimiehet keräävät tekijöiltä palautetta ja tekevät yhteenvedon valmistuneesta tuotannosta, joka käsitellään tekniikan palautekeskustelussa.

Tekniikanpalautekeskustelun vetää näyttämömestari, paikalla on tekninen johtaja ja pajojen esimiehet ja teosvastaavat. Koko talon tuotantokohtaisessa palautekeskustelussa on paikalla teknisten ja taiteellisten osastojen edustajat talon korkeinta johtoa myöden. Keskustelun vetää yleensä tuottaja. Palautekeskustelut ovat loistavia paikkoja antaa ja saada risuja ja ruusuja. Huolimatta lyhyestä työhistoriastani SKO:ssa olen ehtinyt olla mukana tarpeiston osalta sekä hyvin onnistuneissa että epäonnistuneissa tuotannoissa. Oppia voi molemmista.

Pipsa Keski-Hakuni