Pukusuunnittelijan työsuunnitelma

Pukusuunnittelijan työsuunnitelma pitkässä elokuvassa tai tv-draamasarjassa voisi näyttää tällaiselta pukusuunnittelija Ella Brigatin mukaan.

Työvaiheet

Käsikirjoituksen purku

Mitä, missä ja milloin. Hahmot. Vuorokaudet. Asukokonaisuudet hahmoittain. Pukuvaihtosuunnitelma. Sottaamiset, veret, tappelut ja kastumiset. Lopussa työ etenee kuvausaikataulun mukaisesti. Ohjaajan näkemys vaikuttaa suuresti.

Alustava puvustusbudjetti

Käsikirjoituksen purun perusteella hahmokohtainen lista siitä, mitä hankitaan, arvioidaan hankintamäärät ja kustannukset. Vaatekappaleiden määrät - ”samaa vaatetta monta”. Vielä ei tarkkaa tietoa mistä hankitaan. Ehdotukset pukusponsoreista.

Työryhmän valinta ja työn organisointi

Puvustustyöryhmässä voi olla vain pukusuunnittelija. Tällöin pukusuunnittelija toimii puvustajana, ompelijana, patinoijana, värjääjänä, pukuhuoltajana ja roudarina. Tämä huomioitava työsuunnitelman aikataulutuksessa. Mikäli ryhmässä on puvustajia, ompelijoita jne. pukusuunnittelija jakaa työtehtävät ja valvoo niiden toteutumista.

Harjoittelijan työhön ohjaus ja valvonta

Harjoittelijan koulutus ja työhistoria vaikuttavat annettujen tehtävien laatuun. Niistä suoriutuminen on aina pukusuunnittelijan, siis ohjaavan opettajan vastuulla. Annetut tehtävät noudattavat koulutussuunnitelmaa, ja harjoittelun päätyttyä pukusuunnittelija tekee loppuarvioinnin koululle. Harjoittelijan ohjaamiseen on varattava ylimääräistä aikaa, mikä on huomioitava työsuunnitelmaa laadittaessa.

Palaverit

Palaverit ohjaajan kanssa; ohjaajan ja kuvaajan kanssa; ohjaajan, kuvaajan ja lavastajan kanssa; lavastajan kanssa; apulaisohjaajan kanssa; apulaisohjaajan ja tuotantopäällikön kanssa; puvustajan kanssa; maskeeraajan kanssa; ompelijan kanssa jne. Työryhmän lukuharjoitukset. Tapaamiset näyttelijöiden kanssa.

Taustatutkimus                                                                                                                                                     ”Ota asioista selvää” -työvaihe. Paneutuminen taustoihin. Tiedonkerääminen suunnittelutyötä varten, ajankuvan kartoitus.

Kuvauspaikat

Pukusuunnittelija kiertää kuvauspaikkoja  värien ja tunnelman löytämiseksi. Myös tilan koolla on merkitystä, varsinkin joukkokohtausten osalta.  Kuka näkyy, mitä näkyy, mitä halutaan katsojan näkevän. Hahmojen ”kodit, kantabaarit ja tukikohdat” antavat tietoa henkilön varallisuudesta, yhteiskunnallisesta asemasta, makutottumuksista ja ajatusmaailmasta.

Kuvauspaikkojen avulla aukeaa elokuvan maailma, rähjäinen vai siisti, riisuttu vai runsas, värikylläinen vai harmaa. Istuuko roolihenkilö maailmaan vai tehdäänkö vastakohtaa?

Suunnittelutyö - ajatusten esittäminen

Tämä vaihe on se luovin työvaihe. Keskustelua ohjaajan kanssa yhteisen visuaalisen maailman löytämiseksi. Ehdotuksia värimaailmasta ja tyylistä. Hahmojen analysointi, tyylin, värimaailman ja  tunnelman luominen. Katsojan näkökulma. Näyttelijän persoona, näyttelijän oma mielikuva ja roolihenkilön tekeminen.  Draaman kaaren suunnittelua per hahmo ja per elokuva. Ideakuvia ja kuvakollaaseja, luonnoksia. Materiaalien etsimistä ja patinointikokeiluja. Ideakuvien esittäminen ja hyväksyttäminen ohjaajalla (näyttelijöillä, kuvaajalla). Harjoitusten seuraaminen.

Pukumitat

Mittojen ja valokuvien otto suunnittelutyötä ja puvustuksen hankintaa varten.

Puvuston kerääminen

Kiertelyä kaupoissa ja kirpputorilla. Kiertelyn jälkeen suunnitelmia, hankintasuunnitelma ja hintavertailu. Sovituksissa etsitään hahmon ulkonäköä ja kokeillaan erilaisia vaihtoehtoja. Hankitaan mahdolliset ”tuplat ja triplat”. Teetettävien vaatteiden materiaalien hankinta.

Lainaukset ja vuokraamiset. Mahdolliset luvat virka-asuihin yms. Paljon etsintää ja löytämistä, myös uusien ideoiden pulpahtelua.

Vaatteiden teetättäminen (ompelijalla)

Mallikuvat. Materiaalien etsiminen, värjäys- ja patinointikokeilut. Ehdotusten hyväksyttäminen ohjaajalla (ja kuvaajalla), ja lopulta hankinta: päällyskankaat, tukikankaat, vuorikankaat, tikkauslangat, vetoketjut, napit ja muut tarvikkeet.

Työkuva ompelijalle. Palaveri. Kankaiden pesu (mahdollinen värjäys) ja kuivatus ennen leikkuuta. Ompelija kaavoittaa. Kaavojen tarkistus, mahdolliset korjaukset. Ompelija leikkaa. Ompelija kasaa/ompelee ja harsii sovitusversion.

1. sovitus näyttelijän kanssa. Sovituskorjaukset. 2. sovitus. Sovituskuvat ohjaajalle

Ompelija saattaa työn loppuun. Loppusovitus.

Puvuston pystytys vakituiseen työskentelytilaan

Työskentelytila. Vaatetangot. Hengarit. Ompelutila ja koneet. Silitysrauta ja lauta.

Pesukone. Kuivausrumpu. Kuivaustelineet. Pesuaineet. Värjäysaineet. Patinointivärit ja -tarvikkeet. Tilassa on oltava WC, vesipiste, viemäröinti, hyvä ilma ja taukotila. Hyvä sijainti näyttelijöiden sovitusten kannalta. Hyvä kulkuyhteys myös pakettiautolla. Esteetön ja helppo kulku auton pakkaamista ja tyhjentämistä varten.

Sovitukset

Roolihenkilöiden asukokonaisuudet sovitetaan ennen kuvausten alkua. Sovituskuvat esitetään ohjaajalle,  minkä jälkeen tulee mahdollisia muutoksia, värjäystä ja sävyjen säätöä. Sovitusten jälkeen hankitaan loput asukokonaisuuden vaatimat osat ja hienosäädetään. Kuittirumbaa ja selvitystä,  mistä mikäkin vaatekappale on hankittu ja montako niitä tarvitaan lisää, ja mitä kokoja. Sovitusten järjestäminen näyttelijöiden aikataulun mukaisesti vie aikaa ja saattaa siirtää tiettyjä työvaiheita eteenpäin.

Testikuvaukset

Puvustuksen toimivuutta testataan kuvattavalla kalustolla ja materiaalilla. Värejä,

materiaaleja ja malleja testataan näyttelijän päällä. Testikuvaukset vaativat työtä ennen

ja jälkeen ihan vain testikuvausta varten. Vaihtoehtojen hankkiminen ja ylijäämän

palauttaminen takaisin liikkeeseen vie aikaa. Tarvitaan ylimääräistä rahaa, joka 

”palautuu”, kun vaatteet palautetaan liikkeeseen. Kuittirumba.

Sovitusmuutokset

Ompelija tekee sovituskorjaukset . Puvustaja tai pukusuunnittelija patinoi, värjää ja sottaa hyviksi todetut asut tarpeen vaatiessa. Hankitaan tuplat ja triplat. Hienosäätöä. Tehdään päätökset kuinka vaatteita käsitellään ja huolletaan kuvausten aikana.

Pukuhuollot, patinoinnit   

Osa vaatteista pestään ennen kuvausten alkua. Kuvauspäivien aikana tehdään päivittäiset huollot. Perushuolto tehdään esimerkiksi viikoittain tarpeen mukaan.

Vaatteita patinoidaan ja värjätään.  Tehdään mahdollisia sävytysvärjäyksiä valaisun kannalta. 

Kuvausaikataulu ja kuvasuunnitelma

Kuvausaikataulu ja kuvasuunnitelma vaikuttavat valmisteluun.  Ne vaikuttavat  extrakappaleiden hankintaan, siis puvustusbudjettiin ja hankintasuunnitelmaan, mutta myös patinoinnin ja pukuhuollon työmäärään sekä tämän  työn tekemisen ajankohtaan.

Puvuston pystytys kuvauspaikalle

Kuvauspäiväkohtainen puvusto siirtyy näyttelijöiden ja kameran vanavedessä eri paikkoihin. Puvusto pystytetään tilapäisesti ja puretaan, joskus kaksikin kertaa päivässä. Näyttelijöiden vaihtotilojen puuttuminen tai tilojen ahtaus saattaa vaikeuttaa puvustustyötä esimerkiksi siten, että vaatteiden silittäminen kuvauksia varten on mahdotonta. Päivän päätteeksi kuvauspuvusto palaa vakituiseen tukikohtaan mahdollista pukuhuoltoa ja auton tyhjennystä sekä uudelleen pakkaamista varten.

Kaikki mahdolliset muutokset

Pukusuunnittelijan työhön vaikuttavat näyttelijävaihdokset tai näyttelijöiden ja avustajien myöhäinen kiinnitys rooliin. Muutokset käsikirjoituksessa tai käsikirjoituksen lopullisen version viivästyminen vaikuttavat pukupurkuun ja työskentelyaikatauluun. Kiireellistä reagointia vaativat aikataulumuutokset ja sovituista poikkeava kuvausjärjestys (tappelut, veret, sottaamiset) teettävät ylimääräistä työtä ja rasittavat budjettia.

Kuluseuranta ja tilitys

Pukusuunnittelija saa käytettäväkseen tietyn summan rahaa puvustuksen toteuttamista varten. Hän valvoo myös puvustusryhmän työtunteja, siis maksettavia palkkoja. Puvustuksen lopullinen määrä voi käsittää jopa tuhansia vaatekappaleita ja jokaisesta hankitusta, ostetusta ja lainatusta vaatteesta on kuitti. Kuitit tilitetään tuotantoyhtiölle ja merkitään selvitykseen, mille roolihenkilölle kyseinen asuste on hankittu. Tilityksen tekemiseen on varattava aikaa ja laskukone. Kuluseuranta on oleellinen osa työtä.

Rekvisiittavalokuvat roolihenkilöistä

Rekvisiitta-valokuvia  saatetaan ottaa omana kuvaussessionaan, jolloin tarvitaan eri asukokonaisuus kuin mitä näyttelijällä on varsinaisissa kuvauksissa. Kuvausten ohessa otettavat kuvat tulevat sivutuotteena.

Loppupurku

Loppuhuolto ja mahdollinen varastointi.  Hahmojen henkiinherättämisen takia varastoidaan pääroolien asukokonaisuuksia. Lainatut vaatteet huolletaan ja palautetaan. Puvustotilan purku.

Pressikuvat, julistekuvat

Pressikuvia voidaan tarvita jo ennen kuvausten alkua. Julistekuvia voidaan ottaa ensi-illan lähestyessä omana blokkinaan. Joskus varsinaiselle pressikiertueelle kaivataan jotain tiettyä roolivaatetta tai asukokonaisuutta.

Pukusuunnittelija Ella Brigatti