tulosta | sulje ikkuna

 

Jäsen soitti ja kertoi, että nykyään maksetaan vain palkkioita, joista ei makseta eläkkeitä ja muita sosiaalimaksuja. Hän kysyi, onko se oikein. Eihän se ole, mutta vastaus ei ole ihan yksiselitteinen. Yritän tässä pohdiskella palkan ja palkkion eroja.

Mikä ero on palkalla ja palkkiolla?

Monet sekaannukset - erityisesti palkkoihin liittyen - johtuvat siitä, että asiaa koskevat eri lait ovat syntyneet erilaisessa yhteiskunnallisissa tilanteissa ja ovat kukin oman aikansa lapsia. Verotusta koskeva lainsäädäntö määrittelee rajat eri tavoin kuin työ- tai eläkelainsäädäntö. Tavallisen ihmisen on vaikea ymmärtää sitä, että yksi virallinen taho määrittelee hänet työntekijäksi ja toinen ei.

Palkka on korvausta tehdystä työstä. Sen taustalla on työsuhde kaikkine siihen liittyvine määräyksineen. Työsuhde syntyy, kun työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Virka- ja palvelussuhteet valtiolla tai kunnissa ovat oma lukunsa.

Palkkio on yleensä korvausta tehdystä työstä ilman työsuhdetta, esimerkiksi kirjoituspalkkio tai kokouspalkkio. Onko esiintymispalkkio korvausta työsuhteesta? Savossa sanottaisiin, että ”voipi olla - tai voipi olla olemattakin”.

Taidealoilla nämä sanat ja käsitteet menevät usein sekaisin. Niitä käytetään ristiin rastiin. Teatterialan työehtosopimus puhuu esimerkiksi vierailevan ohjaajan palkkiosta korvauksena työsuhteessa tehdystä työstä. Sanaa palkkio käytetään palkan sijasta.

Maksun saajan eli työntekijän kannalta pääasia on se, onko sovittu työsuhteesta. Jos on, maksajalla on kaikki ne velvoitteet, jotka työantajalla on - riippumatta siitä, minkä niminen korvaus on. Näitä velvoitteita ovat:

- palkan ja vuosilomakorvausten maksu ajallaan

- ennakonpidätysten tekeminen ja niiden ja sosiaaliturvamaksun tilitykset

- eläkemaksujen hoitaminen

- lakisääteisten tapaturma-, henki- ja eläkevakuutusten hoitaminen

- palkkakirjanpidon pitäminen ja esim. palkkatodistusten antaminen

Työsuhteesta voidaan sopia kirjallisesti (hyvä tapa!) tai suullisesti. Mikäli työ perustuu ”viittisiks ylihuomenna heittää yhden keikan” -tapaiseen puheeseen, voi olla hankala päätellä, onko sovittu työsuhteisena tehdystä työstä vai ei.

Miksi palkkioita maksetaan?

Kaikilla aloilla näyttää olevan voimakas pyrkimys siihen, että tehty työ korvataan muuten kuin palkkana. Luonnollisesti siksi, että palkan ns. sivukustannukset tulevat kalliiksi. Sivukustannuksia ovat juuri eläke-, vuosiloma-, ja tapaturmavakuutuskustannukset, jotka helposti ovat 25-50% itse palkan määrästä.

Jos ne ovatkin kalliita palkan maksajalle, tulee niissä säästäminen kalliiksi myös työntekijälle. Lyhyeenkin työsuhteeseen liittyy aina suoja tapaturman varalta. Jos esimerkiksi menet keikalle työsuhteisena ja matkalla jäät auton alle, saat vakuutuskorvausta ja kuolemantapauksessa lapsesi saavat eläkettä 18-vuotiaaksi asti. Jos kyseessä ei ole työsuhde, tätä turvaa ei ole.

Jos teet aina palkkiopohjaisia töitä, huomaat eläkehetkellä (joka voi tulla eteen nuorenakin esim. työkyvyttömyyseläkkeenä), ettei eläkettä ole kertynyt. Eläke kertyy vain työnantajan ja työntekijän yhdessä maksamista maksuista. Niitä ei kustanneta verovaroin.

Erittäin nopeasti asia tulee vastaan, jos ajatellaan työttömyysturvaa. Vain työsuhteinen työ kerryttää työttömyysturvan työssäoloehtoa. Sitä etsittäessä, on pystyttävä näyttämään, että kyseessä oli työsuhde. Selvimmin tämä näkyy palkkakuitista. Siinä pitää näkyä palkansaajalta perityt eläkemaksun ja työttömyysvakuutuksen erät. Vasta silloin tehty työ tulee mukaan työssäoloehtoon ja päivänrahan perusteeksi.

Apu ja neuvot

Pelkällä sananväännöllä ei asioita ratkaista tiukan paikan tullen, vaan tutkimalla erilaisia tunnusmerkkejä. Työnantajan johto- ja valvontaoikeus esimerkiksi vie tulkintaa työsuhteen suuntaan. Eli jos on osoitettavissa, että työnantaja määräsi missä ja milloin työ tehdään.

Rajatapauksissa sana palkkio saattaa viedä tulkintaa siihen suuntaan, että kyseessä ei olisikaan työsuhde. Korostan, että yksittäinen sana ei ratkaise, jos muista tunnusmerkeistä on pääteltävissä, että todellinen työsuhde on syntynyt. Näin on, jos tunnusmerkit täyttyvät. Silloin kyseessä on lain mukaan aina työsuhde, vaikka työnantaja ja työntekijä olisivat sopineet muuta. Tosin vuosilomakorvausten ja eläkkeiden vaatiminen saattaa vaatia käräjöintiä, mutta onneksi jäsenellä on liitto turvanaan.

Kaikkein selvintä ja varminta on panna sovitut asiat paperille ja käyttää asioista niiden oikeita nimiä. Silloin tiedetään missä mennään. Niin hölmö ei pidä kenenkään olla, että ottaa vastaan palkan kokoisen summan ja sitoutuu itse siitä ostamaan sosiaaliturvansa. Silloin ollaan yrittäjätoiminnan puolella - ja uskallan sanoa, että huonosti menestyvän. Sosiaaliturvan kulut on lisättävä veloitukseen. Kuten sanottu, ilmaista lounasta ei ole. Eikä ilmaista sosiaaliturvaa. Joku sen maksaa tai sitä ei ole olemassakaan.

Yritystoiminnan ja työsuhteen erot

Tässä muutama yritystoiminnan ja työsuhteen ero. Tarkoitus ei ole pelotella, vaan muistuttaa siitä, mihin kaikkeen pienen kulttuuriyrittäjän tulee varautua - ja muistaa huomioida nämä hinnoittelussaan.

TYÖNTEKIJÄ	YRITTÄJÄ
Työntekijälle on maksettava palkkaa ja noudatettava työehtosopimusta	Sovittu korvaus tai osuus voitosta. Vähimmäistasoa ei ole
Palkkaturva maksaa palkkasaatavat, jos työnantaja on maksukyvytön	Ei korvausta. Perintätoimet mahdollisia
Työnantaja määrää työn tekemisen ajan ja paikan (direktio-oikeus)	Sopimus tai työn suorittajan oma päätös. Sopimuskumppanilla ei ole direktio-oikeutta
Työntekijän sairastuessa työnantaja hankkii sijaisen. Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan	Yrittäjän on täytettävä sopimuksen velvoitteet. Hän ottaa tarvittaessa sijaisen itselleen.
Työttömyysturva työsuhteiden välillä	Ei ole
Työnantaja tilittää pakollisen eläkevakuutuksen, joka perustuu palkkatuloon	Eläkevakuutus (YEL) pakollinen. Yrittäjä määrittää yritystulonsa, josta vakuuttaa
Työnteon estyessä palkka on maksettava esteestä huolimatta jopa 2 vko force majeur -tapauksissa	Riskin jako riippuu solmitusta sopimuksesta
Lait ja työehtosopimukset turvaavat työajan ja lomat	Ei työaika- eikä vuosilomasuojaa
Ammattiliitto turvana	Turvana omat vakuutukset

Aulikki Raatikainen

Jutun kirjoittaja on TeMen talouspäällikkö Meteli-lehdessä 3/09.