tulosta | sulje ikkuna

 

Tekijät työnsä äärellä -sarja esittelee elokuvan ja teatterin avainammatteja. Alan ammattilaiset tekevät työsuunnitelmat, joissa eritellään työn sisältö, työvaiheet ja niihin tarvittava aika. Tavoitteena on osoittaa miten paljon aikaa ja rahaa työvaiheet vaativat.

Karaktäärin rakentajat

Maskeeraussuunnittelijat Mari Vaalasranta ja Jutta Kainulainen kävivät pitkiä ammatillisia keskusteluja ja kirjasivat asiat Metelille. Samalla he tekivät maskeeraussuunnittelijan työsuunnitelmat teatteri- ja elokuvatyössä. Tekijäesittelyt...

Suunnittelutyön tärkeys

Jutta: Kaikki lähtee siitä. Täytyy suunnitella hahmot ja niiden kuljettaminen. Teatterissa tämä tarkoittaa sitä, että sama näyttelijä saattaa olla monessa eri roolissa samassa näytelmässä. Joten hänelle pitää suunnitella monta maskia ja miettiä ovatko ne toteutettavissa.

Mari: Suunnitteluaikaa on onneksi vuosien saatossa saanut lisää. Ensimmäisessä elokuvassani minulla oli kaksi suunnittelupäivää, jossa ajassa ehti tuskin lukea käsikirjoituksen ja pakata tavarat. Nykyään aikaa saa viikosta muutamaan viikkoon. Ilman suunnittelua ei voi kuvauksiin lähteä. Aikataulut kuvauksissa ovat niin tiukat, että maskit, kampaukset, erikoisefektit, rusketukset yms. Pitää olla selkeästi suunniteltu, testattu ja päätetty tai niitä ei ehdi kuvauksissa toteuttaa. Suunnittelu on haastavaa ja välillä kompromissienkin tekemistä, mutta ehdottomasti työn mielenkiintoisimpia vaiheita.

Työn arvostus

Jutta: Maskeeraajan työn tuntemus on lisääntynyt huomattavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana.ja se on luonnollisestikin lisännyt myös alan arvostusta.

Mari: Silloin kun aloitin maskeeraajana, suuri osa ihmisistä ei tiennyt mitä työn kuvaani kuuluu. Kosmetologit, meikkitaiteilijat ja maskeeraajat olivat ihmisten mielissä yksi ja sama ammatti. Vieläkin verokirjassa työni nimi on kauneuden alan ammattilainen. Usein maskeeraajan työ huomataan vain erikoisefekteissä, lisäosissa tai näyttävissä peruukeissa. Kuitenkin pienet huomaamattomat muutokset saattavat olla paljon vaikeampia toteuttaa. Ohjaajien, näyttelijöiden ja kollegoiden arvostuksen saa vain kovalla ja usein vuosia kestäneellä yhteistyöllä. Luovuus, luotettavuus ja maalaisjärjen käyttö auttavat myös.

Työn muuttuminen

Jutta: Ensi-iltojen määrä on lisääntynyt ja produktiot ovat isompia ja vaativampia. Samalla oma kunnianhimo on kasvanut ja halu kokeilla omia rajoja ottamalla mukaan itselleen uusia elementtejä. Hyvänä esimerkkinä muutaman vuoden takainen Kaunotar ja hirviö -musikaali, jossa toteutimme koko kasvojen irtopalamaskin. Urakka oli vähintäänkin haastava, mutta onnistui ja palkitsi.

 Mari: Ennen kuvattiin filmille ja nyt useimmiten digitaalisesti. Meikki näyttää todella erilaiselta ja entistä tarkempi kuvan laatu paljastaa asioita, joita ei aina haluaisi näyttää eikä nähdä. Uusista kameroista ja tekniikasta ei kellään ole vielä tarpeeksi tietoa. On haastavaa ja mielenkiintoista opetella löytämään oikeat uudet tavat tehdä työtään. Nykyään myös kuvataan paljon enemmän kuvia per kohtaus, joka hieman kiristää kuvausaikatauluja. Mitä kauemmin tätä työtä tekee, sitä suuremmat ovat omat ja muiden odotukset omalle työlle. Välillä harmittaa se kompromissien määrä, jonka joutuu työssään tekemään, koska aika ja rahat eivät aina riitä kaikkien upeiden suunnitelmien toteuttamiseen.

Elokuva- ja teatterityön erot ja yhtäläisyydet

Maskeeraaja osallistuu niin teatterissa kuin elokuvan ja tv-sarjan teossa karaktäärin luomiseen yhteistyössä ohjaajan, näyttelijän ja pukusuunnittelijan kanssa.

Jutta: Teatteriproduktioissa isoissa laitosteattereissa maskeeraaja sekä suunnittelee maskit että toteuttaa ne yhdessä kampaajien kanssa. Pienemmissä teattereissa maskeeraaja usein vain suunnittelee maskit ja kouluttaa näyttelijät tekemään ne näytöksiin itse. Kyky sopeutua muuttuviin tilanteisiin ja yleinen tilannetaju ovat maskeeraajalle tärkeitä ominaisuuksia työkentästä riippumatta.

Mari: Pienemmissä elokuva ja tv-tuotannoissa maskeeraaja suunnittelee ja tekee maskit ja kampaukset yleensä yksin. Suurempiin tuotantoihin on yleensä mahdollista saada avuksi maski- ja kampausassistentteja. Suurin osa maskeeraajista työskentelee freelancereina tai oman yrityksensä nimissä. Kuukausipalkkaisena maskeeraajana voi työskennellä vain esim. suurimmissa teattereissa.

Työolosuhteet teattereissa ja elokuvan teossa vaihtelevat

Jutta: Yleensä teattereissa on kiinteät puku- ja maskitilat, isoimmissa jopa kampaamotilat.

Mari: Elokuvaa tehtäessä maskitilat vaihtuvat kuvauspaikkojen mukaan, jopa useita kertoja saman päivän aikana. Suuri osa päivästä siis kuluu pakatessa ja purkaessa. Isommissa elokuvatuotannoissa käytössä saattaa olla pukumaskibussi, joka siirtyy kulloisellekin kuvauspaikalle.

Jutta: Maskeeraajan työssä ei tunneta säännöllisiä työaikoja. Teatterissa työ painottuu iltoihin ja viikonloppuihin, mutta suunnitteluvaiheessa työtä tehdään myös päivisin. Teatterimaskeeraajan lomat painottuvat kesäaikaan teattereiden ollessa kiinni.

Mari: Elokuvia ja tv-sarjoja kuvataan minä tahansa päivänä mihin tahansa vuorokauden tai vuodenaikaan. Kesät ovat kuitenkin usein elokuvamaskeeraajan kiireisintä aikaa.

Teksti: Mari Vaalasranta ja Jutta Kainulainen

Työsuunnitelmaan...

Tekijäesittelyt

Jutta Kainulainen

Jutta Kainulainen valmistui maskeeraajaksi Tampereelta Make-Up ABC maskeerauskoulusta vuonna 1998. Koulusta valmistuttuaan Jutta pääsi Helsingin kaupunginteatteriin, jossa yhä työskentelee suuren näyttämön maskeeraajana. Hän on ollut mukana myös muutamissa elokuva ja tv-tuotannoissa. Opettajana hän on toiminut International Make-up Centerissä vuodesta 2005.

Mari Vaalasranta

Mari Vaalasranta valmistui maskeeraajaksi Pariisin Ecole supérieure technique de maquillage artistique Christian Chauveau -maskeerauskoulusta 1994. Koulun jälkeen Mari työskenteli muutaman vuoden muoti- ja mainoskuvauksissa. Vuodesta 1998 lähtien hän on tehnyt pääasiassa elokuvia ja tv-tuotantoja. Opettajana hän on toiminut Maskeerauskoulu Makerissa vuodesta 1997.