tulosta | sulje ikkuna

 

Mikä on rahoittajien vastuu, kysyttiin TeMen ja Teatterikeskuksen järjestämässä  seminaarissa, kun pohdittiin ryhmien ja vapaan kentän tilannetta. Alimitoitettu julkinen tuki ruokkii kiistatta laittomuuksia. Kun rahat eivät riitä, palkoissa joustetaan eikä yleissitovaa työehtosopimusta noudateta. Jari Juutinen (Lappeenrannan kaupunginteatteri) totesi, että rahoittajat ovat tehneet selvityksiä pilvin pimein. Nyt on vastuun kantamisen aika.

Riittämätön julkinen tuki ruokkii laittomuuksia teatterin ja tanssin parissa

Päivi Mikkola kertoi Teatteri Avoimien Ovien saavan moniin muihin lainsuojattomiin verrattuna hyvät avustukset, mutta silti rahat eivät riitä työehtosopimuksen mukaisiin palkkoihin. Ja kun ei pysty noudattamaan työehtosopimusta (TES), ei myöskään pääse teatterilain avustusten piiriin. Yhtälö on mahdoton.

Viime keväänä Metelissä oli juttu lain piiriin kuuluvien teattereiden ja ryhmien työehtosopimusrikkomuksista. Jutussa kerrottiin, että esim. vierailevista ohjaajista 14% teki alle TESin minimin töitä ja skenografeista 31%. Valo- ja äänisuunnittelijoista vain 1% sai TESin mukaisen palkan!

Metelin tilastot aiheuttivat kiivaan keskustelun. Ilman tuota Metelin juttua ei ehkä tätä mainiota seminaaria olisi järjestetty. Esa Kylmälä (Q-teatteri) sanoi järkyttyneensä jutusta, mutta hengityksen tasaannuttua hän totesi ongelman olevan yhteinen. Hänen mukaansa yhteistyö liittojen kanssa ongelman hoitamisessa on välttämätöntä.

Yksi ryhmä vuosittain lain piiriin

Raimo Söder (TeMe) pitää teatterilakia hyvänä, mutta lain piiriin pitäisi saada lisää henkilötyövuosia ja vuosittain yksi uusi teatteri. Kaikkein tärkeintä on saada vapaalle kentälle lisää rahaa. Siellä tehdään taiteellisesti merkittävää ja korkea-arvoista taidetta ja työtä. Jopa kulttuuriministeri on sanonut vapaan kentän olevan yksi ministeriön painopisteistä. Ensi vuodelle vapaalle kentälle kuuluu tulevan lisärahaa.

Pitäisikö olla keino, jolla teatteri voidaan pudottaa lain ulkopuolelle, jos vaadittavat taiteelliset, laadulliset ja määrälliset kriteerit eivät täyty? Vastaus oli kyllä, mutta mitä nämä kriteerit ovat? Entä pitäisikö vetää tiukka raja ammattilaisten ja ei-ammattilaisten välille? Harrastajat eivät kuulu lain piiriin, mutta mikä on harrastaja? Ammattimaisesti toimiva ryhmä, joka maksaa palkkaa vain satunnaisesti muutaman satasen?

Työnantajakoulutusta ryhmille

Työnantajaosaaminen vapaalla kentällä ei ole kovin vahvaa. Siksi olisi luontevaa, että lain piiriin kuuluvat teatterit liittyisivät Suomen Teatterit ry:hyn. Sen jäsenyys ei ole este Teatterikeskukseen kuulumiselle. Teatterikeskus ei ole, eikä halua olla, työnantajajärjestö.

Työnantajakoulutusta on alalle joka tapauksessa järjestettävä. Se on kaikkien etu. Osaamista helpottaisi Jari Juutisen mukaan se, että alalla olisi yksi TeMeläinen työehtosopimus eikä neljää, kuten nyt.

Työehtosopimukseen sitoutuminen on Raimo Söderin mukaan ammattimaista toimintaa. TESin alitus on lainrikkomus teatterilain mukaan eikä ammattiliitto voi sulkea niiltä silmiään. Toinen syy siihen, miksi TESin alitukset liitossa tuomitaan, on jäsenten työttömyysturva. Mikäli työnantajat eivät noudata yleissitovaa TESiä ja maksa sen mukaisia palkkoja, ei työttömyyskassa hyväksy näitä työttömyysturvaa kerryttäväksi tuloksi eikä työssäoloehto täyty. Tekijöiden työttömyysturva on aidosti uhattuna.

Paljonko on tarpeeksi?

Petteri Pennilä (Valtimon Teatteri) kertoi, että jos he laskisivat teatterin kaikki tulot ja tuet yhteen, he voisivat ehkä palkata toimistoon yhden työntekijän TESin mukaisella palkalla. Sen jälkeen taiteellinen työ tehtäisiin kokonaan ilman palkkaa. Vapaiden ryhmien työ perustuu talkootyöhön: näyttelijät myyvät liput, maalaavat ja siivoavat.

Paljonko vapaa kenttä tarvitsee rahaa pystyäkseen noudattamaan TESiä? Jari Juutinen totesi, että näyttämötaidetoimikunta on tutkinut teatteriryhmien budjetteja ja rahantarvetta. Myös Teatterikeskus, TeMe ja Näyttelijäliitto ovat käynnistäneet projektin, jossa kartoitetaan TESin alitukset ja puuttuva rahamäärä, jotta TESin mukaiset palkat voidaan maksaa.

Raimo Söder ehdotti perustettavaksi ns. hang around -klubia. Klubi olisi odotushuone lain piiriin. Klubiin kuuluville maksettaisiin sen verran tukea, että ne täyttäisivät kriteerit lain piiriin pääsemiseksi. Tällä hetkellä julkista tukea ei riitä kaikille, joten on mietittävä millä kriteereillä tukea jaetaan. Pitääkö jokaisen syntyvän ryhmän heti päästä tuen piiriin? Miten vapaa kenttä itse tilanteen näkee? Jaetaanko kaikille vähän vai keskitetäänkö harvemmille vähän enemmän?

Lobattaessa meidän on muistettava puhua poliitikkojen ja virkamiesten ymmärtämää kieltä. Puhutaan vastuusta ja laittomuuksista. Rahoittajilla on vastuunsa.

Anne Saveljeff

Lähde: TeMen ja Teatterikeskuksen yhteistyöseminaari ”Ryhmäpäivä” 10.2.2009 klo 14 KokoTeatterissa, jossa paikalla oli 39 teatterin tekijää, johtajaa ja järjestöjen edustajaa.