tulosta | sulje ikkuna

 

 

Äänisuunnittelijan työsuunnitelma teatterissa

Ote äänisuunnittelijan työsuunnitelmasta. Esimerkkinä valmiiseen käsikirjoitukseen perustuvan esityksen suunnittelutyö, johon ei liity live-musiikin miksausta.

Käsikirjoituksen lukeminen

Käsikirjoituksen lukeminen ennen ensimmäistä suunnittelupalaveria. Kerronnan aikakausi ja tyyli, kohtausten rytmi, henkilöhahmojen keskinäinen suhde/jännitteet, kohtausten väliset vaihdot ja siirtymät etc. Tässä vaiheessa kirjataan ylös myös mahdolliset käsikirjoituksessa mainitut äänitehosteet, sisä- ja ulkotilat, selkeät äänisiirtymät ja äänitoiminnot yleisellä tasolla kohtauksittain.

Palaveri ohjaajan kanssa

Keskustelu ohjaajan kanssa teoksen keskeisistä teemoista sekä sisällöllisestä että rakenteellisesta kokonaisuudesta. Käydään läpi esityksen rakenne, teoksen sisäinen maailma suhteessa äänikerrontaan, kohtausten dramaturgia ja tilan käyttö. Teoksen ulkoisten ja sisäisten tilojen välinen suhde äänten suunnittelussa. Tässä vaiheessa kuunnellaan jo usein jotain aiempaa/valmiiksi tuotettua äänimateriaalia mikä auttaa äänikerronnan tyylin hakemisessa.

Musiikin käytöstä/sävellyksestä ja sen suhteesta muuhun äänimateriaaliin keskustellaan myös tässä vaiheessa.

Ennakkosuunnittelu ja ideointi

Ennakkosuunnittelu on äänisuunnittelun keskeisin vaihe. Siinä haetaan ideoita teoksen äänelliseksi ilmeeksi, äänikerronnan tyyliä, äänitystapaa, äänitilan erityispiirteitä, tehosteiden ja musiikin suhdetta, äänen tuottamiseen liittyviä välineitä jne.

Työvaihe pitää sisällään ääni- ja kuvamateriaalin hankintaa, vanhojen ääniarkistojen penkomista, äänimateriaalin tuottamista eri välineillä (esim. soittimilla, signaalinkäsittelyllä, äänimateriaalin muokkaamisella ja efektoinneilla) ideointia, keskustelua ja palavereja työryhmän kanssa. Suunnittelutyö vaatii aikaa sillä suunnittelutyö on se vaihe jolloin luodaan raamit sille miten ääntä käytetään siinä mitä halutaan sanoa ja miten. Tässä vaiheessa luodaan esityksen "äänellistä konseptia".

Suunnittelupalaveri

Palaveri taiteellisen työryhmän, eli ohjaajan, valosuunnittelijan, lavastajan, pukusuunnittelijan etc. kanssa. Yhteisessä suunnittelupalaverissa käydään vuoropuhelua esityksen eri osa-alueiden kesken; keskustellaan syntyneistä ideoista ja näkemyksistä, karsitaan ja yhdistetään ideoita sekä selvitetään käytettävissä olevat tekniset resurssit.

Keskustellaan teoksesta eri suunnittelijoiden näkökulmasta; sen teemoista, rakenteesta ja eri osa-alueiden visioista suhteessa ohjaajan näkemykseen.

Sovitaan äänitystiloista ja välineistä.

Käydään läpi taiteellisen työryhmän työjärjestys.

Tuotantopalaveri

Palaveri ohjaajan ja tuottajan kanssa. Käydään läpi tuotannon taloudelliset resurssit ja tarvittava teknisen työryhmän kokoonpano, äänisuunnittelutyön tekniset työvaiheet ja aikataulut.

Palkkaneuvottelut. Työsopimuksen teko. Tässä vaiheessa on sovittava myös esityksen jatkokäyttöön liittyvistä ehdoista. Äänibudjettiin vaikuttavat mm. suunnittelutyön laajuus; tarvittavan äänijärjestelmän koko ja mahdolliset lisähankinnat; musiikin käyttö (Teosto-korvaukset); muusikoiden palkat (äänitykset) ja tilavuokrat (esim. studio).

Palaveri teknisen henkilökunnan kanssa ja työn organisointi

Tapaaminen ääniteknisen henkilökunnan ja tuottajan kanssa. Teknisessä palaverissa varmistetaan tekniset resurssit, sovitaan työnjaosta ja aikatauluista.

Äänisuunnittelijan rooli tuotannossa voi olla hyvin moninainen. Taiteellisen suunnittelutyön lisäksi hän voi olla tuotannossa samanaikaisesti myös äänittäjä, miksaaja, vastuussa teknisestä rakennustyöstä, säveltäjä, äänioperaattori ja jopa livemuusikko. Usein äänityöryhmässä on kuitenkin mukana myös muita, kuten äänimies/nainen tai äänimestari. Tuolloin suunnittelijan tehtävänä on työn ja eri työvaiheiden organisointi esimerkiksi teknisen toteutuksen, äänitysten ja suunnittelutyön välillä.

Näyttämöharjoitukset

Harjoituksissa äänisuunnittelija tapaa esiintyjät ja näkee miten he käyttävät tilaa, ääntään ja millainen sisäinen rytmi kullakin hahmolla on. Harjoitustilanteessa esiintyjien ja muun taiteellisen työryhmän kanssa pääsee myös sisään teoksen visuaaliseen maailmaan, mikä ruokkii suunnitteluprosessia ja esityksen eri elementtien keskinäisen rytmin löytämistä.

Esitystila vaikuttaa olennaisesti suunnittelutyöhön ja tilan hahmottaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeä osa äänisuunnitteluprosessia.

Nykyään äänisuunnittelija voi tuoda 'studionsa' harjoitustilaan eli läppäri mahdollistaa tehdyn materiaalin testaamisen reaaliaikaisesti tilassa esiintyjien, valojen, tilan yms. kanssa. Äänen prosessoiminen ja testaaminen harjoitus-/esitystilassa mahdollistaa myös nopean reagoinnin kohtauksissa tapahtuviin muutoksiin, ohjaajan toiveisiin, uusiin ideoihin etc. Esiintyjien kannalta on myös hyödyllistä että teosta päästään harjoittelemaan äänen kanssa mahdollisimman aikaisin.

Äänimateriaalin kehittely ja työstäminen

Äänimateriaalia voi tuottaa eri tavoin: valmiista äänitiedostoista ja tehosteista editoimalla ja efektoimalla niitä, tietokoneella sähköisesti eri ohjelmien avulla, äänittämällä, mikittämällä (tilaa tai ääntä tuottavia asioita), yhdistelemällä valmista musiikkia yms. Yleisesti ottaen teoksen äänimateriaali tehdään ääniohjelmistoilla valmiista soundeista, käsittelemällä äänisignaaleja erilaisten laitteiden kautta tai äänitiedostoista (nauhoitetuista tai muuten kerätyistä), joita muokataan eri tavoin. Materiaalia voi muokata efektoimalla, leikkaamalla ja kääntelemällä, luuppaamalla yms, kunnes tuloksena on haluttu saundi tai kerrontaan sopiva äänellinen ilme.

Äänimateriaalin tuottaminen, kehittely ja työstäminen on mahdollista sekä harjoitusten aikana esitystilassa, että niiden jälkeen studiossa.

Studiotyöskentely

Harjoitus-/esitystilassa tapahtuvan editoinnin lisäksi äänisuunnittelija työskentelee joskus myös erillisessä studiossa harjoitusten välillä ja myös niiden aikana. Äänitykset, kuten muusikoiden tai näyttelijöiden nauhoitukset sekä musiikin miksaus ja editointi tapahtuvat studiossa.

Monet äänisuunnittelijat säveltävät myös itse musiikin teoksiin, mikä vaatii työskentelyltä harjoitustilaa rauhallisempaa ympäristöä.

Useimmiten äänisuunnittelijan työpäivät venyvät melko pitkiksi kun harjoitusten lisäksi ja niiden väleissä voi olla sekä studiotyöskentelyä että jo aiemmin tehdyn materiaalin uudelleenkäsittelyä.

Äänentoistojärjestelmän suunnittelu ja rakennus

Yleensä tämä työvaihe tapahtuu samanaikaisesti harjoitus-/suunnittelujakson kanssa.

Tilan akustiikka ja haluttu teoksellinen äänitila vaikuttavat äänentoistojärjestelmän kokoonpanoon ja sijoitteluun. Tämän työsuunnitelman esimerkissä tilassa on jo valmis ja muokattavissa oleva äänijärjestelmä. Joissain suunnittelutöissä äänilaitteiden sijoittelua tai kokoonpanoa täytyy kuitenkin muuttaa halutun äänitilan saavuttamiseksi ja joitain elementtejä täytyy joko sijoitella uudelleen, lisätä tai korvata toisilla. Tarvittavan äänentoistojärjestelmän pystytys tulisi tehdä heti harjoitusvaiheen alussa, jotta äänimateriaalia ja äänijärjestelmän toimivuutta suunnittelun tarpeisiin pystyy testaamaan ajoissa ja oikeassa akustiikassa. Esiintyjien kannalta on myös tärkeää että he oppivat hahmottamaan kunnolla äänellisen tilan ja sen luonteen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Raiderin ja ajolistan teko

Kun äänentoistojärjestelmän suunnittelu ja rakennus on tehty, kirjataan järjestelmä paperille ns. raideriksi. Siinä vaiheessa, kun teokseen ei tule enää muutoksia ja äänisuunnitelma on myös selvä, tehdään ajolista. Siitä käy ilmi äänelliset iskut eli missä vaiheessa, millä voimakkuudella, miten ja mitä äänimateriaalia äänioperaattori 'ajaa' sisään esitykseen eri kohtauksissa ja kohtausten väleillä. Ajolistassa on myös tiedot siitä, kenellä on mikrofoni auki kussakin kohtauksessa, tarvitaanko äänisignaalin efektiointia, mistä suunnasta ääni kuuluu, mikä on äänellisen kohtauksen kesto ja mistä kaiuttimista materiaalin on tarkoitus tulla ulos. Kaikki mahdolliset muutokset äänisuunnittelussa tulee merkitä heti ajolistaan. 

Sopiminen esitysten ajamisesta ja työntekijän ohjaus

Jos äänisuunnittelija ei itse ole mukana esityksissä on hänen koulutettava äänitekninen henkilö ajamaan äänet esitysten aikana. Äänisuunnittelijan tehtävä on varmistaa, että äänimies/nainen ymmärtää teoksen dramaturgisen kokonaisuuden, eri osa-alueiden toiminnot ja äänen osuuden esityksen taiteellisessa kokonaisuudessa. Tämän lisäksi äänisuunnittelijan pitää käydä ajolista huolellisesti läpi teknisen henkilön kanssa ja huolehtia siitä, että ajolista on selkeä, ymmärrettävä ja päivitetty. Äänisuunnittelija huolehtii myös siitä, että esityksen raideri on ajan tasalla ja helposti saatavilla.

Työsuunnitelman laati Mia Erlin